Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Matkailu

Merisäästä tuttu - Suomen eteläisimmälle asutulle saarelle pääsee yhteysaluksella maksutta

Utön saari sijaitsee suorastaan keskeisesti Itämeren kainalossa. Sieltä on noin 90 kilometriä Hankoon, Turkuun ja Maarianhaminaan.

Utö on Suomen eteläisin asuttu saari. Kuva: Jussi Murtosaari

Nimenä Utö on tuttu radion merisäätiedotuksista. Suomen eteläisin asuttu saari on kuitenkin paljon muutakin.

Matka ulkosaaristoon vaatii merimatkaa yhteysaluksella. Jo lähtöpaikka on saaristossa ja vaatii yhden lauttamatkan Paraisten ja Nauvon välillä. Ympärivuotinen ja lähes päivittäinen meritie alkaa Nauvosta, Pärnäisten lauttarannasta. Sieltä liikennöi yhteysalus M/S Eivor.

Eivor ei kuljeta autoja, mutta ei niitä ulkosaaristossa tarvitakaan. Oman auton voi jättää lauttarannan pysäköintipaikalle. Laivalle pääsee myös linja-autokyydillä, jota yhteysalus tarvittaessa jopa odottaa.

Kuva: Jussi Murtosaari

Saariston lauttaliikenne ei aina suju ilman viivytyksiä, sillä paikallisilla asukkailla ja hälytysajoneuvoilla on etuajo-oikeus lautoille. Matka Utöhön kestää noin 4,5 tuntia, hieman välisatamista ja kelistä riippuen.

Ensimmäinen välisatama on Berghamn, jossa poiketaan vain tarvittaessa. Ensimmäinen varma pysähdys tehdään Nötössä ja seuraava Aspössä.

Jurmossa poiketaan melko usein, jos ei muuten, niin lintuharrastajien vuoksi. Utön majakan siluetti piirtyy horisonttiin jo Jurmossa, mutta matkaa on vielä noin 12 kilometriä ja se vie tunnin verran.

Kuva: Jussi Murtosaari

Yhteysaluksen matka on ilmainen. Laivassa on kahvio ja sieltä saa myös ruokaa. Kesäisin saarelle pääsee suoraan Turustakin, kun M/S Aspö risteilee väliä pari kertaa viikossa.

Utön profiilia hallitsee majakka ja sen viereinen luotsiasema. Saaren pinta-ala on vain reilut 80 hehtaaria, joten kaikki on kävelymatkan päässä. Saari on pisimmillään 1,6 kilometriä pitkä.

Kuva: Jussi Murtosaari

Yhteysaluksen laituri on aivan entisen kasarmin eli nykyisen hotellin vieressä. Majoitusta on tarjolla myös kyläyhdistyksen omistamista taloista ja yksityisistä mökeistä. Varsinaiselle kylälle on muutaman sadan metrin matka.

Kyläraitin varrelta löytyy vierasvenelaituri, joka on kesällä hyvin vilkas. Samassa laiturissa toimivat myös oranssit luotsiveneet.

Saaren vesistöt ovat tavattoman karikkoiset ja ovat koituneet monen laivan kohtaloksi. Saaressa onkin toiminut luotseja jo 1740-luvulta alkaen.

Kylätie on osittain mukulakivetty venäläisten rakentamana 1915-16. Satamasta löytyy saaren kauppa, jonka yhteydessä toimii myös posti ja lääkekaappi.

Kuva: Jussi Murtosaari

Saaren suosituin kohde on tietysti majakka, johon tehdään opastettuja retkiä. Talvella lauantaisin, mutta kesällä päivittäin - kannattaa ehdottomasti osallistua.

Kaupan takana on saaren vanhin talo, joka toimii nykyään kotiseutumuseona. Kylän itäreunalla on 1910 rakennettu kappeli ja itäniityn reunalla 1960-luvulla rakennettu hautausmaa. Kaikki sen hiekka on pitänyt tuoda saarelle proomuilla.

Kylän vastakkaisessa päässä toimii koulu, jossa on kuusi oppilasta. Puolustusvoimilla on saarella yhä varustuksia suljetuilla alueilla. Kieltomerkkien rajoituksia kannattaa noudattaa.

Kuva: Jussi Murtosaari

Utön vakioasukkeja ovat merilinnut. Haahka, lapintiira, tylli, karikukko, punajalkaviklo, pilkkasiipi ja merikotka ovat pesimäaikaan päivittäisiä tuttavuuksia. Muuttoaikaan saarella pysähtyy vielä suuri joukko mitä moninaisimpia siivekkäitä.

Utö onkin monen lintuharrastajan ”pyhiinvaelluskohde”, jossa voi päästä ihailemaan aivan lähietäisyydeltä monia muuten vaikeasti nähtäviä lajeja. Puutiaisia on toistaiseksi tavattu vain yksitellen. Rantakäärme on tavallinen tuttavuus, eikä kyykään ole harvinainen.

Ulkosaariston luonto on aina upea kokemus, jota saaren kiireetön ilmapiiri vain entisestään korostaa.

Kuva: Jussi Murtosaari
Kokemus

Plussat ja miinukset

+ Jo matka on elämys.

+ Idyllinen miljöö.

+ Upea luonto.

- Sää voi olla haaste.

- Haavoittuva luonto.

Utö on Suomen eteläisin asuttu paikka. Saari sijaitsee Itämeren pohjoisosassa, Saaristomerelle johtavan laivaväylän suulla.

Saarella on ollut satunnaista asutusta 1500-luvulta alkaen. Nykyään siellä asuu noin 50 ihmistä.

Utön majakka on Suomen vanhin valomajakka. Ensimmäinen majakka otettiin käyttöön 1753, mutta se räjäytettiin Suomen Sodassa. Nykyinen majakka on samalla paikalla ja se on valmistunut 1814.

Saari on ollut armeijan käytössä 1915 alkaen, kun Venäjä varusti sitä ensimmäiseen maailmansotaan. Suomen puolustusvoimat muutti saaren vartiolinnakkeeksi 2005, jolloin vakituinen henkilökunta muutti pois.

Entinen kasarmirakennus palvelee nykyisin hotellina. Saarella toimii yhä kauppa ja koulu sekä luotsi.

Upeasta luonnostaan tunnetulle saarelle pääsee yhteysaluksella lähes päivittäin ympäri vuoden.

Jussi Murtosaari
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi