Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Matkailu

Viro täyttää tänä vuonna sata vuotta - poimi tästä menovinkit ja osallistu juhlahumuun!

Monia vaiheita läpikäynyt naapurimaamme juhlii satavuotista itsenäisyyttään näyttävästi, tapahtumia riittää pitkin vuotta. Satavuotisjuhlintaan mahtuu kulttuuria ja karnevaaleja.

Tallinna on ihana matkakohde ympäri vuoden. Kuva: MarjoKoivumaki

Eteläisen naapurimme virallinen juhlintapäivä on 24.2., mutta ohjelmaa on koko vuodelle. Tarjontaa on aimo kattaus erilaisia tapahtumia, joista voi poimia mieleisensä. Vuosittain toistuvat tapahtumat ovat erityisen komeita tänä vuonna.

Itsenäisyys julistettiin Pärnussa

Varaslähdön juhlahumuun ottaa Pärnu, jossa paljastetaan muistomerkkejä 23. helmikuuta. Ilta päättyy komeaan ilotulitukseen.

Itsenäisyysjulistus näki päivänvalon Pärnussa 23.2.1918. Seuraavana päivänä julistus painettiin ja julkaistiin Tallinnassa, jolloin siitä tuli myös virallinen.

Tallinnan merimuseo on suosittu kohde lapisperheiden keskuudessa. Kaikkea saa koskea ja näpeltää, ja sukellusveneeseen pääsee äimistelemään ahtaita tiloja. Kuva: copyright photographer Marjo Koi

24. helmikuuta Viron tasavallan liput nostetaan salkoihin koko maassa heti auringon noustua.

Tallinnassa on luvassa erityinen seremonia kello 7.30, ja puolustusvoimien juhlaparaati marssii Vapaudenaukiolta kello 11 alkaen.

Viro palautti itsenäisyytensä 20.8.1991, joten suuri tapahtumasuma sattunee elokuulle. Oikein ihastuttava tapaus on yhteisvaellus retkipoluilla, joita maan metsähallitus on perustanut lahjana Virolle.

Juhlat jatkuvat yli vuoden

Suomessakin voi osallistua Viron juhlavuoteen. Esimerkiksi Aleksanterin Teatterissa Helsingissä on 22.2. konsertti, jossa vironsuomalaiset kertovat virolaisin sävelin oman tarinansa. Mukana on niin lapsikuoro kuin sekakuorokin.

Tampereella järjestetään 7.4. Martin markkinat, jotka painottuvat virolaisiin tuotteisiin. Torilla on esillä niin designia, käsitöitä kuin virolaisia herkkujakin.

Rusetitkin on suunniteltu juhlavuoden kunniaksi Viron väreissä. Kuva: MarjoKoivumaki

Virossa juhlinta ulottuu pidemmällekin kuin pelkkään juhlavuoteen. Juhlinta käynnistyi jo huhtikuussa 2017, jolloin oli kulunut sata vuotta virolaisten asuinalueiden yhdistämisestä hallinnolliseksi kokonaisuudeksi.

Juhlat jatkuvat 2. helmikuuta 2020 saakka, jolloin Tarton rauhansopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut sata vuotta.

Poimintoja juhlavuoden tapahtumista

Listan tapahtumat ovat tänä vuonna Tallinnassa, ellei toisin mainita.

15.2. Viron historiallinen museo Maarjamäen palatsissa avaa ovensa restauroituna. Esillä on Vapaa valtioni -näyttely, joka kuljettaa kävijän halki satavuotisen historian. Neuvostoaikaisia monumentteja esittelevää näyttelyä voi ihmetellä ulkona.

Lue myös: Oletko menossa Viroon hammaslääkäriin tai muuhun terveydenhoitopalveluun? Selvitä nämä asiat etukäteen
 

Kannattaa piipahtaa myös uutukaisessa elokuvamuseossa.

10.-18.3. Pärnun kylpyläviikko. Luvassa on juhlavuoden kunniaksi paljon tarjouksia. Kaupungissa on kahdeksan kylpylää, joista jokaisella on erikoisalansa. Pärnun museossa voi perehtyä kylpylähistoriaan tarkemminkin.

2.-8.4. Musiikkiviikot houkuttavat vuosittain tuhansia musiikinystäviä. Tarjolla on musisointia laidasta laitaan; niin kevyttä poppia kuin raskasta rokkiakin. Ilmaisia konsertteja on ympäri kaupunkia.

Juhlavuosi näkyy monenlaisissa tuotteissa mukeista sukkiin. Kuva: MarjoKoivumaki

4.-5.5. Viro on rynnistänyt maailman ruokakartalle vauhdilla. Laulukenttä valjastetaan virolaiselle ruokakulttuurille, ja esillä ovat niin perinteet kuin uusimmat trenditkin.

19.5. Ympäri maan järjestettävä Museoiden yö. Yli 200 kartanoa, museota ja galleriaa avaavat ovensa ilmaiseksi.

25.5.-24.8. Tornien aukiolla kaupunginmuurin kupeessa voi lumoutua virolaisten ja kansainvälisten maisema-arkkitehtien kukkaisista luomuksista.

30.5.-3.6: Vanhankaupungin päivät. Vuodesta 1982 alkaen on juhlistettu kesäkauden alkua. Sisäpihat, kadut ja kahvilat täyttyvät musiikista, taiteesta ja teatterista.

22.7. Ihastuttava Kadriorgin puisto ja palatsi juhlistavat 300-vuotissyntymäpäiviään konserttien ja opastettujen puistokierrosten kera.

Kadriorgin palatsi on kukkeimmillaan kesällä. Kuva: valokuvaaja Marjo Koivumäki Stud

8.6.-18.9. Kumun taidemuseossa tarjotaan harvinaislaatuista herkkua, kun näytteille nousevat hovimaalari Michel Sittowin teokset. Taiteilija kuoli vuonna 1525, eikä hänen taulujaan ole ollut esillä Virossa 500 vuoteen. Sittow on edelleen kuuluisin kansainvälisistä virolaistaiteilijoista.

5.-8.7. Keskiaikapäivät. Jokavuotinen karnevaali Raatihuoneentorilla. Kauppiaiden ja käsityöläisten taidonnäytteiden hypistelyn lisäksi voi osallistua vaikkapa jousiammuntakilpailuun. Perheen pienimmätkin viihtyvät varmasti ritarikoulussa.

13.-15.7. Tallinnan meripäivät levittäytyvät ympäri kaupunkia. Tarjolla on reipasta markkinahumua, meriajeluja sekä konsertteja. Samoille päiville osuu Rally Estonia. Kaasuhanat ovat auki Tartossa, Otepäässä ja muualla Etelä-Viron teillä.

Vanhankaupungin kukkatori on tuttu näky Tallinnassa. Kuva: MarjoKoivumaki

26.-29.7. Laulun ystäville kesän kohokohta on Etelä-Viron Viljandin perinnemusiikkifestivaali. Juhla on myös suomalaisten matkailijoiden suosiossa, ja Viljandi Folk on tuonut musiikin ilosanomaa jo 25 vuoden ajan.

18.-25.8. Laulun voima -tapahtuma, johon voivat osallistua kaikki virolaiset ympäri maailmaa. Juhlaviikko huipentuu 25.8. pidettävään muinaistulien yöhön.

24.8. Nyt kajahtaa! A le Coq-areenalla on luvassa huima rock-revitys, kun lavalle nousee tuhatkunta laulajaa esittämään virolaisia hittejä 60-luvulta alkaen. Basistejakin on sata.

Myös useat rock-maailman suurnimet tulevat Tallinnaan. Toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana musisoivat esimerkiksi Guns N’ Roses, Deep Purple, Nightwish, Bryan Adams, Iron Maiden sekä A-HA.

Lisää tapahtumia ja tietoa satavuotisjuhlamenoista: tallinna24.ee/ ja ev100.ee

Viru-hotellissa sijaitsee kiinnostava KGB-museo, joka on käymisen arvoinen paikka. Hissikään ei vienyt salaiseen kerrokseen, jossa vierailijoita vakoiltiin. Nykyään voi vakoilla vain sen hienoja näkymiä terassilta. Kuva: copyright photographer Marjo Koi
Historia

Peltoviljelystä tuli Viron pääelinkeino 1000-lukuun mennessä.

Keskiajalla saksalainen ritarikunta valloitti eteläisen osan ja Tanska nappasi itselleen pohjoisosan. Saksalaiset saivat lopulta haltuunsa koko maan, ja virolaiset elivät maaorjuudessa.

1500-luvun lopulla Ruotsikin halusi osansa, samaten kuin Puola.

Suuressa Pohjan sodassa 1700-luvulla Viro joutui Venäjän valtaan. Katovuodet ja nälänhätä kutistivat väestön vain 150 000 asukkaaseen.

Kansallinen herääminen voimistui 1800-luvulla. Venäjä yritti tukahduttaa vaaralliseksi kokemaansa, aina vain vahvistuvaa kansallisaatetta. Vironkielisiä kouluja ja sanomalehtiä lakkautettiin.

Viro pääsi julistautumaan itsenäiseksi helmikuussa 1918 Venäjän luhistuttua ensimmäisessä maailmansodassa. Tosin Saksan armeija vielä miehitti Viroa.

Saksalaisten lähdettyä puna-armeija hyökkäsi, siitä alkoi vuoden mittainen vapaussota. Suomalaisia lähti nelisentuhatta auttamaan virolaisia taistelussa.

Tartossa sovittiin rauha vuonna 1920.

Vapaus ei kestänyt, vaan vuonna 1940 Virosta tuli osa neuvostokansoja. Saksa rynnisti väliin, kun se valtasi Baltian seuraavana vuonna.

Puna-armeija sai Viron taas haltuunsa vuonna 1944. Kymmeniätuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan.

Viro julisti alueensa suvereenisuuden vuonna 1988 niin sanotulla laulavalla vallankumouksella, joka kumpusi maan vanhasta lauluperinteestä.

Viron lippu alkoi liehua uudelleen vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua.

Lähteet: viroweb.fi ja yle.fi

Tallinnan Sokos-hotellien myyntipäällikkö Andrea Bild kertoo, miten virolaiset muistavat satavuotiasta maataan.

1 Virolaiset ovat luonteeltaan isänmaallisia ja hyvin ylpeitä omasta maastaan.

Kansallistunnetta ovat vuosien varrella pitäneet yllä monet tapahtumat, varsinkin meidän moninaiset laulu- ja tanssijuhlamme.

2 Juhlavuosi on isoin yhteistapahtuma maassamme. Viro 100 -organisaation aloitteesta on käynnistynyt Lahja Virolle -projekti, joka pyysi kansalaisia ja yhdistyksiä antamaan maallemme lahjoja. Ne voivat olla vaikkapa tienvarsille istutettuja kukkia tai sairaalan uusi siipi. Lahjan ei tarvitse olla iso tai kallis. Tärkeintä on, että se tulee sydämestä ja toiveesta tehdä yhteinen syntymäpäivä. Uskon, että jokainen virolainen on mukana juhlassamme joko osallistujana tai järjestäjänä. Kodeissa puolestaan syömme hyvää ruokaa ja nautimme yhdessäolosta.

3 Virolaiset valitsivat yhdessä myös Viro 100 -syntymäpäiväkakun, jossa on lakkaa, raejuustoa ja leipää. Resepti on julkinen, ja jokainen voi leipoa sen omiin juhliinsa. Kakkua tarjotaan myös presidentin vastaanotolla 24.2.

Katarina Boijer
Aiotko käydä tänä vuonna Virossa?
Aiotko käydä tänä vuonna Virossa?
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X