Lastensuojelu vei hyväksikäytetyn tytön kovamaineiseen koulukotiin

Nina Räty

Kesään 2009 saakka Krista oli aika tavallinen 13-vuotias tyttö. Koulu sujui hyvin, hymypatsas tuijotti kirjahyllyssä, seiskaluokka oli juuri takana ja kesä alussa.

Treenimatkalla hän tapasi erään miehen, tämän pojan ja pojan kaverin. Kolmikko houkutteli Kristan viettämään iltaa kanssaan. Ilta päättyi asuntoon, jossa poika raiskasi hänet. Pojan isä ja kaveri nälvivät vieressä. Humalaan juotettu Krista ei pystynyt puolustautumaan.

- Pidin raiskauksen salassa kaksi kuukautta, kunnes murruin ja kerroin mummulle.

Syylliset löytyivät nopeasti Kristan tietojen avulla. Poliisit tekivät Kristasta lastensuojeluilmoituksen seksuaalisen hyväksikäytön takia.

Krista alkoi käyttää alkoholia, karkaili ja jätti koulun väliin.

Lokakuussa äiti suostui kiireelliseen sijoitukseen. Krista lähti 45 päiväksi Ylöjärven perhetukikeskukseen. Hän kapinoi ja karkaili, ja poliisit kävivät yhä uudelleen hakemassa hänet ronskein ottein takaisin.

- Itketti ja pelotti. En pystynyt purkamaan pahaa oloani, vaan stressaannuin lisää.

Krista koki, että hänelle tarjottiin jatkuvasti lääkkeitä ja hänen puheitaan vääristeltiin. Hän kertoi Ylöjärvellä, että oli joskus liftaillut.

- Sitten papereissa luki, että olin tarjonnut seksiä autokyydistä. Minä, raiskauksen uhri.

Sijoituksia jatkettiin ja lopulta seurasi järkytys: hänet otettiin huostaan. Krista halusi pysyä lähellä kotia, mutta joutui 600 kilometrin päähän Muhokselle, koulukoti Pohjolakotiin.

Ensin otettiin huumetesti, joka näytti kannabista ja amfetamiinia. Krista myönsi kannabiksen, mutta amfetamiinia hän ei ollut koskaan käyttänyt.

- Halusin jatkotutkimuksen, mutta minulle sanottiin, että älä jauha paskaa saatana.

Tyttöjen erityisyksikössä odotti kaksi naistyöntekijää kumihanskat kädessään.

- Heidän edessään pienessä vessassa minun piti riisuutua alasti, pörröttää hiuksia, pomppia, mennä kyykkyyn, pyllistää. Siitä tuli tosi likainen ja nöyryytetty olo. Se oli pahinta raiskauksen jälkeen.

Pohjolakodin nuoret tekivät pihatöitä neljä tuntia päivässä.

- Leikattiin nurmikkoa saksilla, pestiin asvalttia ja autoja, purettiin vanhaa maakellaria.

Yhteydenpitoa äitiin rajoitettiin, koska "äiti ei tukenut kotiutumista Muhokselle". Pisin jakso ilman puheluita tai kirjeitä kesti 1,5 kuukautta.

Työntekijä löysi Kristan huoneesta sytkärin metalliosan.

-Hän päätteli, että olen impannut. Jouduin istumaan nurkassa, kun miestyöntekijät ratsasivat huoneeni ja kävivät läpi likaiset alusvaatteeni. Kun he selasivat päiväkirjaani, nousin ja vaadin kirjaa itselleni.

-·Minut kaadettiin maahan, käärittiin vilttiin ja vietiin betoniputkaan. Siellä oli valvontakamera, joka kuvasi kaikkea, vessanpönttöäkin. Sain pitää t-paidan ja alushousut. Makasin peiton alla, kunnes se vietiin aamulla pois. Pyysin housuja ja sain isot miesten kalsarit.

Krista vietti putkassa 22 tuntia. Hän pääsi pois, kun terveydenhoitaja valitti kohtelusta.

Taistelumieliala piti Kristan järjissään. Hän kyseenalaisti toimintaa ja luki ruokalassa lakikirjastaan otteita muille nuorille, kunnes kirja otettiin pois.

Kerran epäillyksi joutui rakas nalle. Siltä leikattiin pää irti, ja sisältä löytynyt raepussi lähetettiin laboratorioon.

- Se oli sellainen kosteudenpoistopussi, mitä pehmoleluissa on. Kyselin aina välillä, onko labrasta jo tullut tietoa.

Terveydenhoitaja selvitti, että amfetamiinia osoittanut huumetesti oli virheellinen. Toinen tuki oli äidin hankkima psykiatri, jolle Krista soitteli salaa, kun sai puhelimen käsiinsä.

Marraskuussa 2011, puolentoista vuoden huostaanoton jälkeen, Krista kotiutettiin hallinto-oikeuden päätöksellä. Hän oli 16-vuotias.

Nykyään Krista pystyy kertomaan tapahtumista rauhallisesti ja johdonmukaisesti.

Välillä tunteet ottavat vallan ja haastattelussa pidetään taukoja. Katsellaan, kun Mirri-kissa hiipii pihalla. Se sama kissa, jonka vuoksi häntä rangaistiin Ylöjärven perhetukikeskuksessa.

- Otin kotilomalla meille kissan, joka aiottiin lopettaa. Kerroin siitä iloisena, mutta sain kuulla, etten ollut ansainnut kissaa. Kotilomia peruttiin.

Krista suorittaa nyt peruskoulua loppuun iltakoulussa.

Entä ne miehet, joiden rikos aloitti koko painajaisen?

- Olen kääntänyt tämän kaiken vahvuudekseni. Heillä se näkyy rikosrekisterissä ja muistuttaa esimerkiksi työnhaussa.

- Minulla on niin arvokas elämä, etten halua tuhlata sitä vihaamiseen. Karma kostaa. Näin ajattelen.

Aluksi Kristan äiti luotti lastensuojeluun. Sieltä Krista saisi apua seksuaalisen hyväksikäytön jälkeisiin oireisiin; hän käytti alkoholia, karkaili kotoa eikä pystynyt käymään koulussa.

Kiireelliset sijoitukset eivät kuitenkaan auttaneet, eikä Kristan traumaa hoidettu.

Äiti varasi ajan A-klinikan nuorisoasemalta. Ylöjärven perhetukikeskuksessa sanottiin, ettei aikaa tarvita, sillä Kristalla ei ole päihdeongelmaa.

Kun huostaanottopäätös tuli kesällä 2010, Krista oli edelleen sijoitettuna Ylöjärvellä. Äiti järkyttyi perusteluista. Nyt tytär olikin päihteiden ongelmakäyttäjä ja hänellä oli diagnosoitu käytöshäiriö.

- Missään vaiheessa käytösongelmia ei katsottu seuraukseksi hyväksikäytöstä, vaan ne olivat syy huostaanottoon.

Äiti olisi halunnut auttaa tytärtään itse, mutta koki, ettei yhteiskunta sallinut sitä.

Hän hankki omilla varoillaan psykiatrin, jonka avulla Krista opetteli käsittelemään ahdistusta, pelkoa ja vihaa. Lastensuojelu kielsi tapaamiset. Sosiaalityöntekijät luottivat vain julkisen sektorin psykiatriin, joka ei ollut itse hoitanut Kristaa.

- Keksimällä keksittiin syitä viedä Krista pois kotoa. Huostaanottopapereista ei löydy mitään mainintaa siitä, että kotona olisi ollut jotakin vialla.

Äiti hankki asianajajan ja valitti huostaanotosta heti. Krista soitti joutuneensa koulukotiin Muhokselle. Hätä tyttären tilanteesta oli valtava.

- Kuin perheenjäsen olisi joka päivä kuollut yhä uudelleen. Kun ihminen kuolee, omaisilla alkaa surutyö. Mutta minä koin saman suunnattoman menettämisen tuskan joka päivä.

Sosiaalitoimi käsitteli huostaanoton purkupyyntöä viisi kuukautta ja antoi kielteisen päätöksen.

Äiti valitti hallinto-oikeuteen. Se ratkaisi marraskuussa 2011, että Krista pääsee heti kotiin, mutta sosiaalityöntekijöiden on itse purettava päätös kuuden kuukauden kuluessa. He purkivat sen viimeisenä päivänä.

Muhoksella sijaitseva koulukoti Pohjolakoti kuuluu Nuorten Ystävät ry:n alaisuuteen. Yleensä huostaanotetut nuoret ovat siellä 18-vuotiaiksi asti.

Pohjolakodin kriisiyksikössä Hiidenkivessä on edelleen käytössä kaksi betoniputkaa.

- Putka on harhaanjohtava nimitys. Ne ovat eristämishuoneita, jotka on tarkastettu ja hyväksytty. Eristäminen määritellään lastensuojelulaissa. Se voi kestää korkeintaan vuorokauden, meillä yleensä 12-14 tuntia. Eikä alle 12-vuotiaita koskaan laiteta eristämishuoneeseen, kertoo Pohjolakodin johtaja Kari Matela.

Huoneissa ei ole mitään irtoavia osia, joilla nuori voisi vahingoittaa itseään. Nuorta tarkkaillaan särkymättömästä lasista tehdyn ikkunan ja valvontakameran kautta.

- Kesäkuussa aluehallintovirasto linjasi, että vessassakäynnin intimiteettisuoja on korkeampi kuin 100-prosenttisen valvonnan vaatimus. Siksi valvontakamera käännettiin niin, että wc-istuin jää kuvan katvealueelle. Pyysimme tästä lausuntoa jo vuonna 2010, Matela kertoo.

Pohjolakodissa ei Matelan mukaan ole koskaan tehty tulotarkastuksia, joissa nuoren pitäisi riisuutua alasti.

- Se ei ole tätä päivää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahtelainen Assi Jokivirta jätti kampaajan työnsä ja lähti tavoittelemaan unelmiaan: nyt hän auttaa ihmisiä rentoutumaan
  2. Lahti saa valtiolta lähes 30 miljoonan euron tukipotin, mutta saajan aplodit ovat vaimeat – "Tämä on laastari, ei lääke"
  3. Suomi siirtyi mäkihypyssä vihdoin nykyaikaan – ensimmäinen naisten maajoukkue koottiin
  4. Korona voi nakertaa nuorten palkkoja jopa vuosien ajan – tuleeko kolmikymppisistä 2020-luvun häviäjiä?
  5. "Lippujuhlan aterialle sopisi Mannerheim-teema" – Keittiömestari Jaakko Sauvola, 40, ehdottaa juhlapöydän herkuiksi tartaria, kuhaa ja punssikakkua
  6. Kolme valtuutettua ratkaisi Sysmän uuden koulun sijainnin – eri mieltä oleminen ei ole aina helppoa
  7. Kysely: Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tyytyväisiä hallituksen koronatoimiin – "Rajoitukset on toteutettu hyvin ja määrätietoisesti"
  8. Pääkirjoitus: Lahden kasvutavoitteista realistisia
  9. Chiméne Bavardin Esalainen: Vuosien pohdiskelu päättyi koronakeväänä – topakka Tyyne teki meistä jälleen koirallisen perheen
  10. Puolustusvoimain lippujuhlan­ päivän ylennykset ja ansiomerkit – katso tästä ESS:n levikkialueen ylennetyt
  11. Lahden Aleksin ylikulkusillalle tuli kaksi uutta vaihtoehtoa: tunneli tai jaettu katutila
  12. Hollolan Kiikunlähteen parkkipaikka poistetaan – paikalliset kyllästyivät jatkuvaan liikenteeseen ja roskiin, luonnosta kerätään jopa ulostepapereita
  13. Koronakevään ketutuksesta syntyi sarja kirkkovenekoruja, jotka pelastivat hollolalaisen kultasepän konkurssilta
  14. Lahden Rautatienkadulla kokeillaan kaksisuuntaista pyöräilyä – nämä asiat kannattaa huomioida ensi viikosta alkaen
  15. Poliisi kehotti lopettamaan Helsingin Black Lives Matter -mielenosoituksen liiallisen väkimäärän takia

Näytä lisää

Luetuimmat

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.