"Asuntolainaa ei kannata maksaa kokonaan pois” - pankkivalvoja torjuu pankinjohtajan esittämän "kultaisen keskitien"

Handelsbankenin maajohtaja Nina Arkilahti kävi katsomassa pankin uusimpiin kuuluvaa konttoria Lahdessa. Konttoria johtaa Henri Lilja. Mirja Hussain

Kalle Puttonen

Handelsbankenin maajohtaja Nina Arkilahti on sitä mieltä, että suomalaisten ei kannata maksaa asuntolainojaan kokonaan pois.

- Lainanlyhennykset voisi lopettaa, kun lainaa on jäljellä puolet asunnon arvosta.

Ruotsalaisjuurisen pankin Suomen-johtaja ammentaa oppia länsinaapurista, jossa asuntolainat ovat ”ikuisia”, keskimäärin yli 100-vuotisia.

Viime aikoina ruotsalaisia on kuohuttanut vaatimus, että lainoja pitäisi ruveta lyhentämään.

- Ruotsissa kotitalouksien velkaantuminen on korkealla - tosin myös kotitalouksien säästämisaste on korkea. Tilanne ei ole kuitenkaan terve, muistuttaa Arkilahti.

Pelätään, että huimiksi nousseiden asuntohintojen kupla puhkeaa. Mahdolliset jyrkät hinnanlaskut Ruotsissa heijastuisivat Suomeenkin.

Arkilahden mielestä pelko on aiheellinen. Muillakin kuin Handelsbankenilla on huomattavan paljon toimintaa molemmissa maissa.

Yksipuoliseen lyhennysten keskeyttämiseen Arkilahti ei tietenkään neuvo suomalaisia.

Edellytyksenä on myös se, että asunto sijaitsee kasvukeskuksessa ja että asiakkaan tulovirran arvioidaan riittävän lainan hoitamiseen myös tulevaisuudessa.

Perinteinen suomalainen tyyli eli ”lainat maksettu pois viisikymppisenä” ei Arkilahden mielestä ole välttämättä järkevä perheen kokonaisvarallisuuden kannalta.

- Ei ehkä jää paljon perillisille jaettavaa, varsinkin jos asunto sijaitsee kovin syrjässä.

Lyhennyksestä vapautuvan summan hän neuvoo sijoittamaan tuottavasti, kuten ruotsalaiset tekevät. Itse hän suosii pankkinsa rahastoa, joka sijoittaa pieneen, tarkasti valittuun yritysjoukkoon, jonka toiminta on vakiintunutta ja joka maksaa hyvää osinkoa.

- Kultainen keskitie suomalaisen ja ruotsalaisen välillä on paras.

”Puoli-ikuinen” asuntolaina voi kuulostaa asiakkaasta houkuttelevalta.

Arvattavasti myös pankille sopii hyvin, että lainakorko juoksee hamaan tulevaisuuteen ja samalla asiakas on ”sitoutettu” sijoituksilla pankin tarjoamiin, palkkioita tuottaviin rahasto- ja vakuutustuotteisiin.

Pankkeja valvova viranomainen arvosteli aikanaan pankkien tarjoamia lyhennysvapaita. Nytkin kuuluu varoituksen sana: "kultaiselle keskitielle" ei pitäisi rynnätä suin päin.

- Tärkeää on, että asiakkaat eivät velkaantuisi liikaa ja asuntojen hinnat pysyisivät järkevällä tasolla, toteaa luottoriskit-toimiston vt. päällikkö Sami Pyykönen Finanssivalvonnasta.

Lainojen lyhentäminen on valvojan mielestä hyvä tapa huolehtia siitä, että asiakkaiden maksukyky säilyy myös tulevaisuudessa, johon aina liittyy epävarmuutta.

Suorasukaiset suositukset ”puoli-ikuisista” asuntolainoista voi ymmärtää pankkien liiketoiminnan kannalta. Valvoja ei silti suosittele lähtemistä Ruotsin tielle.

Toisin kuin lähes ikuisten asuntolainojen Ruotsissa Suomen rahoitusjärjestelmän keskeinen piirre on ollut, että lainat maksetaan pois. Tärkeänä on pidetty myös sitä, että laina-ajat eivät veny ”mahdottoman pitkiksi”. Superpitkien laina-aikojen katsotaan nostavan asuntojen hintoja.

Uusien asuntolainojen keskimääräinen laina-aika on pidentynyt Suomessa noin 19 vuoteen.

Paineet laina-aikojen pidentämiseen ovat kasvaneet toki meilläkin, ja esimerkiksi S-pankki markkinoi 45 vuoden lainoja. Monista pankeista saa pisimmillään 25-vuotisia lainoja.

Olemme silti kaukana Ruotsin laina-ajoista, jotka ylittävät sata vuotta. Länsinaapuriin on kuitenkin tulossa uusi säännöstö, joka karsii pisimmät lainat ja edellyttää lainojen lyhentämistä.

Mikä pankki?

Handelsbanken

Handelsbanken on 1800-luvulla perustettu pankki ja Tukholman pörssin vanhin yritys.Pankki alkoi perustaa konttoreita Suomeen suuren laman hellitettyä. Lahden keskustassa pankki aloitti 1997.Asiakasmäärän kasvettua pankki avasi runsas vuosi sitten Askon alueelle toisen konttorin.Lähes nollasta aloittaneella, Henri Liljan johtamalla konttorilla on yhteensä noin 450 asiakasta.- Paras konttorin koko on enintään kymmenen henkeä, sanoo maajohtaja Nina Arkilahti.Pankki halusi jalansijan kasvavalle matkakeskuksen seudulle ja samalla vahvan otteen eteläisistä kaupunginosista.Yksi etu on pysäköinnin helppous ja maksuttomuus, mutta ongelmaksi on noussut läheisen robottiparkin takkuilu. Satoja parkkipaikkoja on yhä pois pelistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.