Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Matkailu

Kalamieheltä loppui Lapissa bensa – sen ansiosta syntyi huikea matkailubisnes

Revontulet kiinnostavat matkailijoita. Televisionkatselun sijaan halutaan elämyksiä.

Komeat taivaan tulet ovat suurin vetonaula Kakslauttasella. Kuva: Petri Jauhiainen

Villi huuto kuuluu yössä Kakslauttasella Sodankylän kunnassa lähellä Inarin rajaa.

Kukaan ei ole säikähtänyt pimeää vaan päinvastoin.

Sankka joukko aasialaisia turisteja ihastelee revontulia.

Taivaan värikäs tanssi on yksi merkittävä vetovoima ulkomaalaisten houkuttelemiseksi Suomen Lappiin.

Yhdysvallat, Intia, Australia, Japani ja koko kiinankielinen maailma ovat paikkoja, joista väkeä tulee paljon. Kakslauttasen yrittäjä Jussi Eiramo

– Revontulet ihastuttavat, mutta turistit tulevat tänne muidenkin aktiviteettien innostamina. Ainutlaatuinen luonto kaikkinensa on se, joka viehättää. Ulkomaalaiset käyvät mielellään ajeluilla huskeilla, poroilla, hevosilla ja myös moottorikelkoilla. Pilkkiminen on todella kova juttu. Myös maastohiihtokoulut vetävät väkeä, Kakslauttasen yrittäjä Juhani ”Jussi” Eiramo kertoo.

Bensa loppui, löytyi upea paikka

Eiramon "revontulibisnes" Kaslauttasella on kasvanut sattumasta suureksi.

Mies oli kalareissulla Tenolla vuonna 1972, kun hänen autostaan loppui bensiini Kakslauttasen kohdalla. Tutustumisen ja telttayön jälkeen hän ihastui paikkaan, ja mielessä pyöri ajatus, että ohi menee paljon turisteja.

Eiramo osti tontin entiseltä ivalolaiselta pankinjohtajalta ja aloitti siellä yritystoiminnan. Alkuun toiminta pyöri kotaravintolassa, jossa oli tarjolla ainoastaan poronkäristystä pottumuussilla ja puolukkahillolla. Juomina oli vesi, kalja ja kossu, jotka kaikki juotiin pullon suusta.

Nykyisin matkailukeskuksessa on 550 vuodepaikkaa.

Kakslauttasella on useita iglukyliä. Juhani Eiramo on laajentanut yrityksensä pienestä kuppilasta pikkuhiljaa. Kuva: Petri Jauhiainen

50 000–60 000 matkailijaa vuodessa

Revontulet ovat kohteen päätuote, ja matkailukeskus on rakentanut hulppeita keloigluja ja lasi-igluja niiden ihastelua varten. Kokonaisuuteen kuuluu myös lasikattoinen näkötorni.

– Kyllä meitä voi pitää edelläkävijöinä revontulimatkailussa. Rakensimme muun muassa ensimmäisenä lasi-iglut, Eiramo sanoo.

Matkailijoita lomakeskuksessa käy vuosittain 50 000 – 60 000.

– Ivalon lentokentän läheisyys on avaintekijä. Tosin, jos se kenttä yksityistettäisiin, turisteja tulisi vielä paljon enemmän, Eiramo toteaa.

Eiramo selvittää, että vuosittain Lapin kohteessa käy turisteja noin 70 maasta.

– Yhdysvallat, Intia, Australia, Japani ja koko kiinankielinen maailma ovat paikkoja, joista väkeä tulee paljon. Myös arabeja käy runsaasti. Suomalaisia turisteja meillä oli viime vuonna laskujeni mukaan 30, Eiramo naurahtaa.

Ulkomaalaisten ihmisten virta on vaikuttanut myös työntekijöiden kansallisuuksiin. Suomea Kakslauttasella kuulee melko vähän.

– Työntekijöitä on tällä hetkellä noin 120, jotka tulevat 26 eri maasta. Muita kuin suomalaisia heistä on 95 prosenttia.

Kansainvälistä huomiotakin on kertynyt. Kakslauttasella käy silloin tällöin maailmantähtiä, jotka haluavat olla rauhassa.

Suuri merkkipaalu Eiramolle oli se, kun maailman tunnetuin urheilulehti Sports Illustrated kävi kuvaamassa suositun uimapukunumeronsa Lapin maisemissa viime vuonna.

– Sain sen jälkeen kutsun lehden julkistamistilaisuuteen New Yorkiin, ja pitihän siellä käydä, Eiramo kertoo.

Rakennukset on tehty jykevistä hirsistä. Kuva: Petri Jauhiainen

Televisionkatselun sijaan elämyksiä

Kakslauttasella on 550 vuodepaikkaa.

– Kymmenen viime vuotta ovat olleet kovan kasvun aikaa. Planetaario on seuraava suuri hanke, Eiramo selvittää.

Mielenkiintoinen yksityiskohta kaikissa majoitustiloissa on se, että televisiota ei ole.

– Takka on meidän televisiomme. Television puuttuminen on täysin tietoinen ratkaisu. Joskus aikanaan meille tuli etukäteen varmistuksia, että eihän huoneessa ole televisiota. Joskus jouduimme poistamaan televisioita huoneista, ja siihen nykyinen ratkaisu pohjautuu. Ihmiset haluavat viettää täällä aikaa yhdessä erilaisten aktiviteettien parissa, ja niihin ei kuulu televisionkatselu, torppariksi itseään kutsuva Eiramo kertoo.

– Voi minua sanoa yrittäjäksikin, mutta kai se torppari kuvaa paremmin, kun toiminta pyörii valtion vuokramailla, Eiramo hymähtää.

Lue myös: Tuleeko Lapista seuraava Islanti? Suunnitteilla 12 pitkän elokuvan ja viiden draamasarjan kuvaukset
 
Kakslauttanen

Sattumasta suureksi

Jussi Eiramosta tuli sattumalta yrittäjä Kakslauttaseen.

Kuopiolaisen kalamiehen autosta loppui bensiini Tenon-reissulla vuonna 1972 Kakslauttasella.

Hän ihastui paikkaan tutustumisen ja telttayön jälkeen.

Mielessä pyöri ajatus, että ohi menee paljon turisteja.

Rahat löytyivät ja tontti irtosi entiseltä ivalolaiselta pankinjohtajalta.

Alkuun toiminta pyöri kotaravintolassa, jossa oli tarjolla ainoastaan poronkäristystä pottumuussilla ja puolukkahillolla. Juomina oli vesi, kalja ja kossu, jotka kaikki juotiin pullon suusta.

Nykyisin matkailukeskuksessa on 550 vuodepaikkaa.

Koistinen Wesa
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi