Suomalaiset käyttävät mielellään rahaa lemmikkeihinsä – vastuullisuuden ja hyvinvoinnin trendit kiihdyttävät bisnestä

Lemmikkieläinten tarvikkeisiin ja lääkkeisiin käytetty rahamäärä yli kaksinkertaistui vuosien 2006 ja 2016 välillä. LEHTIKUVA / Tiina Oasmaa

STT

Lemmikkieläimille tarkoitettujen palveluiden ja tarvikkeiden markkinat ovat suuri bisnes, jonka ounastellaan kasvavan jatkossakin. Lemmikeille on tarjolla niin aurinkolaseja, hupivaatteita kuin fysioterapiaakin.

Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutus -tilaston mukaan lemmikkieläinten tarvikkeisiin ja lääkkeisiin käytetty rahamäärä yli kaksinkertaistui vuosien 2006 ja 2016 välillä 60 miljoonaan euroon, ja ruokakulut kasvoivat 78 miljoonasta 135 miljoonaan euroon. Tilaston lukuja ei ole inflaatiokorjattu.

Helsingin Sanomat raportoi viime heinäkuussa, että jo pelkästään koirabisnekseen suomalaiset käyttävät nykyään vuosittain 1,2 miljardia euroa, eli keskimäärin tuhat euroa koiraa kohti.

Kasvuun uskoo myös maanantaina pörssilistautumisaikeistaan kertonut Musti ja Mirri -ketjun taustakonserni Musti Group, joka kertoo oikaistun liikevoittonsa liki kaksinkertaistuneen kolmessa vuodessa 16,3 miljoonaan euroon. Samalla liikevaihto kasvoi 170 miljoonasta miltei 250 miljoonaan euroon. Luvut ovat tilintarkastamattomia.

Lemmikin omistaminen on vastuutehtävä

Vaasan yliopiston dosentti Henna Syrjälä kertoo, että lemmikkimarkkinoilla näkyy kaksi trendiä: lemmikin omistamista ja hoitamista ajatellaan aiempaa laajempana vastuuna, jossa ihmisen tehtävä on pitää huolta lemmikkinsä hyvästä voinnista, virikkeellistämisestä ja aktivoinnista. Lisäksi ihmistenkin parissa muotia oleva hyvinvointiajattelu saa ostamaan hierontapalveluita ja koirauimalavuoroja myös lemmikille.

– Tässä näkyy sen tyyppistä käytöstä, että (kulutuksella) ilmaistaan itseä ja tiettyihin kuluttajaheimoihin kuulumista. Ihminen voi tiedostaen tai tiedostamattakin rakentaa kuvaa siitä, miten huolehtiva lemmikinomistaja hän on. Siihen liittyen kiinnitetään huomiota vaikka siihen, että lemmikkiä ruokitaan hyvälaatuisella ruoalla, Syrjälä sanoo.

Ymmärrys esimerkiksi kissojen ja koirien luonnollisista tarpeista on Syrjälän mukaan syventynyt ja levinnyt, ja niihin vastaamiseen on löydetty kaupallisia tapoja.

– Jos ajattelee vaikka agilityä urheilulajina, se on syntynyt, jotta koiralle voidaan tarjota luonnollisia käyttäytymiseen sopivia toimia, kuten kiipeilyä, pujottelua ja hyppimistä. Eli usein (uudet kulutusmuodot) lähtevät sellaisista luontaisista eläimen tarpeista.

Ihmisten erikoisiltakaan kuulostavia kulutustottumuksia ei Syrjälän mukaan kannata ajatella liian yksioikoisesti. Hän muistuttaa, että jokaisen ihmisen suhde lemmikkeihinsä ja kuluttamiseen on monisäikeinen, vaikka ihminen olisi esimerkiksi hyvin tavoitteellinen koiraharrastaja.

– Yhdessä hetkessä voidaan olla tällainen hyvin järjestelmällinen, asiantunteva ja järkevä kuluttaja, ja toisessa tällainen kiintymysperustainen ja hölläkätinen kuluttaja, joka haluaa helliä koiraansa siankorvilla. Syrjälä sanoo.

Tehdastekoinen korvaa itse väsätyn

Mitä ihmiset palveluiden lisäksi sitten lemmikeilleen nykyään ostavat?

Kennelliiton hallituksen puheenjohtajan Harri Lehkosen mukaan nykyään on tuotteistettu paljon sellaisia asioita, joita ihmiset ennen tekivät itse. Koirien kuljetushäkkejä rakennettiin vanerista, ja koiranruoka tehtiin pääosin itse ennen kuivaruokatarjonnan hyökyä.

– Ihmisillä on enemmän rahaa ja ehkä ne tuotteet, mitä kaupasta saa ostaa, ovat parempia kuin itse tehdyt, Lehkonen sanoo.

Myös kissapuolella teollinen tuotanto on korvannut aiempia kotikutoisia leluja ja muita virikkeitä, Suomen Kissaliiton hallituksen puheenjohtajan Veikko Saarela kertoo. Hän kiittää alan tuotekehittelyä varsinkin lemmikkien turvallisuuden parantamisesta: itse tehtyihin leluihin verrattuna kissa ei voi yhtä helposti tukehtua ostolelujen naruihin tai niellä väärän kokoista esinettä.

Erilaisiakin avauksia on nähty. Ulkoilua varten kissan voi kuljettaa puistoon tarkoitukseen tehdyillä vaunuilla. Pieni divaani taas voi toimia sisustuselementtinä, "varsinkin, jos se kissa suostuu vielä makoilemaankin siinä."

– Sellaista markkinaa on. Kaikkea lemmikkieläin ei tarvitse, mutta se on sitten omistajan hemmotteluhalua. Tärkeää on, että sisäkissa voi toteuttaa lajinomaista käyttäytymistään sisätiloissakin, eli leikkiä, saalistaa, kiipeillä, raapia ja piileksiä, Saarela sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.