Sähköautoilijalla on tallissaan usein myös bensakäyttöinen auto

Julkisten pysäköintilaitosten ja huoltoasemien latauspisteitä käytetään vielä toistaiseksi harvoin. Lehtikuva / Markku Ulander

STT

Täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä käyttävät kotitaloudet ovat selvästi erilaisia kuin polttomoottoriautoja käyttävät kotitaloudet, ilmenee Autoalan Tiedotuskeskuksen selvityksestä.

Noin 60 prosentilla täyssähköautotalouksissa asuvista on sähköauton lisäksi toinen, tyypillisimmin bensiinikäyttöinen auto. Ladattavien hybridien kotitalouksissa asuvistakin yli puolella on useampi auto.

Kaksi kolmasosaa ladattavien autojen haltijoista asuu omakotitalossa, jossa auton lataaminen on edullista ja helppoa. Ladattavien autojen haltijat eroavat myös polttomoottoriautojen haltijoista ikäjakauman, auton hallintasuhteen ja alueellisen sijainnin mukaan.

– Kotilataus on merkittävässä roolissa, kertoo Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

Hänen mukaansa on loogista, että sähköautoja on eniten omakoti-, pari- ja rivitaloissa, joissa oman latauspisteen rakentaminen on paljon helpompaa kuin kerrostaloissa.

Peräti 85 prosenttia täyssähköautojen ja ladattavien hybridien haltijoista lataa autonsa kotona. Autoja ladataan jonkin verran työpaikoilla, mutta julkisissa latauspisteissä ei juuri koskaan – jos ei ole aivan pakko.

Selvityksen mukaan tärkein syy ladattavan auton hankintaan on vähäpäästöisyyden lisäksi nimenomaan mahdollisuus auton lataamiseen kotona. Kotilatausmahdollisuus rajaa näin jyrkästi sähköauton hankintaa. Noin 90 prosenttia ladattavan auton hankkineista arvioi kotilatausmahdollisuuden tärkeäksi auton käyttövoiman valintakriteeriksi.

Julkisten latauspisteiden käyttö hankalaa

Syy siihen, ettei autoja ladata julkisissa latauspisteissä on, että niiden käyttö on hankalaa ja monesti myös varsin kallista verrattuna kotilataamiseen.

– Pahimmillaan se maksaa saman verran kuin tankillinen bensaa tai dieseliä, sanoo Autotuojat- ja teollisuuden toimitusjohtaja Tero Kallio.

Lataaminen on erityisen kallista, jos hinnoittelu on minuuttipohjaista. Jos autona on ladattava hybridi, autoilija ajaa kotiinsa mieluummin käyttäen polttomoottoria kuin sähkömoottoria.

– Joka paikassa on eri sovellus ja maksutavat. Puhelimessa on varmaan viisi appia, ja aina uuteen paikkaan mennessä pitää ladata uusi. Jos ei ole pakko, en lataa julkisilla paikoilla lainkaan, eräs kyselyyn vastannut kuvaa latauksen monimutkaisuutta.

Julkisia latauspisteitä toivotaan kuitenkin lisää. Täyssähköauton käyttäjien toiveena on selvityksen mukaan pikalatausasemien rakentaminen valtateiden varsille siten, että myös pitkiä matkoja olisi vaivatonta tehdä sähköautolla.

Täyssähköauton lataus riittää moneksi päiväksi

Täyssähköautoilla latauskertojen määrä on pienempi kuin ladattavilla hybrideillä, sillä niiden toimintamatka riittää useimmiten monen päivän ajomatkoihin.

Sen sijaan ladattavissa hybrideissä toimintasäde sähköllä ajettaessa on käyttäjien arvioiden mukaan keskimäärin vain 30–40 kilometriä vuodenajasta ja ajoympäristöstä riippuen.

Tänä vuonna markkinoille tulevien toisen sukupolven ladattavien hybridien toimintasäteet ovat kuitenkin pääosin jo yli 60 kilometriä, sillä uusien ladattavien hybridimallien akkukapasiteetti on selvästi aiempia mallisukupolvia suurempi. Kallion mukaan kolmannen sukupolven ladattavilla hybrideillä pitäisi päästä jo 100 kilometrin toimintasäteeseen.

Täyssähköllä keskimäärin 23 000 kilometriä vuodessa

Täyssähköautoilla ajetaan keskimäärin 23 000 kilometriä vuodessa ja ladattavilla hybrideillä 19 000 kilometriä. Niillä ajetaan selvästi enemmän kuin bensiiniautoilla, joilla ajetaan keskimäärin 16 000 kilometriä vuodessa.

Suomen autokannasta oli viime vuonna ladattavia hybridejä vajaat 225 000 ja täyssähköautoja runsaat 4 600. Suomen henkilöautokannasta niiden osuus oli 1,1 prosenttia.

Autoala arvioi, että täyssähköautojen kysyntä kasvaa maltillisesti lähivuosina. Kysyntää rajoittaa vielä vuosiin 2023–2024 asti autojen saatavuus ja sähköautojen korkea hinta vastaaviin polttomoottoriautoihin verrattuna.

Kallio arvioi, että ladattavat autot saavuttavat vastaavien polttomoottoriautojen hinnat vuoden 2028 kieppeillä. Syynä on akkupakettien hintojen putoaminen.

Käytetyt sähköautot sopisivat tavallisten ihmisten kukkarolle

Sähköautojen hankintaa tuetaan 2 000 eurolla. Rissan mukaan autoala toivoo, että hankintatuki nostettaisiin 4 000 – 6 000 euroon sähköautoilun lisäämiseksi. Tällöinkin tuki olisi vähemmän kuin sähköautoilun edelläkävijämaassa Norjassa.

Rissa korostaa hankintatuen painottamista työsuhdeautoihin sähköistymisen kiihdyttämiseksi vaiheessa, jossa sähköautot ovat hinnaltaan liian kalliita useimpien kukkarolle. Työsuhdeautot menevät kolmen vuoden käytön jälkeen vaihtoon.

– Näin saataisiin nopeammin käytettyjä autoja markkinoille. Ne olisivat tavallisten ihmisten tavoitettavissa, Rissa perustelee.

Tutkimusta varten poimittiin satunnaisesti 5 000 ladattavan auton haltijaa. Vastausprosentti oli 44.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Katkenneen voimajohtopylvään korjaus etenee Lahden Patomäessä
  2. Uppoaisiko sinulle kilo lihaa vain minuuteissa? Lahdessa kisataan lauantaina jälleen lihamukin syönnin MM-tittelistä
  3. Pelicansin A-nuoret avasivat maalihanat – ottelu käynnissä, katso suora lähetys tästä
  4. Husissa todettiin toinen koronavirustartunta – suomalaisnainen oli saapunut Pohjois-Italiasta
  5. Pariisin keskustassa suurpalo, Gare de Lyon -rautatieasema evakuoitu
  6. Pelicansilla punainen lanka kateissa Jukureita vastaan
  7. Gallup: Kysyimme Lahdessa liikkuneilta, suuntaavatko he Salppurin kisoihin, vastaus oli yksiselitteinen ei – "Aiemmin kisat näkyivät Lahdessa enemmän"
  8. Korkeakoulutettu tienaa Uudellamaalla lähes 20 000 euroa enemmän kuin maakunnissa – yksi syy selittää ilmiöstä paljon
  9. Herola aloitti Salpausselällä lupaavasti – yhdistetyn varakilpailussa kolmas
  10. Samae Koskinen esiintyy kesällä Villähteen uusilla festivaaleilla
  11. Isyys tuo tasapainoa lahtelaisen urheilijan Leevi Mutrun elämään
  12. Lahtelaistaustainen dramaturgi Marko Järvikallas pääsi esikoiskirjaa tehdessään seikkailemaan vapaana teatterin raameista – novelleihin heijastui myös nuoruuden ilmapiiriä 1980-luvun Lahdesta
  13. Eeva Soivio tuo veljensä traagisen tarinan Teatteri Vanhaan Jukoon sunnuntaina
  14. Asiantuntijat kyseenalaistivat Aika jonka sain -elokuvalle myönnettyjen palkintojen arvon – Olga Temonen vastaa: "Minulla ei ole tapahtumasta mitään pahaa sanottavaa"
  15. Kapisia kettuja liikkeellä Lahden seudulla - lauha talvi suosii tautia

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.