Rauhannobelisti aikoo puolustaa Myanmaria kansanmurhasyytteitä vastaan Haagissa

Pitkään sotilasjuntan määräämässä kotiarestissa istunut Suu Kyi sai vuonna 1991 Nobelin rauhanpalkinnon väkivallattomasta taistelusta demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. LEHTIKUVA/AFP

STT

Haagin Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) tehdään tiistaina monessa mielessä historiaa. ICJ aloittaa vasta neljännen kansanmurhaa koskevan tapauksensa suullisen kuulemisen. Erityisen poikkeuksellista on kuitenkin se, että maansa tekemisiä saapuu Haagin puolustamaan Myanmarin siviilihallinnon johtaja Aung San Suu Kyi.

Pitkään sotilasjuntan määräämässä kotiarestissa istunut Suu Kyi sai vuonna 1991 Nobelin rauhanpalkinnon väkivallattomasta taistelusta demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Vapauduttuaan ja noustuaan maan johtoon Suu Kyin kansainvälinen maine on kuitenkin rapistunut hänen puolustettuaan asevoimien kovia otteita Myanmarin eli entisen Burman rohingya-muslimivähemmistöä kohtaan.

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan valtionjohtajan esiintyminen Haagin tuomioistuimen edessä on sekä ennen kuulumatonta että hyvin epäviisasta.

– Valtiot eivät ikimaailmassa lähetä poliitikkojaan johtamaan lainopillista ryhmää ICJ:hin. Hänellä (Suu Kyilla) ei ole oikeustieteellistä pätevyyttä, ja hän tulee olemaan ihan pihalla oikeuden edessä, apulaisprofessori Cecily Rose Leidenin yliopistosta arvioi.

Arviolta 740 000 rohingya-muslimia joutui pakenemaan naapurimaahan Bangladeshiin Myanmarin asevoimien aloitettua voimatoimet vähemmistöä vastaan vuonna 2017. Suu Kyin odotetaan toistavan oikeudelle Myanmarin kannan, jonka mukaan operaation kohteena ovat olleet vain vähemmistöön kuuluvat militantit taistelijat ja että armeijan mahdollisia väärinkäytöksiä selvitetään jo maan sisällä.

Gambia ajaa kannetta, vaikka ei ole osapuoli

Suu Kyi korostanee myös, ettei ICJ:llä ole asiassa tuomiovaltaa. Jos odotukset Suu Kyin kannanotoista toteutuvat, niiden arvioidaan vievän loputkin aiemmin ylistetyn rauhannobelistin kansainvälisestä maineesta. Arvostelijoiden mukaan Suu Kyi puolustaa nyt sotilaita, jotka pitivät häntä kotiarestissa 15 vuotta.

Kanteen Myanmaria vastaan on ICJ:lle jättänyt länsiafrikkalainen Gambia, joka ajaa asiaa 57-jäsenisen Islamilaisten maiden järjestön puolesta. Kanteen mukaan Myanmar rikkoo vuonna 1948 solmittua YK-sopimusta kansanmurhan estämisestä. Kanteessa tuomioistuimelta perätään väliaikaisia toimia kansanmurhan jatkumisen estämiseksi ennen mahdollista lopullista päätöstä asiassa.

Kanne on sikäli harvinainen, että siinä yksi valtio syyttää toista asiassa, jossa se ei itse ole suoraan osapuoli. Suullinen käsittely kestää kolme päivää, ja tuomioistuin päättää vasta myöhemmin, ottaako se Myanmarin tapauksen varsinaiseen käsittelyyn.

Kotikentällä Myanmarissa järjestettiin ennen tiistain käsittelyä suuria mielenosoituksia, joissa tuettiin Suu Kyita maan puolustajana. Rohingya-muslimien asialle ei Myanmarissa juuri löydy ymmärrystä. Syytökset kansanmurhasta on torjuttu kautta linjan eri puolueissa ja jopa osassa hallitusta vastustavia kapinallisryhmiä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.