Hiilen ja kaasun vaurastuttama Australia kipuilee ilmastokeskustelun kiihtyessä – palojen riivaamassa maassa melko harva hyväksyy, että ilmastotoimet tuottaisivat taloudelle takapakkia

Australiassa on aiempaa kokemusta siitä, että kun maassa kohdataan luonnonkatastrofeja ja pitkittynyttä kuivuutta, tuki mielekkäälle ilmastopolitiikalle kasvaa. LEHTIKUVA/AFP

STT

Rajujen maastopalojen riivaamassa Australiassa käydään keskustelua ilmastonmuutoksesta olosuhteissa, joissa taustalla vaikuttavat muun muassa taloudellisesti merkittävä teollisuudenala ja voimakkaasti keskittynyt media.

Australia on maailman suurin hiilen ja nesteytetyn kaasun viejä. Vuosien 2000 ja 2015 välillä maa yli kaksinkertaisti hiilen ja kolminkertaisti nesteytetyn kaasun viennin, ja se on suunnitellut kasvattavansa tuotantoa entisestään.

– Fossiiliset polttoaineet ovat Australiassa valtava teollisuudenala, jolla on paljon poliittista valtaa, sanoo STT:n haastattelema voittoa tavoittelemattoman Climate Council -järjestön neuvonantaja Will Steffen. Hän on myös Australian kansallisen yliopiston (ANU) emeritusprofessori.

Viime vuoden joulukuussa julkistettiin useamman ajatushautomon tuottama raportti, jossa vertailtiin 57 maan ilmastopolitiikkaa. Australia sai vertailussa nolla pistettä sadasta ja jäi sen jumbosijalle. Suomi sijoittui vertailun toiseksi 93 pisteellä.

Australian konservatiivipuoluetta edustava pääministeri Scott Morrison on hallituksineen vankka fossiilisia polttoaineita tuottavan teollisuuden tukija. Pääministeriä on arvosteltu jo ennen tuhoisan maastopalokriisin alkua siitä, että hän välttelee koko ilmastonmuutosaihetta.

Morrison on joutunut pitkittyneen maastopalokriisin vuoksi kovan paineen alle, ja viime aikoina hän onkin pyrkinyt vastaamaan julkisuudessa ilmastohuoleen. Pääministeri sanoi äskettäin yleisradioyhtiö ABC:n haastattelussa, että maan hallitus aikoo lähivuosina kehittää politiikkaansa, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää aiempaa ponnekkaammin. Samalla hän kuitenkin teki selväksi, että tämän täytyy tapahtua niin, että perinteiset teollisuudenalat eivät kärsi.

Toimia halutaan, mutta ne eivät saa maksaa

Myös kansalaisten mielipiteissä on näkynyt pelko siitä, että ilmastotoimet aiheuttaisivat taloudellisia menetyksiä, sanoo STT:lle professori Frank Jotzo ANU-yliopiston ilmasto- ja energiapolitiikan tutkimusyksiköstä.

– Se on todella iso tekijä, kun katsotaan maassa käytävää ilmastonmuutoskeskustelua. Enemmistö australialaisista sanoo mielipidetiedusteluissa, että ilmastonmuutokselle pitäisi tehdä jotain. Samalla suhteellisen pieni määrä hyväksyy, että siitä aiheutuu taloudellisia kustannuksia, Jotzo jatkaa.

Australiassa järjestettiin edelliset parlamenttivaalit viime vuoden toukokuussa. Tuolloin tehdyissä mielipidetiedusteluissa tuli taas kerran selvästi ilmi australialaisten ilmastohuoli.

– Se ei kuitenkaan täysin siirry äänestämiseen. Kaikille asia ei ole vaaleissa tärkein kysymys, vaan esimerkiksi verotus menee edelle, Steffen huomauttaa.

Australiassa on aiempaa kokemusta siitä, että kun maassa kohdataan luonnonkatastrofeja ja pitkittynyttä kuivuutta, tuki mielekkäälle ilmastopolitiikalle kasvaa.

– Esimerkiksi vuosien 2005–2008 kuivuus linkittyi rajusti kasvaneeseen huoleen. Vuoden 2007 parlamenttivaaleissa työväenpuolue voitti Kevin Ruddin johdolla konservatiivipuolueen luvattuaan vahvempaa ilmastopolitiikkaa, Jotzo kertoo.

Australiassa on määrä järjestää seuraavat parlamenttivaalit vuonna 2022. Pääministeri Morrison sai tuoreessa mielipidemittauksessa kylmää kyytiä, kun 59 prosenttia australialaisista ilmoitti olevansa tyytymättömiä hänen toimintaansa.

Will Steffen suhtautuu muutoksen mahdollisuuteen varauksella. Hän toki uskoo, että meneillään oleva maastopalokriisi muuttaa ihmisten mielipiteitä. Silti Steffenin mukaan jää 20–30 prosenttia "die hard -konservatiiveja", jotka yrittävät kiistää palojen ja ilmastonmuutoksen välisen yhteyden.

– Julkisessa keskustelussa nähdään kyllä siirtymä, jossa vaaditaan lisää toimia. Kukaan ei tiedä varmasti, onko se tarpeeksi saamaan järjestelmän tekemään jotain. Olen vähän skeptinen, koska fossiilisia polttoaineita valmistavan teollisuuden voima on niin vahva.

Maastopalouutisointi ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen

Osansa mielipiteenmuodostuksessa on myös medialla, joka on Australiassa keskittynyt harvoihin käsiin. Iso peluri alalla on australialaissyntyinen mediamoguli Rupert Murdoch. Hänen maailmanlaajuiseen mediaimperiumiinsa kuuluu muun muassa yhdysvaltalainen, presidentti Donald Trumpin suosikkeihin kuuluva Fox News -televisiokanava.

Mediaomistuksen keskittymistä maailmanlaajuisesti selvittäneen tutkimuksen mukaan Murdochin News Corp -yhtiöllä ja Murdochin muilla yhtiöillä oli Australiassa noin 60 prosentin markkinaosuus vuonna 2016. News Corp omistaa muun muassa maan suurimpiin kuuluvan The Australian -sanomalehden ja Sky News -televisiokanavan.

Murdochin imperiumiin kuuluvien viestimien maastopalouutisointi on herättänyt viime aikoina myös kansainvälistä huomiota. Viestimiä on arvosteltu siitä, että ne yrittävät häivyttää ilmastonmuutoksen ja maastopalojen välistä yhteyttä ja ohjata huomion toisaalle.

Jopa Murdochin poika James Murdoch syytti äskettäin isänsä yhtiöitä siitä, että ne edistävät linjaa, joka kiistää ilmastonmuutoksen vaikutukset. Rupert Murdoch itse on sanonut, että hänen yhtiöissään ei työskentele yhtään ilmastonmuutoksen kieltäjää.

Vaikka Steffens luonnehtii Australiassa parhaillaan käytävää ilmastonmuutoskeskustelua hajottavaksi, hän muistuttaa galluptuloksista.

– Kun katsoo mielipidemittauksia viimeisen 5–6 vuoden ajalta, 60–70 prosenttia australialaisista ymmärtää, että ilmastonmuutos on todellinen, vaarallinen ja sillä on vaikutuksia Australiaan.

Steffenin mukaan on toki olemassa myös riski, että keskustelu polarisoituu entisestään. Samaa mieltä on Jotzo. Hän sanoo, että ääripäässä on kommentaattoreita ja poliitikkoja, jotka yrittävät käyttää tilannetta hyväkseen ja luoda entistä syvempiä jakolinjoja.

– Arvioni on, että sellaiset strategiat ilmastonmuutoksen kieltäjillä eivät tule olemaan tehokkaita. Järkevimmät ihmiset yksinkertaisesti sanovat, että on todisteita, jotka osoittavat ilmastonmuutoksen. Vaikka ääriajattelijat jatkaisivat kieltämistä, heillä on entistä vähemmän seuraajia, Jotzo sanoo.

Australia on kuumentunut paljon

Kun ilmastotieteilijä Will Steffeniä pyydetään selittämään, miksi ilmastonmuutos on syynä entistä hurjempiin maastopaloihin Australiassa, hän kertoo keskittyvänsä kahteen asiaan.

Ensinnäkin tiedetään varmasti, millaiset olosuhteet edistävät paloja: kun on entistä kuumempaa ja entistä kuivempaa.

– Tämä on ilmiselvää valtaosalle ihmisistä. Oli syttymissyynä sitten salamanisku, tuhopolttaja tai mikä hyvänsä, tuo kasvillisuus palaa entistä suuremmalla todennäköisyydellä voimakkaasti ja pidempiä aikoja.

Steffen huomauttaa, että Australiasta on tullut paljon aiempaa kuumempi viimeisen 40–50 vuoden aikana. Ilmaston lämpenemistä ovat kiihdyttäneet kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, määrän lisääntyminen ilmakehässä.

– Hiilidioksidi sitoo lämpöä itseensä, se on ihan perusasioita. Australian ilmatieteen laitos on pystynyt jäljittämään kehitystä, ja voidaan ihan varmuudella sanoa, että täällä on aiempaa kuumempaa.

Sateet putoavat yhä useammin mereen, ei mantereelle

Toinen seikka, jonka Steffen nostaa esiin, on viime vuosina nähty muutos Australian talvissa. Viimeiset kolme talvea ovat olleet Kaakkois-Australiassa poikkeuksellisen kuivia. Viileät kuukaudet huhtikuusta syyskuuhun ovat Australiassa ne kuukaudet, jolloin yleensä saadaan eniten sadetta. Ne kosteuttavat maaperää ja kasvillisuutta.

– Säärintamat, jotka normaalisti tuovat sadetta mantereen eteläpuolelta, ovat siirtyneet etelämmäksi. Ilmastonmuutos eli ilmaston lämpeneminen puskee kyseisiä säärintamia etelään. Silloin yhä useampi rintama ei ulotu mantereelle vaan pudottaa sateensa mereen, Steffen kertoo.

Ilmastonmuutosselitystä epäilevät tahot perustelevat aiempaa rajumpia paloja usein esimerkiksi sillä, että metsistä ei ole raivattu tarpeeksi aluskasvillisuutta. Silloin metsissä on paljon "polttoainetta" paloille. Koska maastopalot ovat Australiassa yleisiä, kesällä koittavaan maastopalokauteen on ollut tapana varautua polttamalla aluskasvillisuutta viileinä talvikuukausina.

Ilmastotieteilijöiden mukaan kyseisenkaltaisen polttamisen roolia voidaan lisätä. Mikään määrä näitä toimia ei kuitenkaan hyvitä niitä vaikutuksia, joita on kohoavilla lämpötiloilla, jotka kiihdyttävät kosteuden haihtumista maasta ja tekevät jo ennestään rutikuivasta maasta ruutitynnyrin.

– Ilmaston lämpenemisen seurauksena on lyhentynyt myös se viileä aika, jonka kuluessa aluskasvillisuutta voidaan turvallisesti polttaa, Steffen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. ESS seuraa: Lahden Patomäessä käynnissä poliisioperaatio - asuintalo piiritetty, paikalla lääkäri luotiliiveissä
  2. Salpausselän kisat lähestyvät – miten se näkyy Lahden keskustassa?
  3. Perusterveellä aikuisella on keskimäärin 2–4 flunssaa vuosittain – miksi joillakuilla on enemmän, toisilla taas ei yhtään?
  4. Poliisin aselupahallintoa uhkaa jättiruuhka: jopa 120 000 ilmoitusta kerralla
  5. Terveydenhuolto sai yhtenäiset ohjeet salassa pidettävien potilastietojen luovuttamisesta poliisille
  6. Heinolassa urheilijoiden harjoittelu otetaan osaksi lukioarkea - "Mukaan voi hakea vaikka kesken lukuvuoden"
  7. Vanhusten kaatumisriskiä pitäisi voida arvioida muuallakin kuin vastaanotolla – mobiili- ja anturiteknologia voi tarjota siihen mahdollisuuden
  8. Pääkirjoitus: Lentorata olisi Lahdelle tärkeä, siksi kaupungin kannattaa osallistua sen suunnitteluun
  9. "Aivan sairas treeniohjelma" – Orimattilan teatteri julkisti ensi kesän veljessarjansa
  10. Vesisade ei ole vaikuttanut Salppurin lipunmyyntiin
  11. Sähköratavaurio haittaa liikennettä Savon radalla - lue yön uutiskooste
  12. Päivi Piiraisen Esalainen: Ikävöin polkupyörällä kulkevaa tuttua posteljoonia
  13. Sinivuokko kukkii Lahdessa, näsiä Asikkalassa – kasvitieteilijän mukaan kevään merkit ovat helmikuussa tavattomia, mutta eivät yllättäviä
  14. Myös Hollolan kunnanhallitus penseä kierrätyspuistolle
  15. Pelicansin teinipuolustajat saivat kantaa isoa kuormaa – "Tykkään siitä, että nämä nuoret tulevat rohkeasti mukaan"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.