Vihreät tuskastuneet hallituksen hitauteen ilmastopolitiikassa – "Päätöksiä ei voi aina vaan lykätä"

"Toivoisin, että hallituspuolueet sisäistäisivät hallitusohjelman tavoitteet", Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela sanoo, että kevään aikana ilmastopolitiikassa täytyy saada kasaan iso liuta konkreettisia toimia. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Ari Helminen

Vihreiden kansanedustajat ovat tyytymättömiä hallituksen ilmastopolitiikan vauhtiin. Uutissuomalainen haastatteli useita vihreiden kansanedustajia, ja kaikki kaipasivat nopeampia toimenpiteitä.

– Totta kai me haluaisimme nopeampaa vauhtia, Satu Hassi sanoo.

Hallituksen pitäisi pystyä parempaan, enemmän ja nopeammin, korostaa Outi Alanko-Kahiluoto .

– Hallitusohjelma on hyvä ja kunnianhimoinen, mutta peräisin hallituspuolueilta rehellisyyttä. Toivoisin, että hallituspuolueet sisäistäisivät hallitusohjelman tavoitteet ja pohtisivat, mitä toteuttaminen tarkoittaa, Alanko-Kahiluoto kertoo.

Myös Bella Forsgrén sanoo, että tahti ilmastopolitiikassa voisi olla nopeampi. Hän on kuitenkin tyytyväinen siihen, että hallituksella on erittäin kunnianhimoiset tavoitteet.

– Asioita on saatu eteenpäin, mutta seuraavassa budjettikokouksessa tarvitaan lisää päätöksiä, jotta tavoite saavutetaan. Näillä toimilla tavoitteisiin ei päästä, Forsgrén sanoo.

Atte Harjanteen mukaan aikataulu saisi olla huomattavasti nopeampi, mutta hallitusohjelman puitteissa mennään.

Työryhmä luo turvetuottajille uutta työtä – "En osaa sanoa, miksei sitä ole laitettu aiemmin pystyyn"

Hassi mainitsee esimerkkinä sen, että hallitusneuvotteluissa sovittiin fossiilisen energian veronpalautusten poistamisesta. Hän oletti, että uudistus tehdään heti ja se tulee voimaan tämän vuoden alusta.

– Olin hämmästynyt valtiovarainministeriön tulkinnasta, että sitä aletaan tehdä pikku hiljaa, Hassi sanoo ja jatkaa:

– Tietenkin voisi toivoa, että sovitut asiat edistyisivät ripeämmin, mutta toisaalta monipuoluehallituksessa joudutaan vääntämään. Se ei ole yllätys.

Alanko-Kahiluodon mukaan hallituspuolueiden olisi pitänyt sopia viime viikon Vuosaaren ilmastokokouksessaan konkreettisemmin, mitä nyt tehdään.

– Tavoitteet, jotka asetettiin, olivat hyviä, mutta päätöksentekoa lykättiin. Sitä ei voi aina vain lykätä.

Monen muun vihreän kansanedustajan tavoin Alanko-Kahiluoto huomauttaa, että turpeen verotusta pitäisi kiristää ja siitä pitäisi päästä nopeasti eroon. Se on musta pilvi Suomen energiapolitiikan yllä.

Vihreiden kansanedustajat ovat erityisen tyytyväisiä siihen, että Vuosaaren ilmastokokouksessa sovittiin sektorikohtaiset päästövähennystavoitteet, tonnirajat. Mirka Soinikosken mukaan ministeriöissä aletaan nyt valmistella toimenpiteitä, jotta voidaan tehdä päätöksiä.

Soinikosken mukaan veroratkaisuja olisi voitu tehdä nopeammin. Toisaalta verouudistuksia on vaikea toteuttaa ennen kuin keinoista on päätetty.

– Liikenteessä odotetaan päätöstä, sähkö vai kaasu. Asiantuntijoiden näkemys Vuosaaressa oli, että kaikki keinot tarvitaan täysimääräisinä.

Soinikosken mukaan hallituksessa on valmisteltu yhdeksän kuukautta työllisyysasioita. Nyt on ilmaston vuoro.

– Odotan, että henkilöautoliikenne saadaan raiteille ja kaupunkeihin kestävä liikenne. Liikenteen fossiiliton tiekartta valmistuu ja liikenteen verotus uudistuu.

Jukka Oksaharju: Pankit voivat pelastaa ilmaston

Soinikosken mukaan mediassa kärjistetään liikaa keskustan ja vihreiden nokittelua. Hän myöntää, että erimielisyyksiä on, mutta niistä on päästävä yhteiseen näkemykseen.

Inka Hopsu korostaa, että vihreät ovat saaneet keskustan kanssa määriteltyä yhteiset tavoitteet. Nyt niihin on etsittävä yhdessä toimivat ratkaisut.

Hopsu sanoo, että vihreät olisivat edenneet nopeammin, jos olisivat saaneet yksin päättää asioista. Hän kaipaa konkreettisia toimia viimeistään kehysriihessä.

Iiris Suomelan mukaan iso haaste on se, että aiemmilla hallituksilla on ollut huomattavasti löysemmät ilmastotavoitteet, joten nyt täytyy tehdä todella radikaaleja toimia ja se vaatii työtä.

– Tiiviin tahdin konkretia on saatava kasaan kevään aikana ennen huhtikuun kehysriihtä ja loppukesän budjettiriihen mennessä täytyy saada kasaan iso liuta konkreettisia toimia, Suomela sanoo.

Pirkka-Pekka Petelius huomauttaa, että parlamentaarinen valmistelu vie oman aikansa, mutta suunta on ehdottomasti oikea.

Vihreiden yhtenä kritiikin syynä saattaa olla se, ettei puolueella ole varsinaisia ”päästöministereitä”.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) on todennut, että fossiilisten päästöjen alasajossa keskiössä ovat liikenne- ja energiaratkaisut, joissa ohjauskeinona on verotus. Lisäksi hän on korostanut hiilinielujen kasvattamisen merkitystä. Mikkonen tai kukaan muu vihreiden ministeri ei kuitenkaan vastaa näiden asioiden valmistelusta.

Valtiovarainministeriön ohella edellä mainittuja asioita valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä sekä liikenne - ja viestintäministeriössä. Hiilinielujen kasvattamisessa maa- ja metsätalousministeriö on avainasemassa. Vihreillä ei ole yhtään salkkua edellä mainituissa ministeriöissä.

Ulkoministeri Pekka Haaviston ja sisäministeri Maria Ohisalon salkuissa ei ole vero-, ilmasto- tai ympäristöasioita. Mikkonen keskittyy ympäristöministeriön johtamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Lisäksi hän hoitaa paljon kansainvälisiä ilmastoasioita.

Kansanedustaja Satu Hassi (vihr.) korostaa, että Mikkosella on ilmastoasioita koordinoivan ministerin salkku, mikä on parannus verrattua aikaisempaan.

– Mutta tiedän, että ministeriöt, ei pelkästään poliittisella vaan myös virkamiestasolla, varjelevat varsin mustasukkaisesti omia reviirejään.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee sittenkin Plan B, ja se tehdään Lahdessa

Hassin mukaan vihreät ovat keskustelleet joka kerta, kun puolue on ollut mukana hallitusneuvotteluissa, pitääkö sen tavoitella ympäristöministerin salkkua vai jotakin ”päästöministerin” salkkua.

– Jos eduskuntaryhmä olisi riittävän vahva, se voisi saada valtiovarainministerin salkun, josta ohjataan veroja.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ei näe tilannetta yhtä synkkänä. Hän huomauttaa, ettei millään puolueella ole omistusoikeutta mihinkään ministeriöön. Talous- ja veropäätökset tehdään yhdessä.

Mediassa on kirjoitettu paljon keskustan ja vihreiden nokittelusta ilmasto- ja ympäristöasioista. Hassin mukaan tämä ei ole suuri yllätys. Hän muistuttaa, että Paavo Lipposen (sd.) johtamissa hallituksissa monista hallitusohjelman kirjauksista "tuli aika luja vääntö".

– Nyt olemme vähemmän yksin kuin koskaan ennen. Kahdeksan puoluetta sitoutui keskustan johdolla ennen vaaleja ilmastotavoitteisiin, Hassi sanoo.

Hallitusohjelman tavoite

Hiilineutraali Suomi

Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja.

Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana.

Vuosaaren ilmastokokouksessa viime viikolla hallitus päätti perustaa ilmastorahaston, joka ohjaa lähivuosina satoja miljoonia euroja teollisuuden päästövähennyksien vauhdittamiseen. Teollisuuden sähkövero laskee enemmän kuin hallitusohjelmassa kaavailtiin. Vastineeksi teollisuus joutuu luopumaan fossiilisten polttoaineiden veronpalautuksista.

Hallitus laati sektorikohtaisen tiekartan, josta näkee kuinka paljon päästöjä on leikattava eri aloilta.

Keinoja: Liikenteen päästöt ja turpeen poltto pitää puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Metsien hiilinieluja on kasvatettava.

Asiantuntijoiden mukaan hallituksen tavoitteet ovat hyvät, mutta monet selvitykset ja valmistelut ovat vielä kesken.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.