Tulinen tuliainen - Isabelita

"Grillin alla on perustukset kuin omakotitalossa. Sen paikalta siirrettiin ensimmäiseksi sivuun tuija."

Pekka Peltomaa

Ulkomaanmatkoilta kuuluu tuoda tuliaisia. Yleensä ne ovat matkamuistoja, joskus mukaan tarttuu jotain isompaa, kuten elämänkumppani. Suomen Heinolassa kesät ja Etelä-Amerikassa siellä täällä talvet viettävä matkanjohtajan Pekka Peltomaan tuliainen on kotoisin Argentiinasta. Sillä - tai oikeastaan hänellä - on tulinen luonne, kuten kaukaisen mantereen naisilla on. Toisaalta, hän - siis oikeastaan se - osaa olla myös viileän etäinen ja joskus sydämensä on kylmä kuin kivi.

Hän - eli se - on aito argentiinalainen asador. Sitä voisi sanoa myös grilliksi, mutta koska kyseessä on näinkin ainutlaatuinen tapaus, Pekka on ristinyt kesäkeittiönsä sykkivän sydämen Isabelitaksi.

- Nimi on kunnianosoitus Argentiinan edesmenneelle naispresidentti Isabelita Peronille. Hän ei ole siis se Evita, vaan Evitasta seuraava rouva Peron, joka nousi valtaan miehensä kuoltua. Isabelitan valtakausi tosin ehti kestää vain vuoden ennen kuin sotilasjuntta pisti hänet ensin kotiarestiin ja lopulta karkotti maasta. Toivottavasti tämän Isabelitan kausi on pidempi, Pekka Peltomaa juttelee puuhaillessaan tulta grilliin. Esimerkiksi palolaitokselta on saatu hyväksyntä grillin sijoitukselle ja rakenteille.

Yleinen esine

Asador on erittäin yleinen näky missä päin Argentiinaa tahansa. Sitä tavataan toki myös muissa Etelä-Amerikan maissa. Peltomaan grillin malli on itse asiassa Uruguayn puolelta retkeilyalueelta.

- Siellä näitä on useita riveissä, ja perheet voivat ajaa vapaa-aikanaan joukolla puistoon grillaamaan. Argentiinassa asadoreja on jopa ravintoloissa sisällä. Ihmettelin aikanaan, miten kummassa keittiössä riittää hiiliä koko illaksi. Vastaus oli asador.

Asador on hiiligrillin ja nuotion risteytys. Kaarevaan häkkimäiseen pesään laitetaan ihan oikeita klapeja palamaan. Niistä putoilee harvan ritilän läpi kuumia kekäleitä grillitasolle, josta ne siirretään vieressä olevan parilan alle. Ruoka kypsyy parilalla ja sitä mukaa kun praasua tarvitaan lisää, niitä saadaan vieressä palavasta nuotiosta. Tulta voidaan pitää tällä systeemillä niin kauan kuin motissa riittää puuta.

Tuija lähti tulijan tieltä

Pekka Peltomaa suunnitteli asadorin rakentamista pitkään, ja lopulta tänä kesänä hanke toteutui. Mistään pienestä puuhastelusta ei ollut kyse. Tuijakin sai lähteä Isabelitan tieltä.

- Grillin alla on perustukset kuin omakotitalossa. Sen paikalta siirrettiin ensimmäiseksi sivuun tuija. Sitten kaivettiin perustukset, ja grilli seisoo nyt tukevasti routaa kestävällä laatalla, Pekka esittelee.

Asadorin rakennelmat muurattiin paikalleen, ja tulisijan virkaa hoitaa tulivalumassasta tehty suuri laatta. Grillin rakentaminen kesti kolme päivää, joista kaksi meni rakennuspaikalla ja kolmas hitsaustöissä. Tulipesä on hitsattu Pekan ohjeiden mukaan mittatilaustyönä. Mestarina rakennustöissä toimi Etlarin kuvaosastoltakin lehden lukijoille tuttu mies, Vesa Tapiola, joka viettää vapaata kesää ja aikansa kuluksi herätti Pekan kuuman unelman henkiin.

- Ihme mies, osaa ihan mitä vaan, Peltomaa kiitteli.

Puita puistosta

Rivitalopihan vieressä on kaupungin puistoa. Sieltähän sitä polttopuuta saa näppärästi, vieraat vitsailevat. Totta.

- Tuuli oli kaatanut puistosta ison koivun ja kaupungin miehet kävivät paloittelemassa sen. Kysyin mitä sillä tehdään, ja miehet sanoivat, että jos on tarvetta, niin vie pois. Minä tein siitä polttopuita, Peltomaa esittelee sangen säntillisessä järjestyksessä olevan puuliiterinsä sisältöä. Koivu palaa grillissä iloisesti räiskymättä.

Asador ei ole mikään kiireisen grillaajan laitos. Jos mielii vain yhtä makkaraa ja nopsasti, kannattaa pitäytyä kaasuversiossa. Mutta jos on ilta aikaa, asador on varsin tunnelmallinen vaihtoehto.

- Kyllä tässäkin on pidetty koko ilta tulia vain kahden makkaran takia, Peltomaa huomauttaa. Asadorin parasta antia onkin tuleen tuijottaminen ja ruoka, joka kypsyy parilalla ilman sytytysnesteen antamaa sivumakua.

Tulen ääreen tunkua

Mikä parasta, Isabelita on myös seurallinen. Ei ole enää Pekalla yksinäisiä grilli-iltoja. Isabelitan hehkusta nauttii yksi jos toinen. Tällä kertaa kokiksi on kutsuttu Kanarian saarilta Gran Canarialta kotoisin oleva Javier Gomez Bolaños. Hän asuu Heinolassa.

Isabelitan kuumaan syleilyyn - tunnetaan myös espanjaksi nimillä ala brasa ja ala parilla - laitettiin kanavartaita kanarialaiseen tapaan, mahtavat entrecotit, naudan mureaa sisäfilettä pihveinä ja kokonainen possunfile. Vain kanavartaat maustettiin etukäteen, argentiinalaisen tavan mukaan mausteeksi riittää pelkkä suola ja korkeintaan ripaus pippuria.

- Yleensä pippurikin laitetaan päälle vasta pöydässä, jos joku haluaa. Kun liha on hyvää ja paistuu hiilellä, pelkkä suola riittää.

- Argentiinassa liha on edullista, joten se muodostaa suurimman osan ateriasta. Hyvin yleinen tapa on tilata lihalajitelma eli parilla mixta. Se on valtava keko erilaista lihaa ja myös grillattuja sisäelimiä. Sen seuraksi nautitaan usein vain salaattia ja tietysti hyvää punaviiniä, Pekka Peltomaa kuvailee.

Kanavarras, tällä kertaa currylla maustettuna, on puolestaan kanarialainen tapa.

- Vartaiden teko on meillä yleistä, mutta mausteet ovat uutta ruokakulttuuria. Saarilla on paljon intialaisia, sen vuoksi maustoin kanat currylla ja juustokuminalla, Javier selvittää.

Kanavartaiden kaverina on ryppyperunoita, jotka ovat monelle suomalaisille tuttuja lomamatkoilta. Kaiken kruunaa Kanarian ketsuppi eli punainen mojo-kastike. Kaikki ruoka maistuu kuulemma sen kanssa hyvältä.

Kulttuurieroja

Kun Javier paistaa naudan sisäfilepihvejä, hän laittaa isoja merisuolakiteitä paistuvan lihan päälle. Yleensä jankutetaan, että ei saa suolata paiston aikana, se kuivattaa.

- Ei kun merisuola imeytyy paremmin lihaan siinä vaiheessa kun lihasnesteet nousevat pintaan, Javier vakuuttaa.

Kokonaisen possunfileen mausteeksi riittää, kun sen pintaan ripotellaan grillimaustetta paiston aikana. Ei tarvittu teollista marinadia missään vaiheesssa. Pelkkä puhe valmiiksi marinoidusta lihasta saa Kanarian miehen irvistämään.

- Kaikki maistuu samalle, oli marinadissa sitten kanaa, nautaa tai possua. Ja maku on vain teollinen, Javier manaa.

Ryppyperunat hän tekee kotisaarensa tapaan eli vähemmällä suolalla kuin esimerkiksi Teneriffalla.

- Siellä laitetaan selvästi enemmän suolaa keitinveteen. Alunperin perunat on siis keitetty merivedessä, mutta nykyisin se ei ole enää kovin hyvä saastumisen takia.

Viinin valinnassa Javier vetää aluksi kotiinpäin ja katselee argentiinalaista Santa Anaa alta kulmien.

Viini on valittu sattuman avulla: Alkon ovella on törmätty viiniasiantuntija Jussi Kaapuun, joka on pakotettu viinihyllyn eteen suosittelemaan juomaa grilliaterialle. Valintaan on päädytty rypäleen ja etiketin perusteella.

Santa Anassa on malmecia ja shirazia ja se oli oikein hyvä valinta. Hyvin sopi myös Javierin valinta Vina Albali. Yhtään ei jäänyt kumpaakaan.

Mervi Weckman

Reseptit

Pinchitos de pollo al curry

kananfileitä paloiteltuna

sipulia paloina

paprikaa lohkoina

Marinadi:

oliiviöljyä

valkosipulia

pippuria

currya

juustokuminaa eli jeeraa

Paloittele kanat. Sekoita marinadi. Laita kanat marinadiin ja anna maustua yön yli. Laita vuorotellen kanoja ja kasviksia vartaisiin. Paista grillissä kypsäksi. Paiston aikana valele vartaita marinadilla.

Papas arugadas eli ryppyperunat

pieniä perunoita

merisuolaa

vettä

1/2 sitruuna lohkoina

Pese perunat hyvin, älä kuori. Laita perunat kattilaan kiehuvaan veteen niin, että vesi juuri ja juuri peittää ne. Laita runsaasti merisuolaa. Keitä hiljalleen kansi raollaan niin, että vesi pääsee haihtumaan kokonaan. Laita kannen ja kattilan väliin keittiöpyyhe ja anna perunoiden olla hetken aikaa ennen tarjoilua. Tarjoa mojo-kastikkeen kera.

Mojo rocho eli punainen kastike

1 dl oliiviöljyä

1/4 dl punaviinietikkaa

4-5 kynttä valkosipulia

4 tl juustokuminaa eli jeeraa

1/2 punainen paprika

ripaus suolaa

pari kirsikkatomaattia

1/2 punainen chili

Sekoita keskenään esimerkiksi morttelilla tai tehosekoittimella suola, valkosipulinkynnet ja hieman oliiviöljyä. Sekoita paksuksi kastikkeeksi. Lisää hienonnettu paprika, juustokumina, chili ja tomaatit, sekoita hyvin tasaiseksi. Lisää samaan aikaan öljyä. Lisää viinietikka vähän ennen tarjoilua.

Lue lisää aiheesta

Mainos: Etelä-Suomen Sanomat

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut