VATT: Työttömyysputken lyhentäminen lisäsi ikääntyvien työllisyyttä

STT

Työttömyysputken lyhentäminen pidensi työuria ja sitä kautta lisäsi valtion verotuloja ja vähensi tulonsiirtojen tarvetta, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksesta.

Tutkimus osoittaa, että vuoden 1950 alussa syntyneet työskentelivät lopputyöuransa aikana keskimäärin noin seitsemän kuukautta pitempään kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa nostettiin eläkeputken alarajaa 55:stä 57 vuoteen.

– Tutkimukset osoittavat selvästi, että työttömyysputki heikentää ikääntyvien työllisyyttä ja työttömyysputken alaikärajan nostaminen lisää työllisyyttä, kertoo VATT:n tutkija Tomi Kyyrä tiedotteessa.

– Vertailtavien ryhmien välillä ei käytännössä ole muuta eroa kuin se, että vuoden 1950 puolella syntyneiden pääsy eläkeputkeen lykkääntyi. Tällöin ryhmien välisiä eroja on vaikea selittää muulla kuin työttömyysputken kiristyksellä, sanoo VATT:n tutkija Hanna Pesola.

Alarajaa nostettu useasti

Eläkeputken alaikärajaa on nostettu useaan otteeseen vuoden 2005 jälkeenkin. Vuoden 2020 alussa työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettiin jälleen yhdellä vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.

Tällä hetkellä vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana.

Korkeamman työllisyyden myötä vuoden 1950 alussa syntyneet saivat palkkatuloja kymmenen vuoden aikana noin 22 000 euroa enemmän ja vastaavasti työttömyysetuuksia noin 11 000 euroa vähemmän kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.