Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Matkailu

Tieteellinen vinkki onnelliseen kesälomaan: "Älä pyri onnellisuuteen"

Sosiaalisen median lomapäivitykset aiheuttavat monille onnellisuuspaineita.

Kesälomalla ei kannata jahdata onnellisuutta, vaan tehdä mukavia asioita, neuvoo onnellisuusprofessori Markku Ojanen. Kuva: Kati Laukkanen

Tuttavat hehkuttavat lomaonneaan sosiaalisessa mediassa. Yksi tunnelmoi mökkilaiturilla, toinen erämaavaelluksella, kolmas kilisyttelee kuohujuomaa pariisilaisella terassilla. Päivityksiin on liitetty aihetunnisteet #happiness ja #onni.

Keskikesä on kaikesta päätellen hyvää aikaa olla onnellinen. Siihen jopa komennetaan:

”Helle jää lyhyeksi, nauti nyt”, opasti iltapäivälehden lööppi keskiviikkona.

Vaan entä jos nauttiminen ja hetkeen tarttuminen tuntuvat vaikealta? Kun pitkään odotettu loma on vihdoin käsillä, siihen liittyy usein paljon odotuksia ja paineita. Millaisia valintoja lomakaudella pitäisi tehdä, jotta olisi varmasti onnellinen?

Onnellisuusprofessorina tunnettu Markku Ojanen kehottaa luottamaan maalaisjärkeen ja pitämään tavoitteet maltillisina. Psykologian emeritusprofessori on tutkinut onnellisuutta 1970-luvulta alkaen ja sanoo yllättyneensä siitä, että tiede ei ole löytänyt mitään radikaalisti uutta ”onnen salaisuutta”.

Sen sijaan vanhat, muun muassa antiikista ja kristinuskosta kumpuavat perushyveet on todettu tutkimuksissa tehokkaiksi. Onni syntyy muun muassa myönteisistä ihmissuhteista, mukavasta yhdessäolosta ja kiitollisuudesta. Myös terveydestä ja kunnosta huolehtiminen lisää onnellisuutta.

– Lisäksi kannattaa tehdä pieniä asioita, jotka tuottavat hyvää oloa. Jos tykkää kalastaa, kannattaa mennä kalaan, Ojanen sanoo.

Varo suunnitteluharhaa

Ojasen mukaan lomakaudella tulisi varoa niin sanottua suunnitteluharhaa. Ei pidä suunnitella täydellisiä hetkiä vaan tyytyä ”ihan hyvään”. Asioilla on harvemmin taipumus mennä täydellisesti.

– Kesällä käy helposti niin, että on liian kylmää, liian kuumaa, liikaa hyttysiä tai joku tulee kipeäksi, Ojanen pohtii.

Onnellisuutta voi vähentää myös vertaileminen. Matkustamisessa on huomattu, että jos ihminen tutustuu lukuisiin erilaisiin lomakohteisiin, hän on todennäköisesti tyytymättömämpi ja nauttii vähemmän. Lapissa samoillessa pyörii mielessä, olisiko sittenkin pitänyt mennä Pariisiin.

Ojanen kehottaa muutenkin ihmisiä tarkastelemaan suhdettaan lomamatkailuun. Sitä ei tulisi tehdä itseisarvoisesti ja onnea jahdaten.

– Onnellisuuden voi usein jättää taka-alalle. Silloin ihminen matkustaa Lappiin, koska nauttii Lapista – ei siksi, että tulisi onnelliseksi. Sitten voi jälkikäteen huomata, että olinpa onnellinen.

Onnellisuuspaineita tuottaa myös sosiaalinen media. Vaikka moni tietää, että tuttavien lomakuvaukset ovat kaunisteltuja, saattavat ne silti toimia malleina omalle lomanvietolle.

– Silloin ihminen menee halpaan. Vertailemisesta tulee lisätaakka, ja aletaan pohtia sitä, miksi en ole niin onnellinen kuin joku toinen.

Onnellisuus on valtavaa bisnestä

Onnellisuus on nykyisin valtavaa bisnestä. On elämäntaitokoulutusta, onnellisuusvalmennusta ja self help -oppaita. Yksi niiden yleisimmistä ohjeista on pohtia jatkuvasti omaa onnellisuutta ja pitää esimerkiksi onnellisuuspäiväkirjaa.

Ojasen mielestä ohje on kauhea. On hyvä mennä toisinaan itseensä, mutta jatkuva oman elämän peilaaminen ja pohtiminen on sekä hyödytöntä että kuormittavaa.

– Hulluksihan siinä tulee. Paljon mielekkäämpää on ruveta tekemään asioita, jotka tuntuvat tärkeiltä ja mukavilta.

Kesällä moni asia sujuu helpommin kuin talvisin. Esimerkiksi ulkoilu on vaivattomampaa, ja lomalla on aikaa spontaanien päähänpistojen toteuttamiseen.

– Eli kyllä: kesäloma on hyvää aikaa olla onnellinen. Kunhan siihen ei lataa liikaa odotuksia ja tavoitteita.

Yksi keino on unohtaa koko onnellisuus ja ajatella muita asioita.

– Itsekunnioitus, rehellisyys, mielekkyys... Minusta esimerkiksi elämän mielekkyys on tärkeämpää kuin onnellisuus, Ojanen sanoo.

Melankolisuus on myytti

Ovatko siis sadat tieteelliset tutkimukset saaneet selville vain sen, että onnellisuudessa on kyse oikeanlaisten olosuhteiden luomisesta ja arkijärjestä? Oikeastaan kyllä – ja siksi suomalaiset ovat niin onnellisia.

Yksi Ojasen tutkijanuran päähavainnoista on se, että ajatus suomalaisista melankolisena, surullisena, huonon itsetunnon kansana on pelkkä myytti. Suomalaisten tapa valittaa ja surkutella on Ojasen mukaan enemmän tapa ilmaista itseään kuin todellista onnettomuutta.

– Eivät suomalaiset mitään ihmeellisiä ohjeita onnellisuuteen tarvitse. Me pärjätään kansainvälisissä vertailuissa hyvin, kun jatketaan samaan malliin, Ojanen sanoo.

Onnellisuuspaineiden lisäksi uhkana on yhteiskunnan kehitys. Ojasen mukaan pohjoismainen hyvinvointivaltio ”pukkaa keskimääräisen onnellisuuden korkealle”. Jos yhteiskunta muuttuu kovemmaksi, se vähentää onnellisuutta.

– Heikko-osaisilta ei pitäisi ottaa yhtään enempää, Ojanen sanoo.

– Tämä nyt oli poliittinen kommentti, mutta onnellisuus on myös politiikkaa.

Heikki Kärki
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X