Juutalaisvastaisuuden historia on pitkä, kertoo kirkkohistorian dosentti – samat ajatelmat pulpahtelevat pintaan eri aikakausilla

Suomalaistutkijan mukaan antisemitismi on elänyt vahvana sellaisissakin maissa, joiden juutalaisvähemmistö on pieni ja huomaamaton. LEHTIKUVA / AFP

STT

New Yorkissa juutalaisten hanukka-juhlaan lauantai-iltana tehty puukkohyökkäys asettuu osaksi juutalaisiin kohdistuneen väkivallan pitkää historiaa. Usein taustalla ovat olleet juutalaisvastaiset asenteet, jollaiset ovat Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentin Mikko Ketolan mukaan kuuluneet ikävänä kylkiäisenä esimerkiksi kristinuskon historiaan sen alkuajoista lähtien.

– Se oli silloin osittain (uskonnollista) arvovaltataistelua, joka sai retoriikassa todella kovasanaisia muotoja, vaikka ei johtanut väkivaltaan. Mutta se ei ollut silloin tällaista rodullista, vaan uskontoon liittyvää arvostelua, Ketola sanoo.

Keskiajalla juutalaisvastaisuus leimahti erityisen vahvana. Välillä se taas oli laimeampaa, mutta se on ilmaantunut sitkeästi yhä uusina aikoina.

– Ihme kyllä yhäkin pilkahtelee sellainen keskiajalla syntynyt myytti, että juutalaiset tarvitsevat kristittyjen lasten verta happamattoman leivän valmistamiseen. Mustan surman aikaan heitä taas syytettiin kaivojen myrkyttämisestä. Nyky-Yhdysvalloissa yksi suosituimmista teorioista on, että juutalaiset pitävät hallussaan ja ohjailevat maailman taloutta, tiedotusvälineitä ja viihdemaailmaa, Ketola kertoo.

Hänen mukaansa toisen maailmansodan ja natsien raakuuksien jälkeen luultiin, että ihmiset olisivat oppineet jotain, mutta vaikutus jäi hetkelliseksi.

– Jo 60-luvun alussa Saksassa oli uusia antisemitistisiä ilmiöitä. Nykyaikana juutalaisvastaisuus on liittynyt erityisesti äärioikeistolaiseen ideologiaan aika olennaisena osana sitä pakkausta.

New Yorkin lauantaisessa tapauksessa puukottajan motiivista ei ole vielä kerrottu tietoa julkisuuteen.

Syntipukkia kaivataan

Ketolan mukaan antisemitismi on elänyt vahvana sellaisissakin maissa, joiden juutalaisvähemmistö on pieni ja huomaamaton.

– Se on sen myrkyllisyyden elinvoimaisuutta. Ehkä siinä on sellaiseen ajatteluun taipuville ihmisille kiehtovaa, että on jokin sellainen syntipukki, jota voidaan syyttää kaikesta, mikä on pielessä. Juutalaiset ovat olleet aika vahvasti sellaisessa roolissa historian aikana, ja sellainen on nykyhetken äärioikeistopolitiikassakin näkyvissä.

Ketola kertoo, että myös Suomessa juutalaisista puhutaan verkkokeskusteluissa samaan syntipukkisävyyn ja toistellaan "tietoja", jotka ovat peräisin ympäri maailmaa leviävistä juutalaisvastaisista kirjoituksista.

Helsingissäkin varaudutaan hyökkäyksiin

New Yorkin kuvernöörin Andrew Cuomon mukaan perjantaihin mennessä kaupungissa oli tapahtunut kuusi antisemiittistä tapausta samalla viikolla. Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik pitää äärimmäisen ikävänä, että juutalaisiin kohdistuneet hyökkäykset vaikuttavat arkipäiväistyneen alueella.

– Oma teoriani on, että tämä liittyy netissä vallitsevaan vihapuheeseen, johon puuttumiseen ei ole löydetty tehokkaita keinoja juuri missään. Se velloo siellä ja lietsoo ihmisiä väkivaltaisiin tekoihin, hän sanoo.

Helsingin juutalaiselle seurakunnalle uhkaavat asenteet näkyvät onneksi harvakseltaan.

– Yleisimmin äärioikeistolaiset laittavat tarroja ja sähköposteja, mutta kyseessä on kourallinen ihmisiä, eikä se latista meidän tunnelmiamme. Enemmän tällaiset yllättävät hyökkäykset ovat se, mihin me turvallisuuden osalta varaudumme, Nadbornik kertoo.

Esimerkiksi synagogan julkisivukorjauksen yhteydessä siitä tehdään myös paremmin hyökkäyksiä kestävä.

Turvallisuuden takaaminen on jo maksanut paljon rahaa, ja siksi valtion talousarviossa myönnettiin seurakunnan turvallisuusasioiden parantamiseen 300 000 euroa vuodelle 2019.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Kysymys ja vastaus: Miksi Lahden uimahallit pysyvät suljettuina?
  2. Hämeenmaan ja Kymen Seudun Osuuskaupan autokaupat yhdistyvät
  3. Poliisi taltutti päihtyneen kuskin kaasusumuttimella Päijät-Hämeen keskussairaalalla
  4. 4.6. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Yksi uusi tartunta, yksi potilas tehohoidossa
  5. Lahden Aleksin ylikulkusillalle tuli kaksi uutta vaihtoehtoa: tunneli tai jaettu katutila
  6. Päihtyneet kuskit jäivät kiinni kahdesti samana päivänä Päijät-Hämeessä – autossa ei ollut tuulilasia
  7. Lahti saa valtiolta lähes 30 miljoonan euron tukipotin, mutta saajan aplodit ovat vaimeat – "Tämä on laastari, ei lääke"
  8. Lahtelainen Assi Jokivirta jätti kampaajan työnsä ja lähti tavoittelemaan unelmiaan: nyt hän auttaa ihmisiä rentoutumaan
  9. Vierumäki perustaa kaksi uutta yhtiötä – osakeanti suunnataan lajiliitoille
  10. Kielen värjäävästä hittikarkista ei ole löytynyt vääryyksiä – "Tullilaboratoriossa on tehty toistaiseksi tutkimuksia vain sinisestä Dipper-makeisesta"
  11. Vesivehmaan lentokentän käyttöönotosta tuli kuluneeksi 80 vuotta – pyöreitä aiotaan juhlia yleisötapahtumalla elokuussa tai ensi kesänä
  12. Suomi siirtyi mäkihypyssä vihdoin nykyaikaan – ensimmäinen naisten maajoukkue koottiin
  13. Korona voi nakertaa nuorten palkkoja jopa vuosien ajan – tuleeko kolmikymppisistä 2020-luvun häviäjiä?
  14. Kolme valtuutettua ratkaisi Sysmän uuden koulun sijainnin – eri mieltä oleminen ei ole aina helppoa
  15. Puolustusvoimain lippujuhlan­ päivän ylennykset ja ansiomerkit – katso tästä ESS:n levikkialueen ylennetyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.