Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Matkailu

Miehistöbileet ovat historiaa, laivalla tehdään töitä aamusta iltaan

Viking XRPS kulkee Tallinnan ja Helsingin välistä reittiä aamusta iltaan, yöt laiva on satamassa. Kuva: Juha Peurala

- Otetaanko päiväkännit? kuuluu hyttikäytävällä.

Iloinen risteilymieli on vallannut rouvat Viking XPRS:llä. Suuntana on Tallinna, lähtösatama Helsinki.

- Otetaan vaan!.

Samaan aikaan kun hyttikäytävällä tehdään risteilyohjelmaa, noin 160 laivan päällystöön ja miehistöön kuuluvaa henkilökunnan jäsentä varmistaa, että kotiinpaluu tapahtuu yhtä kivoissa tunnelmissa kuin lähtö.

Laivan henkilökunta tekee pitkää työvuoroa, kun muut juhlivat. Osa heistä on laivalla yhdeksän tai kymmenen päivää, osa seitsemän päivää. Työvuoroa seuraa samanmittainen vapaa jakso. Risteilymatkustajat eivät edes tapaa suurta osaa heistä, sillä työ tehdään taustalla, näkymättömissä.

Monen työvuoro alkaa aamulla kello seitsemän tai kahdeksan välillä. Laivan aikataulut määräävät työvuorot.

- Kello 8 aamulla lähdemme Tallinnasta Helsinkiin, olemme perillä 10.40. Tuntia myöhemmin eli 11.30 laiva lähtee taas Tallinnaan, jossa se on perillä kello 14. Sitten laiva on satamassa ja paluumatka alkaa kello 18. Helsingissä olemme kello 20.30. Kello 21.30 lähdemme Tallinnaan, jossa olemme 24.00. Laiva on yön satamassa ja kello 8 lähtee taas Helsinkiin, intendentti Marjut Killström kertoo.

Tätä jatkuu kymmenen päivää kerrallaan.

Työ laivoilla on muuttunut, aivan kuten työelämä maissa. Takavuosien tarinat siitä, miten kovimmat bileet olivat henkilökunnan hyteissä, ovat historiaa.

Kalle Halenius on unelmatyössään. Hän aloitti kansimiehenä ja on sieltä edennyt komentosillalle. Vielä on matkaa kapteeniksi, mutta jotain päivänä hän saa vaihtaa viereiseen tuoliin. Nyt hän istuu perämiehen paikalla. Kuva: Juha Peurala

- Työpäivät ovat pitkiä. Laivalla on nollatoleranssi, koko ajan. Täällä ei oteta edes saunaolutta, perämies Kalle Halenius kertoo.

Nollatoleranssi on voimassa, vaikka vuoro olisi päättynyt.

- Vastuu on kova. Meillä saattaa olla kyydissä 2 500 matkustajaa, 200 henkilöautoa ja 60 rekkaa, hän painottaa.

Perämiehen todellisuus laivalla on täysin toisenlainen kuin sen matkustajan, joka miettii hytissä, olisiko päiväkänni uhka vai mahdollisuus.

- Meidän todellisuutemme eivät kohtaa. Minun päiväni kulkevat rataa hytti-komentosilta-messi ja joskus kansi.

Kuva: Juha Peurala

Kapteeni paperitöissä

Kapteeni ei seiso komentosillalla ruoriin nojaten, vaan istuu toimistossa paperitöiden parissa. Perämiehet hoitavat ajamisen, paitsi satamissa ja Helsingin edustalla, kuten Kustaanmiekan kapeikossa. Komentosillalla on aina kaksi perämiestä, koska ihminen on ihminen.

- Perämies on kapteenin sijainen. Kapteeni on aina lähellä, hänen hyttinsäkin sijaitsee erittäin lähellä komentosiltaa. Jos on esimerkiksi kova sää, kapteeni tulee komentosillalle valvomaan, vaikka perämiehet ajavat. Hän saattaa itse ottaa komennon.

Kovalla säällä tai sumussa komentosillalla on myös kansimies tähystämässä.

- Avomerellä ajettaessa mennään automaattiohjauksella, mutta se on vähän sama kuin auton vakionopeudensäädin.

Ruotsinlaivoilla saaristossa ajetaan aina käsiohjauksella. Ja Kustaanmiekassa jännittää.

- Joka kerta nousee syke, vaikka on ajanut siitä 600 tai 700 kertaa. Hyvä että nousee, koska virheisiin ei ole varaa. Kovalla tuulella kainalot ovat hiessä.

Komentosillalla tuuli jännittää, matkustajia hirvittävät aallot.

- Aallokko on normijuttu, tosin se on ikävä matkustajien kannalta. Mutta laivat on tehty aallokkoa varten. Tuuli on meidän kannaltamme ikävämpi asia.

Jos on huono keli, henkilöstö kulkee normaalia enemmän matkustajien keskuudessa.

- Se rauhoittaa heitä, purseri Marko Grönholm kertoo.

Liive Selberg vaihtoi hotellin laivaan. Hänellä on muutes ilmiömäinen kasvomuisti: hän tunnistaa aikaisemmin näkemänsä matkustajat. Kuva: Juha Peurala

Hotelli vai laiva?

Ravintolapäällikkö Liive Selbergin moni laivaan nouseva tapaa heti ovella. Hän on yksi niistä, jotka toivottavat matkustajan tervetulleeksi. Hänet näkee myös ravintolasalissa. Kuten monella muullakin, hänellä on työpöytä ikkunan äärellä, omassa konttorissa.

- Merimaisema on vaihtelua kotiin Kuusaluun, siellä näen ikkunasta metsän.

Työssään ravintolapäällikkö vastaa ravintoloiden toiminnasta. Kahta samanlaista päivää ei ole, ja päivät ovat pitkiä.

- Kun työt loppuvat, menen hyttiin ja silloin alkaa sosiaalinen elämä. Luen, olen Facebookissa ja syön salaa karkkia, hän nauraa.

Selberg on ollut merillä 1,5 vuotta. Aikaisemmin hän teki töitä hotelleissa.

- Jos pitää valita, niin laiva. Hotellissa ei näe muutoksia, laivalla näkee. Koko ajan on uusia asioita, ja pelkästään ravintolamaailma muuttuu koko ajan.

Kun Tallinnan päässä on aikaa, Selberg vaihtaa univormun lenkkiasuun ja kipaisee juoksemaan.

Purseri on laivan henkilöstöpäällikkö. Keittiömestari Martin Kaarjärv poikkesi kysymään neuvoa Marko Grönholmilta. Kuva: Juha Peurala

Päivät ovat pitkiä

Keittiömestari Martin Kaarjärvin työpäivä kuluu muun muassa laivan buffet-ravintolassa.

- Saako olla lihaa, hän kysyy seisovan pöydän lämpimien ruokien luona ja tarjoaa lämmintä paahtopaistia.

Kaarjärv johtaa laivan keittiöiden toimintaa eli vastaa siitä, että joka ylityksellä noin 2 000 matkustajaa saa syödäkseen. Jokaisen ravintolan yhteydessä toimii keittiö: buffetravintolan keittiö on rosterinen labyrintti, jossa vilahtelee kokkipoikia ja tiskareita.

Keittiömestarin työvuoro alkaa aamulla kello 8 ja päättyy illalla kello 23. Väliin mahtuu tauko laivan ollessa satamassa Tallinnan päässä.

- Meillä tulee lain sallimat 10,5 tuntia töitä päivässä, hän kertoo.

Kaarjärv asuu Tallinnassa ja periaatteessa ehtisi käydä jopa kotona, mutta ei hän käy.

- Joskus käyn hoitamassa asioita, mutta en aina. Kun olen vapaalla, vietän aikaa saunassa, kuntosalilla tai messissä katsomassa televisiota.

Purseri Marko Grönholm on pakannut reppunsa ja pesulakassin. Margit Soomere siivoaa hytin vaihtomiestä varten. Kuva: Juha Peurala

Laiva saapuu Helsinkiin, ja purseri Marko Grönholm jää maihin. Siivooja Margit Soomere siivoaa hänen hyttinsä, jonne asettuu kymmeneksi päiväksi toinen purseri. Grönholm jättää pukunsa pesuun ja lähtee reppu selässä kotiin.

Kymmenen päivää merellä, kymmenen maissa. Niiden aikana purserin rutiineihin kuuluu lasten ajeluttamista harrastuksiin ja ikämiesjääkiekko.

Viking XPRS

Reitillä Helsinki-Tallinna

Aluksen kyytiin mahtuu 2 500 matkustajaa, 200 henkilöautoa ja 60 rekkaa.

Laivalla on kerrallaan noin 160 henkilökunnan edustajaa töissä.

Suurin osa henkilökunnasta on virolaisia, sillä kustannussyistä laiva seilaa Viron lipun alla eli henkilökunnan palkkakulut ovat pienemmät kuin jos laiva olisi esimerkiksi Ruotsin lipun alla.

Suomalaisella sopimuksella on vain kymmenkunta päällystön jäsentä. Heitä ovat esimerkiksi kapteeni, yliperämies, purseri, intendentti, konepäällikkö, 1. konemestari ja sähkömestari.

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi