Kikyt pois ja 3,3 prosenttia lisää palkkaa kahdessa vuodessa tai lisätuntien pysyessä korkeammat korotukset – kiky-sopimuksen laskija kertoo vaihtoehdot, joilla Suomi pysyy kilpailijoiden vauhdissa

Jos kiky-tunnit edelleen pidetään sopimuksessa, sama kustannusvaikutus tulisi taloustieteilijä Kajanojan mukaan isommista palkankorotuksista. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

STT

Kunta-alan työntekijäpuoli vaatii muun muassa kiky-tunneista luopumista ja vientiteollisuutta korkeampia palkankorotuksia. Ainakin osalle liitoista kelpaisi myös kiky-tuntien pysyminen, jos ne korvattaisiin kunnolla. Kuntatyönantajien kanta on, että kiky-tunnit on tarkoitettu pysyviksi eikä kunnilla ole juurikaan palkankorotusvaraa.

Suomen kustannuskilpailukyky näyttäisi taloustieteilijä Lauri Kajanojan mukaan pysyvän ennusteiden valossa suurin piirtein ennallaan, jos muilla aloilla päädytään kustannusvaikutuksiltaan samanlaisiin sopimuksiin kuin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä.

Eri aloilla 24 kiky-tuntia on otettu eri tavoilla käyttöön, joten niillä on myös hiukan erilaiset kustannusvaikutukset.

– Kustannuskehityksen näkökulmasta toinen vaihtoehto 3,3 prosentin korotuksille ja kiky-tunneista luopumiselle on, että palkankorotukset ovat vähän korkeampia ja kiky-tunteja ei oteta pois, Kajanoja sanoo.

Toisin sanoen, jos kiky-tunnit edelleen pidetään sopimuksessa, sama kustannusvaikutus tulisi Kajanojan mukaan isommista palkankorotuksista.

Kajanoja toimii Suomen Pankissa johtokunnan neuvonantajana vastuualueenaan kotimainen talouspolitiikka. Hänen laskelmiaan on käytetty muun muassa alkuperäisen kiky-sopimuksen yhteydessä.

Hän huomauttaa, että eri aloilla voidaan tehdä erilaisia muitakin tekstimuutoksia kuin vuosityönajan muuttaminen ja niillä on oma kustannusvaikutuksensa suuntaan tai toiseen.

Kajanojan mukaan palkanmaksukykyä kannattaa mitata työn tuottavuuden ja ulkomaankaupan vaihtosuhteen avulla. Kahtena seuraavana vuotena niiden voi odottaa kehittyvän kilpailijamaissa keskimäärin suunnilleen samoin kuin Suomessa.

Vääntö kunta-alan sopimuksista alkoi

Tiukaksi ennakoitu vääntö kunta-alan työehtosopimuksista alkoi tiistaina iltapäivällä, ja aikaa on 2,5 kuukautta. Esimerkiksi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii kiky-tunneista luopumista tai täyttä korvausta niistä koituneesta 24 tunnin työajan pidennyksestä.

Se merkitsisi liiton laskelmien mukaan 1,4 prosentin korotusta sopimuskierroskorotusten päälle.

– Jos kiky-tunnit poistuvat, ne eivät saa alentaa palkankorotuksia, liitto linjaa neuvottelujen alla lähettämässään tiedotteessa.

Myös muun muassa opettajien ja lääkärien sopimukset neuvotteleva korkeastikoulutettujen neuvottelujärjestö Juko lähtee siitä, että kilpailukykysopimuksen 24 tunnin työajan pidennys poistuu tai että tunneista maksetaan riittävä korvaus. Sopimusalasta ja työajan muodosta riippuu, vaatiiko Juko neuvottelupöydissä tuntien poistoa vai niitä vastaavaa muuta kompensaatiota.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin tavoitteena on vuosittainen 1,8 prosenttiyksikön palkankorotus teknologiateollisuudessa sovitun korotuksen päälle ja kiky-tunnit pois, mutta niillekin saattaisi kelvata myös kiky-tuntien korvaaminen rahalla.

Kunta-alan sopimusten piirissä on yli 420 000 viranhaltijaa ja työntekijää.

Työvoimapula kasvaisi entisestään

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan pelkät 3,3 prosentin korotukset tarkoittaisivat kunta-alalla noin 700 miljoonan euron lisäkulua. Kiky-tuntien poistaminen puolestaan vaatisi hänen mukaansa kuntiin yli 5 000 työntekijää lisää.

Se olisi juuri sitä työllistämistä, jota kiky-sopimuksella on haettu, mutta Jalosen mukaan ongelma olisikin työvoimapulan kasvaminen entisestään.

– Mistä me yhtäkkiä kehittäisimme esimerkiksi 5 000 hoitajaa tai lääkäriä, hän kysyy.

Kuntatyönantajien laskelman mukaan työajan lyhentämisen kustannusvaikutus on kunta-alalla keskimäärin 1,3 prosenttia – eli vähemmän kuin palkansaajien laskelmien mukaan. Kun yli 400 000 työntekijää tekisi vuodessa 24 tuntia vähemmän töitä, tarvittaisiin työnantajan laskelman mukaan 5 000 uutta työntekijää korvaamaan työpanosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahden vanhimmalla ostarilla Ruolalla riittää yhä vetovoimaa – "Yksi parhaista paikoista Lahdessa"
  2. Leuto ja märkä talvi kuluttaa tiestöä – kerro, missä olet törmännyt pahimpiin paikkoihin Lahdessa
  3. Myrsky sai jäät taas liikkeelle, katso kuvat Vesijärven rannalta
  4. Kauppakeskus Triossa laukesi palohälytys – asiakkaat evakuoitiin
  5. Moni sanoo varautuvansa pahaan päivään, mutta kaikilla se ei onnistu – Jaana, 36, sen sijaan on kerryttänyt vararahastoa jo pitkään: "Erityisen tärkeä se on nyt, kun on perhe ympärillä"
  6. "Hyvin harvinaista" - Tuulenpuuskan riepottelema työmaateltta katkaisi suurjännitepylvään Lahdessa
  7. Kivimaan koululla varkaissa käyneen miehen pakomatka päättyi Mukkulaan
  8. Luontodokumentteja tekevät Petteri ja Antti Saario huomaavat ilmaston­muutoksen vaikutukset työssään: "Siitä pitää olla erityisen huolissaan"
  9. Iiro Harjula oli Pelicansin junioreissa "DJ Härski" – nyt hän on matkalla koko kansan ruutukasvoksi
  10. Konserttiarvio: Maustetytöt valloitti yleisönsä Lahdessa - tinkimättä omasta tyylistään
  11. Santtu-Matias Rouvali valittiin Vuoden Matiksi
  12. Lukijalta: Armeija-aika avarsi, opetti paljon ja antoi ystäviä
  13. Näppis: Ne vähäset työt mitä Suomessa on kerkiää omakin väki tekemään, ei tarvita ulkomaalaisia.
  14. Tanssiarvio: Kansallisbaletin intohimoinen Carmen tuottaa metoo-keskustelun aikoina myös outoja väristyksiä
  15. Säästöä tuovat rahanreiät – heinolalainen taloyhtiö porautti tontilleen 14 maalämpökaivoa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.