Maahanmuuttajanuoret haluavat lunastaa vanhempiensa odotukset Suomeen muuton jälkeen – "Kiitollisuudenvelka voi hiertää perhesuhteita", sanoo tutkija Elina Turjanmaa

Väitöstutkimuksen mukaan moni nuori on taitava kahden kulttuurin välillä tasapainoilija.

Moni maahanmuuttajanuori ajattelee, että päätös Suomeen muutosta on tehyt heidän tulevaisuutensa turvaamiseksi. Arkisto/ Johanna Erjonsalo

Katariina Hakaniemi

Maahanmuuttajanuoret ovat taitavia kahden eri kulttuurin yhdistäjiä, mutta he kaipaavat tasapainoiluun vanhempiensa tukea.

Nuoret ovat myös kiitollisia saamastaan uudesta mahdollisuudesta mutta ottavat paineita siitä, pystyvätkö lunastamaan vanhempiensa odotukset.

Katariina Hakaniemen kommentti Ikävä tuli, mutta totta kai lähdin vanhempieni matkaan

Valtiotieteiden maisterin Elina Turjanmaan Helsingin yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien tekemällä muuttopäätöksellä on kauaskantoiset seuraukset maahanmuuttajanuorten ja heidän vanhempiensa suhteisiin. Moni nuori ajattelee, että muuttopäätös on tehty heidän tulevaisuutensa turvaamiseksi.

– Vanhempia kohtaan tunnettu kiitollisuus vähentää nuorten ja heidän vanhempiensa välisiä konflikteja. Epämukavana koettu kiitollisuudenvelka puolestaan voi hiertää suhteita, Turjanmaa sanoo.

Herkkään ikävaiheeseen osuva muutto ja uuteen kulttuuriin tutustuminen on merkittävä kokemus. Lasten kasvatukseen liittyvät kysymykset joutuvat niin ikään muuton myötä murrokseen.

Turjanmaan mukaan nuoret huomasivat, että heidän vanhempiensa asema usein vaikeutui muuton jälkeen. Vanhemmat saattoivat olla korkeasti koulutettuja kotimaassaan, mutta Suomessa tulot laskivat ja yhteiskunnallinen asema heikkeni.

– Tämä sai nuoret ottamaan entistä enemmän vastuuta perheestään.

Tutkijan mukaan kyse ei kuitenkaan ollut pelkästään huonosta ja kuormittavasta asiasta, vaan monet nuoret tukivat perhettään omasta tahdostaan.

– He olivat kiitollisia ja halusivat näyttää, että pärjäävät.

Turjanmaa haastatteli väitöstutkimukseensa 80:aa teini-ikäistä maahanmuuttajaa vuonna 2013. Haastatellut 13–18-vuotiaat nuoret olivat asuneet Suomessa korkeintaan kahdeksan vuotta. He olivat saapuneet Suomeen yhdessä perheensä kanssa ja asuivat pääkaupunkiseudulla.

Valtaosa tuli Venäjältä, Virosta tai Somaliasta. Kaikkiaan eri maita oli 20.

Moni haaveili tulevansa lääkäriksi, lentäjäksi, näyttelijäksi tai huippu-urheilijaksi.

Elina Turjanmaa

Suurin osa Turjanmaan haastattelemista nuorista oli sitä mieltä, että muuttopäätös oli oikea. He kantoivat huolta muun muassa siitä, oppivatko vanhemmat suomen kielen.

– Moni nuori joutui olemaan vanhempiensa tulkkausapuna ehkä vähän liikaakin.

Nuoria itseään tulkkaus ja kodin ja koulun välisenä linkkinä toimiminen ei niinkään haitannut. Vanhemmat olivat nuoren antamien tietojen varassa. Se antoi nuorille pelivaraa.

Vanhemmilla oli jonkin verran ennakkoluuloja lasten suomalaisia ystäviä kohtaan. Suomalaisten nuorten huonot tavat huolestuttivat heitä.

– Monien nuorten mielestä vanhemmat huolehtivat aivan turhaan, Turjanmaa sanoo.

Hän huomauttaa, että samanlaisia kysymyksiä nousee esille myös monissa muissa lapsiperheissä.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että joissakin maahanmuuttajaperheissä seurustelukysymykset aiheuttivat päänvaivaa. Nuoret joutuivat miettimään, kuinka avoimia heidän kannatti olla tyttö- ja poikaystävistään.

– Seurustelusuhteen salaaminen vanhemmilta tuki suhteita samanikäisiin nuoriin mutta saattoi haitata perhesuhteita, Turjanmaa kuvailee ristiriitaa.

Elina Turjanmaa on tutkinut maahanmuuttajanuorten perhesuhteita. Arto Arvilahti

Muutto vieraaseen maahan on sitä helpompi, mitä nuorempana se tapahtuu.

– Sisarukset saattoivat kokea olevansa eri tilanteissa juuri tästä syistä. 13-vuotiaana Suomeen tullut saattoi ajatella, että viisivuotias pikkusisarus oli häntä paljon suomalaisempi.

Turjanmaan mukaan maahanmuuttajat arvostavat omaa kulttuuriaan mutta haluavat myös olla suomalaisia. Silti he usein kokevat tulevansa torjutuiksi.

Teini-ikäisten maahanmuuttajien tulevaisuudenusko oli usein vahva ja jopa ylioptimistinen.

– Moni haaveili tulevansa lääkäriksi, lentäjäksi, näyttelijäksi tai huippu-urheilijaksi. Joku halusi näyttää esimerkkiä, että myös Lähi-idästä tullut nainen voi olla poliisi.

Turjanmaa keräsi aineistonsa vuonna 2013 eli kaksi vuotta ennen varsinaisen pakolaiskriisin puhkeamista Suomessa ja muualla Euroopassa.

– Tilanne on vaikeutunut sen jälkeen. Voi olla, että jos haastattelut olisi tehty vuoden 2015 jälkeen, perhekeskeisyys olisi lisääntynyt entisestään.

Iqra haluaa auttaa perhettään kaikin tavoin

Iqra tuli Somaliasta Suomeen alkuvuodesta 2014. Hän oli tuolloin 14-vuotias. Oli talvi ja sormia paleli, mutta hän oli onnellinen: hän näki äitinsä pitkästä aikaa.

Äiti oli muuttanut Suomeen jo joitakin vuosia aikaisemmin, ja nyt Iqra seurasi perässä isänsä ja kaksi vuotta vanhemman isoveljensä kanssa.

Koko perhe oli jälleen koossa.

– En ajatellut sen kummempia. Muistan vain, että oli ollut kova ikävä äitiä, Iqra sanoo.

Nyt hän on 20-vuotias nuori nainen ja asunut Suomessa runsaat kuusi vuotta. Hän kävi maahanmuuttajille tarkoitetun peruskoulun ja pääsi sen jälkeen opiskelemaan merkonomiksi.

Valmistuminen häämöttää huhtikuun alussa. Hänellä on vielä muutama viikko työharjoittelua jäljellä kodintekstiilejä myyvässä liikkeessä.

Sen jälkeen Iqraa odottaa vuoden pesti kouvolalaisen Monikulttuurikeskus Saagan hanketyöntekijänä.

Voiko kotouttamishanke saada parempaa arvosanaa asiakkailtaan? "Orimattilassa on täydelliset ihmiset ja palvelut!"

Etenkin monet somalitytöt ovat Elina Turjanmaan mukaan menestyneet Suomessa hyvin ottaen huomioon vanhempien koulutustason ja työllisyystilanteen.

– He tietävät saaneensa uuden mahdollisuuden ja ovat optimistisia. Tavoitteet ovat korkealla, Turjanmaa sanoo.

Iqra on tyytyväinen elämäänsä. Hän on kiitollinen siitä, että saa asua yhdessä vanhempiensa ja veljensä kanssa Suomessa.

– Haluan auttaa perhettäni kaikilla mahdollisilla tavoilla. Olen aina vanhempieni ja veljeni tukena, mitä ikinä he tarvitsevatkaan. Ja he auttavat minua, hän sanoo.

Iqran äiti puhuu suomea ja on töissä hoitoalalla. Vähemmän aikaa Suomessa asunut isä keskittyy suomen kielen opiskeluun.

– Olen ollut isälle tulkkina hammaslääkärissä pari kertaa. Isoveli on toiminut tulkkina enemmän kuin minä.

Veli oli myös pikkusiskoaan enemmän koulun ja kodin linkkinä peruskouluaikoina.

– Äiti on osannut itsekin kommunikoida koulun kanssa.

Iqra on huomannut oman kielitaitonsa kehittyvän suomalaisten ja muualta kuin Somaliasta tulleiden maahanmuuttajien seurassa. Silloin ei voi puhua kuin suomea.

– Mutta kotona puhutaan aina somalian kieltä.

Afganistanilainen Mojtaba Asghari sai peruskoulun päättötodistuksen ja aikoo hakea Suomen kansalaisuutta - vuoden 2015 turvapaikanhakijoista yli 9 000 voi nyt hakea lupaa jäädä Suomeen pysyvästi

Somaliasta Iqra ei muista juuri muuta kuin koulun, kodin ja sodan. Kun hän ajattelee entistä kotimaataan, mieleen tulevat pienen pohdinnan jälkeen myös meri ja puut.

Iqra kertoo tutustuneensa joihinkin suomalaisiin merkonomiopintojensa aikana. Tärkeimmät ihmiset löytyvät kuitenkin perhepiiristä.

– Meillä on avoimet välit. Voimme puhua kaikesta, hän kuvailee.

Kun Iqralta kysyy, kuinka paljon hänessä on suomalaista ja kuinka paljon somalialaista, hän puistelee päätään. Hän ei ole koskaan edes ajatellut asiaa.

– Olen somalialainen.

Suomen kansalaisuuden Iqra sai syyskuussa 2019. Rasismia hän ei ole kokenut.

– Joskus joku yrittää katsoa vihaisesti silmiin, mutta en välitä. Kukaan ei ole koskaan sanonut mitään loukkaavaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Yksinyrittäjille tukea jaossa Lahdessa ensi vaiheessa noin 1,9 miljoonaa euroa
  2. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja: Koronasuojaimista tehty sopimukset Sarmasteen sekä Jylhän kanssa
  3. Lahden moottoritiellä jonoa rajatarkastuspisteelle – autoilijoita jouduttu käännyttämään aiempaa enemmän
  4. Päijät-Hämeen keskussairaalassa 32 työntekijää asetettu karanteeniin - potilaissakin altistuneita
  5. Miten selviät, kun tulot romahtavat? Kerro kokemuksistasi ja jaa vinkkisi
  6. Heinolalaisfirma voitti sitkeän patenttiriidan – asian käsittely kesti yli kymmenen vuotta
  7. Pehmonallejen varastamisesta Lahdessa ja kovien huumeitten hallussapidosta yli vuosi linnaa
  8. Lahtelaiseen Koivistoisen Mansikkapaikkaan tulvii työhakemuksia – yritys rekrytoi tälle kaudelle ensisijaisesti kotimaista työvoimaa, mutta monilla marjatiloilla jännitetään, kuinka sadon käy
  9. Henkirikos Kärkölässä, nainen vangittiin toisen taposta epäiltynä
  10. Päivähoitoyrittäjät tivaavat Lahden kaupungilta tarkkoja syitä toiminnan keskeyttämiselle – "Olen kysynyt, jopa anellut"
  11. Nämä päijäthämäläiset ravintolat tarjoavat nyt ruokaa kotiin tai noudettavaksi, katso päivittyvä lista
  12. Halton, Merivaara ja Hermetel valmiina kumppaninsa kanssa tehohoitotilojen tuotantoon koronapotilaille – tilapäisiä tiloja voisi tarvittaessa rakentaa esimerkiksi messu- ja urheiluhalleihin
  13. Entisen kaatopaikan ympäristövaikutuksia tutkitaan Lahdessa
  14. Poikkeustila poikinut lähes sata kantelua oikeusasiamiehelle – "Voi olla, että niitä tulee lisää"
  15. Finnairin lomautetut työntekijät auttavat Päijät-Hämeen koululaisia läksyjen teossa, chat auki kahdesti viikossa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.