Miguel Peltomaa olisi valmis esittämään myös Euroviisukappaleet viittomakielellä.
Miguel Peltomaa, 25, tietää miltä tuntuu, kun lapsuuden pihaleikeistä jää ulkopuolelle, koska ei kuule sovittuja sääntöjä.
– Oli vaikea olla mukana, kun en kuullut mitä sovitaan. Vetäydyin omiin oloihini. En halunnut enää mennä ulos, Peltomaa muistelee.
Kun muut leikkivät pihalla, Peltomaa linnoittautui lapsuudenkodin musiikkihuoneeseen.
– Siellä oli kitara ja rummut. Nautin soittamisesta ja haaveilin, että joku päivä minusta tulee rokkitähti, hän kertoo.
Soittaminen onnistui huonosta kuulosta huolimatta.
– Musiikki on paljon enemmän kuin ääni. Se on värähtelyä koko kehossa.
Tuo rokkitähteydestä aikoinaan haaveillut lapsi esiintyi Suomen kansalle helmikuussa suorassa televisiolähetyksessä, ja teki samalla historiaa. Peltomaa viittoi Uuden Musiikin Kilpailun (UMK) -kappaleet, jotka taistelivat paikasta Euroviisuihin. Ylen lähetyksessä kappaleet nähtiin viittomakielellä ensimmäistä kertaa. Peltomaan vauhdikkaat ja eläytyvät esitykset saivat valtavan suosion.
– Yllätyin suosiosta. Olen ollut todella onnellinen ja otettu, että ihmiset tykkäsivät esityksistäni. En voi kuin hymyillä, Peltomaa kertoo.
Peltomaa määrittelee olevansa viittomakielinen artisti.
– Rokkitähteä minusta ei ikinä tullut, mutta tämä on oiva vaihtoehto, hän naurahtaa.
Peltomaa tietää, että moni luulee hänen olevan tulkki. Viittomakielinen artisti on kuitenkin eri asia.
– Tulkki kääntää kieltä useimmiten reaaliajassa. Viittomakielinen artisti puolestaan tutustuu kappaleisiin etukäteen ja esittää ne eläytyen, hän selvittää.
Lapsuuden leikkien ja UMK-esitysten väliin on mahtunut paljon. Yksi mullistava muutos Peltomaan elämässä tapahtui 12-vuotiaana, kun hän sai sisäkorvaistutteen, jota ilman hän ei kuulisi mitään.
Peltomaan kuulo heikkeni taaperoikäisestä lähtien vuosi vuodelta. Päiväkodissa hän kuuli vielä jonkun verran, mutta viittomakieli otettiin avuksi. Tänään Peltomaa on kaksikielinen, sillä hän kommunikoi suomenkielisellä viittomakielellä sekä puhutulla suomen kielellä.
– Koen olevani etuoikeutettu, kun saan kommunikoida kahdella kielellä.
UMK:n tuoma suosio lämmittää Peltomaata erityisesti siksi, että viittomakieli on tullut ihmisille yhä tutummaksi. Hän pitää vahvasti viittomakielisten puolta.
– Viittomakieli on vähemmistökieli ja monelle vierasta. Toivon, että tulevaisuudessa yhä enemmän ohjelmia tarjotaan myös viittomakielellä. Lisäksi olisi tärkeää, että viittomakieliset saisivat itse tuottaa ohjelmia.
Peltomaa työskentelee Yle Kioski -ohjelmassa toimittajana puhutulla suomen kielellä. Aiemmin hän toimi juontajana viittomakielisessä Pikku Kakkosessa. Peltomaa kertoo elävänsä päivittäin kahdessa maailmassa: viittomakielisessä ja puhutussa.
Rokkitähteä minusta ei ikinä tullut, mutta tämä on oiva vaihtoehto.
Miguel Peltomaa
– Myös viittomakielessä on omia sanontoja, murteita ja slangi, hän selvittää.
Peltomaa haaveilee voivansa hyödyntää kaksikielisyyttään myös jatkossa ja tehdä viittomakieltä tunnetuksi. Myös viittomakielisen artistin uraa hän haluaa jatkaa.
– Arvostan itse kovasti muiden auttamista ja heikoimpien puolien pitämistä. Sen lisäksi rakastan toimia viittomakielisenä artistina, toimittajana ja juontajana. Toivon, että juuri se, että minulla on mahdollisuus ja työvälineitä tuoda viittomakieltä esille enemmän suomalaisessa mediassa on se juttu, jonka kautta voin parhaiten omalta osaltani auttaa yhteisöä. Haluan pitää viittomakielisten ihmisten lippua korkealla, hän pohtii.
Toukokuussa Englannin Liverpoolissa järjestettäviin Euroviisuihin ei Peltomaata ole toistaiseksi pyydetty mukaan. Olisitko valmis viittomakieliseksi juontajaksi ja artistiksi Euroviisuihin?
– Todellakin! Peltomaa sanoo ja hymyilee leveästi.