Lyhyelläkin kosketuksella on merkitystä hoitokodin arjessa

Kaarina Mononen tutki kosketuksen merkitystä palvelutalossa: "Hoitokodeissa tasapainotellaan päivittäin huolehtimisen ja holhoamisen välillä." Colourbox

Milja Kungas

Hoitokodin arjessa lyhytkin kosketus on merkityksellinen, osoittaa Kaarina Monosen Helsingin yliopistossa tekemä tutkimus. Palvelukeskuksen hoitajat koskettavat asukkaita esimerkiksi osoittaakseen läsnäoloa ja välittämistä ja tukeakseen omatoimisuutta.

Kielelliseen vuorovaikutukseen keskittyvä tutkimus perustuu eteläsuomalaisessa palvelukeskuksessa videoituun, 55 tunnin laajuiseen aineistoon. Etnografinen havainnointi ja taustahaastattelu olivat osa tutkimusta.

– Koskettaminen on osa kokonaisvaltaista kommunikaatiota. Koskettamalla osoitetaan ystävällisyyttä ja yhteisymmärrystä. Jos jokin osa toimintakyvystä, kuten puhekyky tai kuulo, ovat alentuneet, koskettaminen voi kompensoida menetettyjä taitoja: hoitaja voi esimerkiksi kiinnittää asukkaan huomion koskettamalla häntä, Kaarina Mononen sanoo.

Kosketuksen voi ulottaa apuvälineisiin. Hoitaja voi rollaattorin kahvaa taputtamalla ohjata asukkaan toimintaa: tästä pitää ottaa kiinni.

Tasapainoilua huolehtimisen ja holhoamisen välillä

Kosketus on usein osa dialogia, jota käydään asukkaan kanssa vaikkapa ohjattaessa häntä syömään. Kun hoitaja tuntee asukkaan, hän myös tietää paremmin, voiko tätä koskettaa ja miten.

– Hoitokodeissa tasapainotellaan päivittäin huolehtimisen ja holhoamisen välillä. Se on vanhuustutkimusten keskeinen jännite. Toisaalta halutaan huolehtia hyvin ja osoittaa läheisyyttä, toisaalta huolehtiminen voidaan herkästi tulkita liialliseksi holhoamiseksi ja ohjailuksi – etenkin kun hoidettavana on aikuinen ihminen. Tärkeää olisi keskittyä ystävällisen ilmapiirin rakentumiseen ja yksilöiden erilaisuuden huomiointiin.

Suomalaisten palvelukeskusten hoidon laatu, mitoitus ja hinta ovat nousseet yhteiskunnalliseen keskusteluun. Joidenkin keskusten synkäksi paljastunut tilanne on järkyttänyt. Kaarina Monosen mielestä tehokkuutta korostava mekaaninen ajattelu lähestyy ongelmaa väärästä suunnasta.

– Vaikka teknistäkin apua tarvitaan, mikään hoitotyössä ei korvaa ihmistä. Robotin kosketus on absurdi ajatus, siinä arvot ovat päälaellaan. Ihmistutkijana haluan osoittaa ihmisen läsnäolon merkityksen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.