Tuulivoima noussut nopeasti lähes 10 prosenttiin Suomen sähköntuotannosta, ennusteet lupaavat alkaneelle vuosikymmenelle lisää – "Nykyinen määrä ainakin tuplaantuu"

Kymmenessä vuodessa tuulivoiman tuotanto on lisääntynyt 20-kertaiseksi. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

STT

Tuulivoiman osuus Suomen sähkötuotannosta kohosi viime vuonna yhdeksään prosenttiin. Tuotanto nousi noin 6 000 gigawattituntiin vuoden 2010 noin 300 gigawattitunnista. Kymmenessä vuodessa tuotanto on lisääntynyt näin 20-kertaiseksi.

– Veikkaan, että tänä vuonna päästään yli kymmenen prosentin, arvioi Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä on samaa mieltä. Hänen mukaansa tuotannosta tuulivoiman osuus menee varmasti tänä vuonna yli kymmenen prosentin, mutta kulutuksesta ei.

Viime vuonna tuulivoiman osuus kulutuksesta oli seitsemän prosenttia. Kulutuksen osuus on pienempi kuin kotimaisen tuotannon, koska Suomessa kulutetaan runsaasti tuontisähköä. Suomi tuo sähköä etenkin Ruotsista, jossa tuulivoiman osuus tuotannosta on suuri.

Tuulivoiman kehitys on nopeata, sillä vuonna 2017 sen osuus tuotannosta oli 7,4 prosenttia ja kulutuksesta 5,6 prosenttia. Tuulivoimasta on tullut myös kaupallisesti kannattavaa, eli mitään tukia ei enää tarvita.

– Viime vuonna rakennettiin paljon uutta tuulivoimakapasiteettia. Kun tuulivoima rakennetaan pääsääntöisesti kesäkaudella, se tarkoittaa, että voimalat valmistuvat tyypillisesti loppuvuonna, Paalatie kertoo.

Näin ollen viime vuoden lisäykset kapasiteetissa näkyvät tuotannossa ja kulutuksessa täydellä painollaan vasta tänä vuonna.

"Nykyinen määrä ainakin tuplaantuu"

Paalatie ennustaa, että tehdyillä investointipäätöksillä vuosina 2022–2023 tuulivoiman osuus sähkönkulutuksesta nousee noin 15 prosenttiin.

Investointeja on myös Leskelän mukaan tulossa. Hänen mukaansa niitä on päätettyinä aika paljon ja alustavassa suunnittelussa vielä enemmän.

Leskelä kertoo, että eri arviot tuulivoiman osuudesta vaihtelevat 15:stä 30 prosenttiin Suomen sähköntarpeesta vuoteen 2030 mennessä.

– Nykyinen määrä ainakin tuplaantuu, mutta on mahdollista, että se kasvaa siitäkin merkittävästi enemmän, Leskelä sanoo.

Hänen mukaansa asia riippuu siitä, miten sähkön tarve kehittyy ja miten joustavasti sähköjärjestelmä pystyy ottamaan vastaan tuulisähköä.

Itä- ja Pohjois-Suomessa on myös isoja alueita, mihin tuulivoimaa ei pystytä helposti rakentamaan muun muassa Puolustusvoimien asettamien esteiden takia.

Fossilinen sähkö ei enää kannata

Energiateollisuuden mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttö ei enää ole kannattavaa ja voimalat poistuvat tuotannosta sitä mukaa kuin uutta kapasiteettia saadaan tilalle. Lupaavimmat näkymät ovat juuri tuulivoimassa, jonka tuotanto on nyt noussut pysyvästi suuremmaksi kuin hiilivoiman.

Eniten sähköä tuotetaan ydinvoimalla, jonka osuus on reilu kolmannes. Vesivoiman osuus on vajaa viidennes. Kivihiilen osuus on enää seitsemän prosenttia, ja se supistuu koko ajan.

Tuulivoiman lisätessä ja kivihiilen vähentäessä osuuksiaan hiilidioksidipäästöt sähköntuotannossa putosivat viime vuonna 23 prosenttia. Suurin romahdus oli fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetussa sähkön erillistuotannossa.

Hankkeita valmistunut jo tammikuun aikana

Paalatien mukaan viime vuonna valmistui viisi uutta tuulivoimahanketta. Muutaman hankkeen valmistuminen on siirtynyt tälle vuodelle. Tänä vuonna on määrä valmistua yhdeksän hanketta. Ensi vuodelle on ilmoitettu kuusi hanketta. Hankkeet sisältävät lukuisia yksittäisiä tuulivoimaloita.

– Ensi vuodelle ehtii hyvin tulla lisää investointipäätöksiä, Paalatie sanoo.

Tänä vuonna on jo valmistunut huonekalujätti Ikealle Ponsivuoren tuulipuisto Kurikassa. Tuulivoimarakentaja OX2 rakentaa Ikealle kolmea muuta tuulipuistoa. OX2 kertoi perjantaina myös uudesta hankkeesta Vaalassa.

Kustannukset alentuvat voimaloiden koon kasvaessa

Paalatie arvioi, että EU:n päästökaupalla on välillistä vaikutusta tuulivoiman suosioon. Yritykset kiinnostuvat tuulivoimasta, kun ne pohtivat mistä sähköä saa edullisimmin päästöoikeuksien hinnan noustessa. Päästökaupan merkitys ei kuitenkaan ole niin suoraa kuin sähkön hinnan.

– Suuri merkitys on sillä, että sähkön hinta on noussut. Samaan aikaan tuulivoima on tullut halvemmaksi, kun tuulivoimalat tuottavat enemmän.

Tuulivoimaloiden tuottaman sähkön kustannukset ovat alentuneet voimaloiden korkeuden kasvaessa ja tekniikan kehittyessä. Isommat voimalat yltävät korkeampiin ilmavirtauksiin, jolloin tuotanto on suurempaa kuin pienemmissä voimaloissa.

Vuonna 1981 tuulivoimalan roottorin halkaisija saattoi olla vain 15 metriä. Nyt roottorin halkaisija maatuulivoimaloissa voi olla jopa yli 140 metriä. Samalla maatuulivoimaloiden teho on noussut 55 kilowatista jopa 5 000 kilowattiin ja merituulivoimaloiden yli 10 000 kilowattiin.

Vanhempia, korkeudeltaan pienempiä voimaloita on purettu joitakin, mutta suuremman mittakaavan purkamiset alkavat Paalatien mukaan vasta 2030-luvulla.

Syöttötariffeja ei enää myönnetä

Syöttötariffia eli tuulivoimatukea ei enää myönnetä uusille hankkeille, koska uudet voimalat ovat kaupallisesti kannattavia. Viimeiset laitokset, joille myönnettiin syöttötariffi, valmistuivat pari vuotta sitten. Syöttötariffi myönnetään 12 vuodeksi.

– Noin vuoteen 2030 saakka myönnetään tukia viimeisille voimaloille. Ensimmäiset alkavat poistua tuen piiristä muutaman vuoden päästä, Leskelä sanoo.

Hänen mukaansa tuen loppuminen ei vielä merkitse sitä, että voimala olisi vanhentunut. Toivotaan, että ne tuottaisivat sähköä pitkälle eteenpäinkin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

  1. Henkilöauton kuljettaja ajoi kahteen otteeseen läpi poliisin tiesulusta - poliisiauto suistui takaa-ajossa tieltä katolleen Orimattilassa
  2. Kotona leivotaan nyt paljon pullaa ja muutakin – katso ESS:n lukijoiden kuvat ihanista leipomuksista
  3. Maakuntarajan sulkeminen sai joidenkin hulluuden kukkimaan - ensimmäinen päivä Levannon tarkastuspaikalla Nelostiellä sujui pääosin rauhallisesti
  4. Vesilinnut pääsevät syksyllä omaan kotiin – Heinolan Lintutarhalle rakennettavassa talossa on 450 neliötä ja erikoinen viherkatto
  5. Lahden taloyhtiöiden siivoussopimukset on pidetty korona-aikana ennallaan, "siivousta kohdennettu kriittisiin kohtiin"
  6. "Söin väkisin, vaikka ei ollut nälkä eikä tehnyt mieli" – Henriikka Pitkänen, 33, opetteli personal trainerin avulla uudet ruokailutottumukset, laihtui ja rakastui amerikkalaiseen jalkapalloon
  7. Ikivihreät iskelmätähdet eivät suostu sammumaan – koronavirus katkaisi yli 70-vuotiaiden tähtien keikkaputken, mutta usean ura jatkuu edelleen
  8. Kisajärjestäjiä koetellaan kovin autourheilussa Lahden seudulla – ensin leuto talvi, nyt korona
  9. Ira Blomberg-Kantsilan kolumni: Uimahalliuskovainen väijytti minut – ja vieläpä lähes alastomana
  10. Portit auki – kummankin puolen Kimolan sulkua pannaan paikkoja kuntoon matkailijoita varten
  11. "Se oli taistelua joka vaiheessa" – Naisten asepalvelus täyttää huhtikuun alussa 25 vuotta, ja siitä on kiittäminen Kaarina Buure-Hägglundia
  12. Pääkirjoitus: Pormestarin valinnassa on olennaista avoimuus ja läpinäkyvyys
  13. Markus Pirttijoen Esalainen: Megatrendi, joka alkoi järkkyä vain viikoissa
  14. Museot tarjoavat taide-elämyksiä nyt verkossa – nettipalvelut ovat houkutelleet hyvin kävijöitä: "Kasvua on ollut 1 144 prosenttia"
  15. Korona kiusaa matkailun ystäviä – viisi vinkkiä matkakuumeen lievitykseen

Näytä lisää

Luetuimmat

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.