Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Matkailu

Telttailu on vapaudesta nauttivan vaeltajan valinta – kallein teltta ei ole aina paras, katso vinkit teltan hankintaan

Vaeltaja arvostaa kevyttä telttaa. Elina Tauriaisen valinta osui kupolitelttaan, sillä se on myös helppo ja nopea pystyttää. Kuva: Niko Jouhkimainen

Kaksivuotias sileäkarvainen collie Alma kiskoo innokkaana hihnaansa Ruunaan retkeilykeskuksen pihassa Lieksassa.

– Se tietää, mitä tapahtuu, kun rinkka on pakattu. Aina on kiire päästä eteenpäin, omistaja Elina Tauriainen, 36, hymähtää.

Alma on kulkenut Tauriaisen mukana vaelluksilla pennusta asti. Ensimmäisenä kesänä matkat olivat lyhyempiä, mutta viime ja tänä kesänä kaksikko on tehnyt jo useamman yön vaelluksia, joilla päivämatkat ovat olleet 10–20 kilometriä.

– Nyt suunnitteilla oli Koskikierros, mutta kun on näin kuuma, voi olla, että päädytään lyhentämään se Neitijärven kierrokseksi. Kesällä on kyllä hyvä vaeltaa illallakin, kun on vielä valoisaa mutta ei ihan niin kuuma, Tauriainen pohtii.

Leiripaikat pystyy päättämään ihan fiiliksen mukaan.

Ruunaan jälkeen tarkoitus on suunnata vielä kahdeksi yöksi hieman etelämmäs Patvinsuon kansallispuistoon. Molemmat ovat simpeleläiselle Tauriaiselle uusia retkeilykohteita.

Retkeilijä suosii merkittyjä reittejä

Teltan ja rinkan näkeminen on Alma-koiran mielestä aina yhtä iloinen asia. Vaeltaminen on Alman ja Elina Tauriaisen yhteinen harrastus. Kuva: Niko Jouhkimainen

Tauriainen on aina pitänyt retkeilystä ja liikkunut paljon luonnossa. Telttailusta hän kuitenkin innostui enemmän vasta muutama vuosi sitten.

Koiran kanssa kahdestaan liikkuessa teltta on hänestä kätevä tapa majoittua.

– Viime kesänä, kun olimme Kolilla koko perhe – viisi henkeä ja kaksi koiraa – meillä oli pieni mökki varattuna. Lapset majoittuivat sitten mökin pihalla teltassa, hän kertoo.

Retkeillessään Tauriainen suosii valmiiksi merkittyjä vaellusreittejä. Kartan hän kuitenkin pitää aina varalta mukana, jos vaikka jokin reittimerkintä sattuisi puuttumaan matkan varrelta.

Leiriytymispaikkojen ennakkosuunnittelu riippuu siitä, kuinka tiheässä telttailualueita reitin varrella on.

– Katsoin, että Ruunaalla niitä on niin tiheässä, että leiripaikat pystyy päättämään ihan fiiliksen mukaan. Jos välimatkaa on enemmän, kannattaa vähän katsella etukäteen.

Vaeltajalle tärkeää on teltan keveys

Pieni kupoliteltta kohoaa tasaiselle mäntykankaalle muutamassa minuutissa.

Pohjakangas maahan, kaaret paikoilleen, sisäkankaan ripustus niiden varaan ja vedenpitävä ulkokangas kaarien päälle. Ja valmista on.

Pystytys näyttää varmalta ja sujuvalta, vaikka Tauriainen kertoo, että tämä on vasta hänen toinen retkensä uuden teltan kanssa.

– Pieni miinus tässä on se, että sisäteltta pystytetään ensin. Jos sataa vettä, on kiire saada se kasaan, Tauriainen tuumii.

Edellinen teltta oli yhdellä kertaa pystytettävä, mutta yhden ihmisen ja koiran tarpeisiin turhan iso ja painava, joten uuden teltan hankintakriteereistä tärkein oli keveys.

– Tämä painaa pari kiloa, kun edellinen painoi kolmisen kiloa enemmän. Kyllä se rinkassa tuntuu.

Koira lepää teltassa tottuneesti

Kahden hengen teltta on Tauriaisen kokemuksen mukaan juuri sopiva yhdelle hengelle ja koiralle. Kuva: Niko Jouhkimainen

Kahden hengen teltta on Tauriaisen kokemuksen mukaan juuri sopiva yhdelle hengelle ja koiralle. Tosin edellisellä reissulla Seitsemisen kansallispuistossa samassa teltassa yöpyi lisäksi yksi teini-ikäinen, mutta silloin ei telttaan enää juuri tavaroita mahtunut.

Miten sujuu koiran kanssa samassa teltassa nukkuminen?

– Alma on tottunut siihen, että kun mennään telttaan, käydään nukkumaan. Onhan se yleensä myös väsynyt päivän vaelluksen jälkeen. Se ei kotona saa tulla sänkyyn, joten teltassa on luksusta, kun pääsee minun viereeni nukkumaan.

Mökkimajoitus kysyttyä

Luonnossa liikkuminen on nyt trendikästä, mutta perinteisen telttailun suosio on vähenemään päin.

Esimerkiksi Länsi-Lapissa sijaitsevassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa retkeilijöiden määrä on kasvussa, mutta suuri osa heistä on lähiseudun majoitusyrityksissä yöpyviä päiväkävijöitä, kertoo Metsähallituksen luontopalvelujen erikoissuunnittelija Maarit Kyöstilä.

Telttailijoitakin Suomen suosituimmassa kansallispuistossa riittää yhä muun muassa pitkällä Hetta–Pallas-vaellusreitillä, mutta mökkimajoituksen kysyntä on selvästi suurempaa.

Päiväretket suosiossa

Samaa toteaa Markku Lappalainen, joka lieksalaisen Ruunaan retkeilykeskuksen entisenä yrittäjänä ja nykyisenä pienosakkaana on seurannut Ruunaan alueen kävijämääriä 19 vuoden ajan.

– Teltan tilalle valitaan nykyään mieluummin aittamajoitus. Saa nukkua pehmeällä ja on pitävä katto, Lappalainen tiivistää.

Sen sijaan niin sanottu kevyt luontomatkailu on hänen mukaansa yhä suositumpaa. Enää ei lähdetä rinkkojen ja telttojen kanssa päiväkausiksi vaeltamaan, vaan mieluummin majoitutaan palvelujen lähelle ja tehdään yksittäisiä päiväreissuja lähikohteisiin.

Telttailua rajoitetaan Repovedellä

Eteläisemmässä Suomessa tilanne näyttää toiselta. Espoon kupeessa Nuuksion kansallispuistossa telttailijamäärät ovat viime vuosina jopa lisääntyneet.

Samoin Kouvolan ja Mäntyharjun alueella sijaitsevassa Repoveden kansallispuistossa yöpymisten määrä kasvaa jatkuvasti. Suosittuja ovat etenkin etukäteen varattavat kodat, mutta myös telttailijoita riittää.

Erityisen runsaasti on pääkaupunkiseudulta tulevia uusia kävijöitä, puistonhoitaja Aarno Tervosen sanoin ”retkeilyn harjoittelijoita”.

– Yllättävän paljon kävijöissä on nuoria ihmisiä, kaveriporukoita ja lapsiperheitä, Tervonen kiittelee.

Kävijämäärien kasvuun liittyy valitettavasti myös lieveilmiöitä. Telttailu Repovedellä on tähän asti ollut monista muista kansallispuistoista poiketen vapaata, mutta tulevaisuudessa se tullaan rajaamaan erikseen varatuille alueille.

Syynä on luonnon kulumisen lisäksi uusien retkeilijöiden käytös, joka Tervosen mukaan ei aina ole ollut luontoon sopivaa.

Näin valitset parhaan teltan

Kupoliteltta on siitä kätevä, että sen saa pystytettyä vaikka paljaalle kalliolle. Kuva: Niko Jouhkimainen

Kupoli vai tunneli, alumiini vai lasikuitu, nailon vai polyesteri, satasen vai tonnin hintalappu? Teltan ostajalla on paljon pohdittavaa, eikä yhtä oikeaa vastausta ole, koska teltan valinta riippuu ensisijaisesti käyttötarkoituksesta.

Telttoja on tarjolla halvasta keskihintaisen kautta kalliiseen, tiivistää retkeilytarvikkeiden sisäänostaja Teemu Vuohensilta Partioaitasta.

– Kalliimmissa teltoissa on parempilaatuiset kankaat ja kaaret, ja usein ne ovat myös kevyempiä kuin halvat. Myös yksityiskohdat näkyvät esimerkiksi työn jäljessä, hän perustelee hintaeroja.

Aina ei silti tarvitse valita kalleinta. Esimerkiksi lyhyitä viikonloppureissuja tekevälle riittää Vuohensillan mukaan usein edullisempikin teltta, kun taas pitkiä matkoja vaativammissa oloissa vaeltavat investoivat arvokkaampiin telttoihin.

Teltta kannattaa kuitenkin aina valita haastavimman käytön mukaan. Jos kesällä tekee lähinnä parin kilometrin kävelyretkiä lammen rantaan yhdeksi yöksi, mutta syksyllä aikoo lähteä Lappiin vaeltamaan, niin teltta on hyvä hankkia vaellusolosuhteita silmällä pitäen.

– Tarvittavat ominaisuudet voivat määrittyä jopa yhden reissun mukaan, jos on lähdössä vaikka avotunturiin tosi pahoihin keleihin.

Tunneliteltta on tilava, mutta kupoli seisoo vaikka kalliolla

Perusasioihin telttaa valitessa kuuluu nukkumatilan koko. Jos reissussa on mukana vaikkapa kaksi aikuista ja koira, kannattaa miettiä, olisiko kolmen hengen teltta sittenkin parempi valinta kuin kahden.

– Jos taas telttaa kannetaan viikko selässä, arvostetaan keveyttä, Vuohensilta toteaa.

Telttailumaasto puolestaan vaikuttaa telttamallin valintaan. Tilava ja paremmin suojaava tunneliteltta edellyttää, että sen narut saa kiilattua maahan tai kiinnitettyä esimerkiksi puihin. Sen sijaan kupoliteltat ovat itsestään seisovia, joten ne sopivat majoittumiseen vaikka paljaalla kallioluodolla.

Vuohensilta muistuttaa myös muista yöpymiseen tarvittavista varusteista. Esimerkiksi tarkoitukseen sopivia makuupusseja ja makuualustoja on hyvä miettiä telttahankinnan yhteydessä.

Jokamiehenoikeus

Puistossa saa telttailla, uimarannalla ei

Telttailu kuuluu jokamiehenoikeuden piiriin. Yleisen käytännön mukaan lyhytaikainen, 1–2 päivää kestävä telttailu on sallittua, mutta pidempään oleiluun tarvitaan maanomistajan lupa.

Telttaa ei saa pystyttää esimerkiksi toisen pihapiiriin tai pellolle. Puistoissa saa yleensä telttailla tilapäisesti, jos siitä ei ole muille haittaa, mutta yleisillä uimarannoilla leiriytyminen on kiellettyä.

Luonnonsuojelualueilla telttailu on usein sallittua vain sille erikseen osoitetuilla paikoilla.

Maanomistajalle ei saa aiheuttaa häiriötä esimerkiksi meluamalla tai roskaamalla.

Avotulen teko toisen maalle on kielletty, mutta retkikeitintä tai pallogrilliä saa käyttää. Sen sijaan kertakäyttögrilli lasketaan avotuleksi.

Saippuaa tai sampoota ei saa päätyä vesistöihin eikä kaivoihin. Jos telttapaikalla ei ole käymälää, ulosteet ja WC-paperit on haudattava maahan.

Lähtiessään telttailijan tulee siivota kaikki roskat ja muut jäljet pois. Mitä vähemmän telttailusta jää jälkiä, sen parempi.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinnon ymparisto.fi-sivusto, Metsähallituksen luontoon.fi-sivusto
Anna Dannenberg
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi