Millaisia vaikutuksia päänavaajan jättisopimuksella on työllisyydelle ja kilpailukyvylle? STT kysyi asiantuntijoilta

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen mukaan Suomen kilpailumaissa kuten Ruotsissa palkkakehitys näyttää olevan korkeampaa, joten hän ei usko, että palkkaratkaisu heikentää Suomen kilpailukykyä. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

STT

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pääsivät lauantaina sopuun työehtosopimuksesta kuukausien väännön jälkeen. Lähes sataatuhatta työntekijää koskeva sopimus korottaa teknologiateollisuusalan palkkoja noin kahden vuoden aikana yhteensä 3,3 prosentilla, ellei paikallisesti sovita muuta. Lisäksi kiky-tunnit eli 24 tunnin työajan lisäys poistuvat.

STT kysyi asiantuntijoilta, mitä vaikutuksia ratkaisulla on.

Miten Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimus vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn?

Tällä hetkellä näyttää siltä, Suomen kilpailukyky säilyy suunnilleen ennallaan. Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan kilpailukyky säilyy nykyisellään, jos talouskasvu jatkuu ennusteiden mukaan eikä taantumaa ole tulossa. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanookin, että korotusten taso oli odotustenmukainen ja korotukset ovat neutraaleja kilpailukyvyn kannalta.

Kilpailukykyyn vaikuttaa paljon myös se, mitä tapahtuu Suomen kilpailijamaissa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen mukaan Suomen kilpailumaissa kuten Ruotsissa palkkakehitys näyttää olevan korkeampaa, joten hän ei usko, että palkkaratkaisu heikentää Suomen kilpailukykyä.

– Siinä mielessä tämä ratkaisu on aika maltillinen, Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen lisää, että valtiovarainministeriön ennusteessa ja julkisen talouden suunnitelman pohjalaskelmissa – minkä perusteella hallituskin politiikkansa tekee – on ollut oletuksena tietty palkkojen nousutaso. Pohjalaskelmissa ansiotasoindeksin nousuksi on arvioitu noin kolme prosenttia.

– Tässä palkkaratkaisussa puhutaan 3,3 prosentista kahden vuoden aikana, joten tässä ei menty sillä tavalla ylärajoille, että se muuttaisi laskelmia ainakaan huonompaan suuntaan, hän sanoo.

Teknologiateollisuuden sopimus on muiden työehtosopimusneuvottelujen päänavaaja, joten sopimuksen prosenttilukemia seurataan tarkasti myös muissa liitoissa. Mitä on odotettavissa muilta liitoilta, ja miten se vaikuttaa kilpailukykyyn?

OP:n Heiskanen sanoo, että merkittävin vaikutus Suomen kilpailukyvylle on keskeisten vientialojen palkkaratkaisuilla etenkin pitkällä aikavälillä. Kangasharjun mukaan muiden liittojen ratkaisuita on vielä vaikea arvioida. Hän kuitenkin sanoo, että Suomessa on jo nykyisellään lyhyet työajat. Jos kiky-tunnit poistetaan myös muilta aloilta, työaika lyhenee entisestään. Kangasharjun mukaan on harmillista, että Suomessa on otettu suunnaksi työajan lyhentäminen, sillä Suomessa pitäisi hänen mukaansa lisätä työaikaa kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Mitä kustannuskilpailukyvylle käy, riippuu siitä, miten löydetään tasapaino lyhyemmän työajan ja tuntipalkan korotusten kesken, hän sanoo.

Pylkkänen sanoo, että kiky-tuntien poisjäämisellä ei ehkä ole suurta vaikutusta, koska ne eivät edes ole toteutuneet täysimääräisinä kaikilla aloilla.

– Julkisella sektorilla kiky-tunneilla on varmaan ollut myönteinen vaikutus kuntien talouden näkökulmasta. Kunnissa työvoimakustannus on pysynyt maltillisena, koska vaikka julkisen sektorin paineet ja palvelutarpeet ovat kasvaneet, työntekijöitä ei ole tarvinnut palkata lisää samassa suhteessa, hän sanoo.

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta. Hallitus on sitoutunut siihen, että elokuun budjettiriiheen mennessä on päätökset, jotka johtavat 30 000 uuteen työpaikkaan. Miten palkkaratkaisut vaikuttavat työllisyyteen, ja millaista painetta ne tuovat hallituksen työllisyystoimille?

Kangasharju sanoo, että teknologiateollisuuden ratkaisu ei paranna työllisyyttä ja hallitukselta tarvitaan lisää toimia työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, etenkin jos muut liitot seuraavat teknologiateollisuuden esimerkkiä.

– Kaikki riippuu tietysti tästä keväästä. Tähän mennessä hallituksen päätökset ovat heikentäneet työllisyyttä eivätkä parantaneet. Nyt pitää lähteä 180 astetta toiseen suuntaan.

Kangasharjun mukaan tähän mennessä saadut tiedot hallituksen työllisyystoimista näyttävät todella huonolta.

– Katsotaan nyt, ryhdistäytyykö hallitus nyt keväällä vai ei.

Pylkkänen sanoo, että palkansaajien näkökulmasta tärkeintä on reaalinen tulojen kasvu, ei nimellinen palkankorotus.

– Koska inflaatio on edelleen hidasta, tällä ratkaisulla kuluttajien reaalinen ostovoima kasvaa. Ostovoiman kasvaminen virkistää kotimarkkinoitamme, ja sillä on myös positiivinen vaikutus työllisyyteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

  1. Hollolan tulos ennakoitua vähemmän pakkasella
  2. 1.4. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Varmistettuja tartuntoja yhteensä 32 - "Sairaalahoitojaksot vaihdelleet muutamasta päivästä useampaan viikkoon"
  3. Hartolan Cafe Rantapuisto yrityssaneeraukseen
  4. Lahden keskustaan ilmaisparkkeja ravintoloiden noutoruoan hakijoille – "Toivotaan, että vähän edes auttaisi"
  5. Vierumäen Metalli konkurssiin – työntekijät lopettaneet jo vuodenvaihteessa
  6. Saunarakennus tulessa – pelastajat ajoivat matkalla ojaan
  7. Lahden kaupunki harkitsee lomautuksia koronatilanteen takia – "Tärkeää, että valtio kompensoi täysimääräisesti kaikki menolisäykset"
  8. Näppis: Rajat sitten kiinni myös toisinpäin. Asikkalalaiset saavat jäädä omalle puolelleen.
  9. ESS:n lukijat osallistuvat nallehaasteeseen – katso kuvat hauskoista pehmoleluista ikkunoissa
  10. Verenpainetutkija Teemu Niiranen, 40, on löytänyt uusia selittäviä tekijöitä kansantaudin kehittymiseen, ja se voi johtaa entistä tehokkaamman lääkkeen syntyyn – "Verenpainepuolelle ei ole tullut yhtään uutta merkittävää lääkettä sitten 1990-luvun"
  11. Hämeen poliisi etsii anastetuksi epäillyn aggregaatin omistajaa
  12. LSL siirtyy reiteillään lauantain aikatauluihin ensi viikosta lähtien – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
  13. Tutkimus valottaa karua totuutta alle kouluikäisten lasten liikunnan tilasta – "Tulokset saattavat kertoa siitä, että liikunta ei ole riittävän monipuolista kehittämään motorisia taitoja"
  14. Haluatko pidentää elinikääsi liikunnalla? Näin monta askelta tulisi ottaa päivittäin
  15. Eläkkeet ja tuet tulossa maksuun, asiakkaiden toivotaan välttävän pankkikonttoreissa asiointia jos mahdollista

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.