Sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiä – perustelujen mukaan johtamiskokemus ihmisoikeusasioissa ratkaisi

Valtioneuvosto esittää, että Kirsi Pimiä nimitettäisiin kansliapäällikön virkaan helmikuun alusta alkaen. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

STT

Sisäministeriön uudeksi kansliapäälliköksi on nimitetty yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Hän aloittaa virassa 1. helmikuuta, ja pesti kestää viisi vuotta. Nykyinen kansliapäällikkö Ilkka Salmi palaa takaisin EU-komissioon.

Pimiä on varatuomari ja toiminut yhdenvertaisuusvaltuutettuna keväästä 2015 alkaen. Yksi hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on eriarvoisuuden vähentäminen, josta Pimiällä on nykyisen virkansa puolesta osaamista.

Sisäministeriön kansliapäällikön virkaa hakeneista kolmen kärkeen pääsivät Pimiän lisäksi suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassinen.

Valintaperusteluiden mukaan Pimiä nousi heistä kärkeen tehtävässä edellytettävän monipuolisen kokemuksen sekä käytännössä osoitetun johtamistaidon ja johtamiskokemuksen näkökulmasta. Vaikka Pimiän kokemus johtamistehtävistä on muita kärkihakijoita ajallisesti lyhyempää, on hänen erityisenä vahvuutenaan laaja-alainen kokemus perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä vaativista johtamistehtävistä. Siten hänellä on kyky johtaa näiden asioiden kehittämistä sisäiseen turvallisuuden ja maahanmuuton osalta, perusteluissa sanotaan. Lisäksi hänellä on kokemusta strategisesta johtamisesta valtioneuvostotasolta, muutosjohtamisesta sekä kansainvälisistä tehtävistä.

Esitys herätti keskustelua poliittisista nimityksistä

Vihreän sisäministerin Maria Ohisalon päätös esittää virkaan Pimiää on herättänyt viime päivinä keskustelua, koska aiemmin vihreät ovat julkisuudessa paheksuneet poliittisia virkanimityksiä. Muun muassa Iltalehti uutisoi esityksestä tiistaina.

Pimiä on aiemmin työskennellyt muun muassa oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) erityisavustajana ja vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä. Pääosan urastaan hän on toiminut valiokuntaneuvoksena eduskunnassa.

Pelttari toimi kokoomuslaisen sisäministerin Anne Holmlundin (kok.) poliittisena valtiosihteerinä vuosina 2009–2011. Myös väistyvän kansliapäällikkö Salmen nimitti kokoomuslainen sisäministeri. Salmi oli sitä ennen toiminut kahden kokoomuslaisen sisäministerin erityisavustajana. Kokoomus on nyt oppositiossa.

Ohisalo ei kommentoi valintaa STT:lle, koska on virkamatkalla. Hän kirjoitti Twitterissä, että "Sisäministeriölle uusi kansliapäällikkö, jolla on laaja-alainen kokemus mm. perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä vaativista johtamistehtävistä", ja toivotti hänet tervetulleeksi ministeriöön.

Sisäministeriön kansliapäällikön virka on viiden vuoden määräaikainen pesti. Kansliapäällikkö on ministeriön ylin virkamies. Hänen tehtävänään on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa ministerin apuna.

Nimityksistä seurannut usein jälkipuheita

Virkanimityksien poliittisuudesta on usein syntynyt jälkipuheita. Esimerkiksi viime elokuussa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtoon valittiin demaritaustainen Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) esityksestä. Aiemmin ministeriötä johtanut kokoomustaustainen Päivi Sillanaukee sai lähteä.

Julkisuudessa herätti kummastusta, kun STM:n kansliapäällikön virka laitettiin auki jo toissa vuoden syksyllä lähes vuosi ennen virkakauden päättymistä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen arveltiin haluavan varmistaa itselleen sopivan ehdokkaan jatkokauden. Nimitys kuitenkin siirtyi uudelle hallitukselle, kun Sipilän hallitus hajosi ennen vaaleja.

Oikeuskansleri, joka valvoo virkanimitysasioissa nimitysmenettelyn lainmukaisuutta, käsitteli viime vuonna antamassaan ratkaisussa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön viran täyttämistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Oikeuskansleri ei löytänyt nimityksestä huomautettavaa.

Myös Päivi Nergin nimitys sisäministeriön kansliapäälliköksi seitsemän vuotta sitten herätti kritiikkiä. Kristillisdemokraattista sisäministeri Päivi Räsästä syytettiin Nergin suosimisesta poliittisin perustein, sillä kokemuksensa puolesta Nerg jäi julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan vastaehdokkaistaan.

Ministeriön kansliapäällikkö on esimerkki virasta, joka on niin tiiviisti kytköksissä politiikkaan, että poliittiselle painotukselle on löydetty myös perusteluja.

Muissakin ministeriöissä haetaan johtajaa

Muutama muukin ministeriö saa tänä vuonna uuden johtajan. Kiinnostavin lienee valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikön valinta Martti Hetemäen seuraajaksi. Hetemäkeä on yleisesti pidetty Suomen vaikutusvaltaisimpana virkamiehenä.

Tammikuussa päättyvät myös haut ympäristöministeriön kansliapäällikön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön tehtäviin. Ainakin ympäristöministeriön kansliapäällikkö menee vaihtoon, sillä virassa vuodesta 2008 ollut Hannele Pokka (kesk.) ei voi ikänsä puolesta jatkaa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön virka tulee hakuun tänä vuonna. Tällä hetkellä tehtävää hoitaa kokoomuslainen Jari Gustafsson.

------

Korjattu aiempaa uutista klo 14.26: Valtioneuvosto nimitti Pimiän. Aiemmin STT uutisoi, että kyse oli esityksestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Katkenneen voimajohtopylvään korjaus etenee Lahden Patomäessä
  2. Uppoaisiko sinulle kilo lihaa vain minuuteissa? Lahdessa kisataan lauantaina jälleen lihamukin syönnin MM-tittelistä
  3. Pelicansin A-nuoret avasivat maalihanat – ottelu käynnissä, katso suora lähetys tästä
  4. Husissa todettiin toinen koronavirustartunta – suomalaisnainen oli saapunut Pohjois-Italiasta
  5. Pariisin keskustassa suurpalo, Gare de Lyon -rautatieasema evakuoitu
  6. Pelicansilla punainen lanka kateissa Jukureita vastaan
  7. Gallup: Kysyimme Lahdessa liikkuneilta, suuntaavatko he Salppurin kisoihin, vastaus oli yksiselitteinen ei – "Aiemmin kisat näkyivät Lahdessa enemmän"
  8. Korkeakoulutettu tienaa Uudellamaalla lähes 20 000 euroa enemmän kuin maakunnissa – yksi syy selittää ilmiöstä paljon
  9. Herola aloitti Salpausselällä lupaavasti – yhdistetyn varakilpailussa kolmas
  10. Samae Koskinen esiintyy kesällä Villähteen uusilla festivaaleilla
  11. Isyys tuo tasapainoa lahtelaisen urheilijan Leevi Mutrun elämään
  12. Lahtelaistaustainen dramaturgi Marko Järvikallas pääsi esikoiskirjaa tehdessään seikkailemaan vapaana teatterin raameista – novelleihin heijastui myös nuoruuden ilmapiiriä 1980-luvun Lahdesta
  13. Eeva Soivio tuo veljensä traagisen tarinan Teatteri Vanhaan Jukoon sunnuntaina
  14. Asiantuntijat kyseenalaistivat Aika jonka sain -elokuvalle myönnettyjen palkintojen arvon – Olga Temonen vastaa: "Minulla ei ole tapahtumasta mitään pahaa sanottavaa"
  15. Kapisia kettuja liikkeellä Lahden seudulla - lauha talvi suosii tautia

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.