Lumen puute varjostaa eteläisen Suomen suurten hiihtotapahtumien suunnittelua

STT

Lumen puute uhkaa eteläisen Suomen suuria hiihtotapahtumia. Sekä Finlandia-hiihto että Pirkan Hiihto on tarkoitus järjestää reiteillä, joilla ei tällä haavaa ole lainkaan lunta. Järjestäjät kuitenkin muistuttavat, että tapahtumiin on yhä viikkoja aikaa ja tilanne saattaa vielä muuttua.

Finlandia-hiihto hiihdetään Lahdessa helmikuun loppupuolella. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Esko Saari muistuttaa, että huonolumisia talvia on ollut ennenkin, mutta niistä huolimatta tapahtuma on pystytty järjestämään joka vuosi vuodesta 1974 alkaen.

– Kun helmikuun puolelle käännytään, jos sitten ei ala lunta tulemaan, niin sitten alkaa huolestuttaa. Mutta tällä hetkellä ei vielä, Saari sanoo.

– Tähän aikaan on aiemminkin ollut lumet vähissä ja sitten helmikuulla on lunta tullut ja on pystytty hiihtämään.

Huonolumisina talvina Finlandia-hiihto on toteutettu lyhyemmillä reiteillä. Saaren mukaan vähintään pitäisi päästä hiihtämään niin kutsuttu 20 kilometrin Messilän reitti. Käytännössä 20 kilometrinkään reittiä ei voida kokonaan tykittää, vaan se vaatisi lisäksi luonnonlunta.

– 50:tä kilometriä ei pystytä lumettamaan. Eihän niin paljon lunta ole, pitäisi lähteä hakemaan Lapista asti, Saari jatkaa.

Saaren mukaan tammikuun loppupuolella voidaan jo arvioida paremmin, miten kisa toteutuu. Lopulliset päätökset pitää tehdä viimeistään noin pari viikkoa ennen tapahtumaa.

– Periaatteessa ei tarvita kuin pari, kolme hyvää lumipyryä. Mutta eihän 10 senttiäkään riitä vielä, vaan pitää tulla 20–30 senttiä märkää lunta, että se sitten kartuttaa latupohjaa.

Saaren mukaan Finlandia-hiihdon järjestäjillä ei ole aikeita siirtää tapahtuman järjestämispaikkaa lumen perässä pohjoisemmaksi. Päinvastoin suunnitelmissa on kasvattaa reitin pituutta entisestään. Ensi vuoden tavoitteena on, että tarjolla olisi myös 65 kilometrin reitti.

– Emme usko, että nyt ollaan niin lämpöisiin keleihin menossa, että täältä lumet loppuisivat. Ehkä tulee useammin näitä vähälumisia talvia, mutta en nyt ole vielä sitä mieltä, että Etelä-Suomesta lumet loppuisivat, Saari sanoo.

"Vettä tullut mahdottomasti" - maa on sula ja reitillä on vetisiä suoläiskiä

Pirkan Hiihto on tarkoitus hiihtää maaliskuun alussa, ja reitti kulkee Niinisalosta Tampereen Teivoon. Pirkan Hiihto -yhdistyksestä kerrotaan, että valmisteluja on tehty normaalisti, mutta lumitilanne näyttää heikolta.

– En kyllä näin märkää talven alkua itsekään muista. Vettä on tullut niin mahdottomasti, sanoo Pirkan Hiihdon puheenjohtaja Tapio Syrjänen.

Pirkan Hiihtoa on järjestetty vuosittain vuodesta 1955 alkaen. Se on jouduttu perumaan kokonaan kerran aiemmin, vuonna 2014.

Vuonna 2017 hiihdettiin vain niin kutsuttu Reppuhiihto, joka yleensä järjestetään viikko varsinaisen Pirkan Hiihdon jälkeen. Syrjänen sanoo, että jos lumitilanne jatkuu nykyisen kaltaisena, ei Pirkan Hiihtoa voida järjestää edes lyhennettynä.

– Kun lunta ei tällä kertaa ole millään osalla reittiä, niin jos sitä ei tule, sitä ei pysty järjestämään, vaan täytyy peruuttaa koko hiihto. Mutta aikaa on vielä seitsemän viikkoa ja voi tapahtua paljonkin.

– Varmaan tuossa helmikuun puolivälissä suurin piirtein tiedetään tilanne, pystytäänkö hiihtämään vai ei, Syrjänen sanoo.

Hyvään latuun tarvittaisiin Syrjäsen mukaan lunta ainakin 30–40 senttiä. Ongelmana on myös se, että maa on vielä sula ja reitillä on vetisiä suoläiskiä. Lumen lisäksi tarvittaisiin siis kunnon pakkasia. Varsinaisia vesistöjen ylityksiä ei reitillä kuitenkaan ole.

– 90 kilometrin tykittäminen olisi niin iso ja kallis urakka, että siihen ei missään nimessä pystytä lähtemään, Syrjänen sanoo.

Sää näkyy myös ennakkoilmoittautuneiden määrässä. Se on nyt vain pari–kolmesataa, kun yleensä luku on tähän aikaan lähes tuhat. Vaikka lumi tulisi itse tapahtumaan mennessä, ei sekään välttämättä nosta osallistujamääriä normaalitasolle. Pirkan Hiihdon päämatka 90 kilometriä on sen verran pitkä, että osallistujien pitää pystyä harjoittelemaan riittävästi etukäteen.

Pirkan Hiihdon reitti on vakiintunut nykyiselle paikalleen ja järjestäjät ovat kunnostaneet sitä niin, että hiihdot voitaisiin järjestää myös vähemmällä lumella. Paikan vaihtoa jonnekin pohjoisemmaksi ei näillä näkymin harkita.

– Kyllä me pidämme tästä paikasta tiukasti kiinni, Syrjänen sanoo.

– Me nyt yritämme ainakin niin kauan kuin vaan lunta suinkin jonkin verran on. Vaikka yksi vuosi jäisi väliin.

Luistelutapahtuman kannalta näyttää lupaavalta

Luistelutapahtumien kannalta lumenpuute voi olla hyväkin asia, jos vain lämpömittari painuu riittävästi pakkaselle.

Esimerkiksi Kuopiossa järjestetään helmikuun lopussa Finland Ice Marathon, joka luistellaan luonnonjäällä. Myös Kuopiossa on ollut lauha alkutalvi, mutta järjestäjät pitävät jään tilannetta tällä hetkellä hyvänä ja itse asiassa viime talvea parempana. Kallavesi on nyt jäässä, mutta jäällä ei ole lunta, joka estäisi jään vahvistumista.

– Meillä on 10 senttiä teräsjäätä ja lunta ei laisinkaan. Eli jos ajatellaan itse tapahtumaa, niin tässä on hyvät ennusmerkit olemassa. Mutta toki me tarvitsemme pakkasia, koska kuitenkin tarvitaan 20 senttiä teräsjäätä, että se kantaa ne koneet, joilla me työstämme jäätä luistelukuntoon, sanoo tapahtuman ratamestarina toimiva Kai Aho.

– Jos on teräsjäätä alla, melkein voi sanoa, että oli talvella kelit mitä vaan, oli lunta tai pakkasta, niin me pystymme rataa tekemään. Jos teräsjää puuttuu, niin sitten ollaan ongelmissa.

Viime vuonna tapahtumaa vaivasi juurikin teräsjään puute. Jäätä kyllä oli, mutta Ahon mukaan se oli kantavuudeltaan kehnoa höttöä tai kohvajäätä. Tuolloin luistelureittiä saatiin rakennettua vain kahdeksan kilometriä, kun tänä vuonna tähdätään 12,5 kilometriin. Kuvaavaa on, että jääradan olosuhteiden rakentamisesta vastaavalta Mestar- liikelaitokselta upposi viime talvena jäihin yksi traktori ja yksi mönkijä.

Vaikka tilanne näyttää nyt hyvältä, voivat jatkuvat vesisateet vielä pilata suunnitelmat.

– Auringonpaiste ei tee mitään tähän aikaan vuodesta, se ei sulata eikä pehmennä. Mutta sellainen plusasteinen vesisade, se alkaa pehmentämään ja syömään jään pintaa, Aho jatkaa.

Aho on ollut mukana tapahtuman järjestelyissä 30 vuotta. Hän arvioi, että tuona aikana talvien alku on myöhentynyt viikoilla. Kehitys on saanut tapahtuman järjestäjät kiinnittämään entistä enemmän huomiota turvallisuuteen.

– On huomattu ihan selkeästi, että jäätä ei synny enää sitä puolta metriä niin kuin 20 vuotta syntyi. Meidän pitää muuttaa toimintatapoja ja keksiä uusia ratkaisuja, joilla päästään samaan tulokseen, vaikka jään kantavuus ei olekaan sama.

Ratkaisuja on haettu muun muassa hankkimalla ultrakevyitä työkoneita. Radan paikkaa ollaan myös valmiita muuttamaan sen mukaan, miten jää elää eli halkeilee, tekee railoja tai uveavantoja.

Myöskään Kuopiossa ei ole Ahon tietojen mukaan edes keskusteltu siitä, pitäisikö Finland Ice Marathon siirtää jonnekin pohjoisemmaksi.

– Kuitenkin tähän asti se on pystytty tavalla tai toisella täällä järjestämään, Aho muistuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Ostarilla: Kauppa meni, parturit ja baarit jäivät – Tonttilan asukkaille ostari on kulttuurin kehto ja olohuone
  2. Myrsky katkonut sähköjä Päijät-Hämeessä sunnuntaina
  3. Oodin puukotuksen uhrin vammat ovat luultua vakavammat, poliisi tutkii tapon yrityksenä
  4. Salppurin perinteinen hiihtokoitos loi haasteen – "Rankka reitti, mutta on kiva hiihtää samoja latuja kuin maailman huiput"
  5. Myrsky riepottelee sekä maalla että merellä – roudan vähäisyyden vuoksi puut saattavat kaatua myrskyssä normaalia herkemmin
  6. Sykkeen R-kioski Lahdessa lahjoitti 1000 euroa urheiluseura Salpikselle
  7. Ostarilla: Tonttilan ostari on olohuone, joka sykkii elämää karun ulkokuoren takana, katso kuvagalleria
  8. Lukijalta: Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Päätökset Lahti Energiasta tehdään oikeiden tietojen pohjalta
  9. "Vaihtoehdot olivat aseelliset ryöstöt tai luontoala" – Varuskunnan lakkautus vei yliluutnantti Mikko Kettuselta, 40, kutsumustyön, mutta nyt metsä elättää sissin jälleen
  10. Minisalpausselkä veti hiihtäjiä ympäri Etelä-Suomen, katso kuvat
  11. Konserttiarvio: Diandra sytytti Bond-huuman Sibeliustalossa
  12. Päijät-Hämeen tanssiala palkitsi Jannika B:n Kultaiset askeleet -gaalassa
  13. Näkökulma: Pelaaminen voi olla tavoite – jotain on mennyt pieleen jo ennen kuin nuori hautautuu kotiinsa
  14. Rovanperä teki historiaa nousemalla palkintopallille Ruotsin kurarallissa – Brittikuljettaja Evans otti voiton
  15. Sydämen eteisvärinä iskee yhä useampaan – kehnosti hoidettu verenpainetauti on tavallinen syy joskus päiväkausiakin kestävään tykytyskohtaukseen

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.