Rotevuus voi olla yksilöllinen seikka, mutta myös harhaluulo: "Tosiasiassa kyseessä onkin aitoa rasvoittumista ja lihavuutta"

Joonas Laine

Vaikka ylipainon ja lihavuuden mittaukseen onkin asetettu tietyt raja-arvot, on huomioon otettava myös yksilöllisiä seikkoja.

– Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on leveät hartiat, eikä välttämättä hirveästi pituutta. Silloin painoindeksiin tulee herkästi lisää, Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön professori Kirsi Pietiläinen sanoo.

– Ne ovat yksilöllisiä geneettisiä ominaisuuksia ja kohtuullisen helppo tunnistaa.

Ihmiset tosin myös ajattelevat Pietiläisen mukaan oman tilanteen olevan monesti ruusuisempi kuin se todellisuudessa on.

– Yksi yleisimpiä harhaluuloja on se, että ajatellaan itseä rotevaksi ja lihaksikkaaksi, vaikka tosiasiassa kyseessä onkin aitoa rasvoittumista ja lihavuutta.

Mittaamistiheydelle ei ole olemassa selkeää neuvoa, mutta laihduttajille suositeltavaa olisi mitata paino noin kerran viikossa.

Loppuelämän mittaiset arvet

Lasten kohdalla Pietiläinen kehottaa olemaan hienovarainen painosta puhuttaessa.

Puolihuolimattomat möläytykset lapsen pyöreydestä saattavat jäädä muistiin loppuelämäksi ja edesauttaa esimerkiksi syömishäiriöiden kehittymisessä.

– Lasten lihavuuden kohdalla se (painonhallinnan tukeminen) pitää tehdä taustalla vaivihkaa: tukea terveellisissä valinnoissa ja ostaa tarjolle terveellistä ruokaa, Pietiläinen sanoo.

– Lähdetään liikkumaan siten, että onpas kiva lähteä yhdessä liikkumaan, eikä että nyt laihdutetaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.