Meidän juttu: Karjalan Liiton Päijät-Hämeen piirin karjalaisuuden ja kalevalanpäivän juhla

"Kansallispukujen tuulettajia" Karjalan Liiton Päijät-Hämeen piirin Karjalaisuuden ja kalevalanpäivän juhlassa 1.3.2020. Edessä vasemmalta Elina Janhunen, Irja Taskinen, luennoitsija fil. tri Pirkko Sallinen-Gimpl, piirin puheenjohtaja Liisa Korpela ja Leea Kekki. Takana seisomassa Jan Dobrowolski ja Martti Talja. Leena Leppänen

Liisa Korpela

Karjalan Liiton Päijät-Hämeen piiri ry järjesti jo perinteeksi tulleen Karjalaisuuden ja Kalevalanpäivän tilaisuuden sunnuntaina 1.3.2020 Lahden Ortodoksikirkon seurakuntasalissa.

Salpausselän kisoista huolimatta tilaisuus kokosi mukavasti väkeä Lahdesta ja ympäristökunnista.

Piirien emäntien varaamien makoisten kahvien ja leipomusten jälkeen yleisölle oli tarjolle tiivis kattaus aiheen mukaista ohjelmaa. Musiikista vastasi muusikko, harmonikkataiteilja Jan Dobrowolski, joka sekä säesti yhteislauluja että esitti muuta musiikkia.

Vaikuttavan elämyksen kalevalaiseen maisemaan saimme, kun Päijät-Hämeen Lausujien Liisa Salo esitti Kalevalan XV runon Lemminkäisen äiti. Kuulemamme runo ei ollut pelkästään lausuntaa vaan vahva ja eläytyvä tulkinta ulkoa Lemminkäisen äidin tuskasta. ”Äiti lieto Lemminkäisen aina koissa arvelevi: Minne on saanut Lemminkäisen, kunne Kaukoni kaonnut, kun ei kuulu jo tulevan matkoiltansa maailmassa?”

Ensimmäisistä säkeistä alkaen tarina tempaisi kuulijan mukaansa. Rikasta on kansanperinteemme. Ja aarteita kalevalaisen perinteen tulkitsijat ja jatkajat.

Juhlaluennon piti dosentti, filosofian tohtori Pirkko Sallinen-Gimpl aiheena ”Karjalaisen siirtoväen sopeutuminen”. Sallinen-Gimpl kuljetti taitavasti kuulijaa karjalaisen siirtoväen ensimmäisestä evakkoonlähdöstä asti aina osittaiseen takaisin Karjalaan paluuseen, uudelleen evakkoon lähtöön sekä siirtokarjalaisten vähittäiseen sopeutumiseen uusille asuinsijoilleen.

Sopeutuminen uusille asuinsijoille ei ollut aina suinkaan helppoa ja kitkatonta. Kulttuuriset erot elintavoissa ja kielen murre-erot koettiin outoina. Siirtoväen aktiivisuus auttoi kuitenkin sopeutumisessa. Samoin avioliitot siirtoväen ja kantaväestön kesken tasoittivat eroja. Siirtokarjalaisten vähittäinen sopeutuminen voidaan jakaa tietynlaisiin ajanjaksoihin. Maansaannin ja sijoittumisen ajanjakson voidaan katsoa kestäneen 1940-luvun loppuun asti. 1950-luku oli sopeutumisen ja uudelleenjuurtumisen aikaa. Varsinaisen asutustoiminnan voidaan katsoa päättyneen 1958. Tämän jälkeen koitti vakiintumisen aika, joka oli juurtumisen aikaa. Neljäntenä vaiheena voidaan pitää karjalaisen identiteetin tiedostamisen vaihetta, joka jatkuu edelleen ja siirtyy eri muodoissa uusille sukupolvillekin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahden Okeroisten liittymän viereen voi syntyä yli 200 työpaikkaa, tontti myös uudelle huoltamolle
  2. Trion K-Supermarketin loppuminen yllätti asiakkaat ja Lahden elinkeinojohdon – "Ensimmäinen ajatus oli, että miksi?"
  3. Onko myönteinen ajattelu hyvän ja menestyksekkään elämän tae? Asiantuntijoilla erilaisia näkemyksiä: "Tämä on itsepetosta", "positiiviset tunteet laajentavat ajatteluamme"
  4. VR aikoo sulkea Lahden rautatieaseman palvelupisteen
  5. Heinolan uudet näköalaportaat johtavat rannasta ylös Harjulle
  6. Hyvinvointiyhtymän yhtymäkokous: puheenjohtajaa ei taaskaan saatu valittua, turvavälit unohtuivat
  7. Terassilupaa on hakenut vasta parisenkymmentä ravintolaa Lahdessa - kaupunginjohtaja Timosen mukaan Lahti kuuntelee herkällä korvalla mahdollisia lisätilatoiveita terasseista
  8. Kysymys & vastaus: Noutoruokapakkaukset näkyvät katukuvassa – onko roskaaminen lisääntynyt Lahdessa?
  9. Poliisi löysi kuolleen espoolaisasunnosta – aiemmin poliisioperaation yhteydessä räjähti
  10. Yön uutiskooste: Pääministeri Marin toivoo, että valmiuslakia ei tarvitsisi jatkaa ensi kuun jälkeen
  11. 25.5. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Päijät-Hämeen viimeisin varmistettu tartunta viiden päivän takaa
  12. Lahden valtuusto kokoontuu kesäkuussa sähköisesti – "Pitää olla tarkkana, että oikeat henkilöt ovat tekemässä päätöksiä"
  13. Vanhusasiavaltuutettu jäämässä ilman erillistä toimistoa ja valvovaa roolia
  14. Orimattilan johto laati päät yhdessä säästölistaa, mutta päätöksiä saadaan vasta kesäkuun alkupuolella
  15. Perussuomalaiset tyrmää EU:n elvytysrahaston: "Euron kärsimysnäytelmä" – Katso kaikkien ryhmänjohtajien vastaukset

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.