Rossipohja, harjakatto, teltta ja anturit - Vipusenkadulla ehkäistään kosteutta monella tavalla

Micael Kjellman todistaa rossipohjan korkeuden. Rakennuksen alapohjan tuuletus on osa kosteusongelmien ehkäilyä. Katja Luoma

Pirjo Kamppila

Koulutuskeskus Salpaus ehkäisee kosteusongelmia monin tavoin Vipusenkadun työmaalla. Päälimmäinen näky on jättimäinen muoviteltta. Sen sisällä rakennetaan tiloja ammattioppilaitokselle, eikä sateen anneta kastella työmaata sivulta eikä päältä.

Valmiin rakennuksen kosteusongelma torjutaan harjakatolla räystäineen ja uusvanhalla erikoisuudella: tuulettuvalla alapohjalla. Rakennuksen lattian ja maanpinna väliin jää jopa miehen korkuinen avoin tila.

Tuuletus on osa kosteusongelmien ehkäisyä koulutuskeskus Salpauksen rakennustyömaalla. Vipusenkadulle nousee kaksi uudisrakennusta, jotka korvaavat Katsastajankadun tilat reilun puolen vuoden kuluttua. Uudisrakennuksiin siirtyvät metalliopetus, liikuntahalli, ruokailutilat ja muita opetustiloja.

Toinen osa on tehty eri tekniikalla. Siinä vesieristettä asennettiin laatan päälle saman tahtiin kuin lämmöneristettäkin, eikä erillistä telttaa ole tarvittu, selvittää koulutuskeskus Salpauksen teknisen palvelun päällikkö Hannu Toivonen.

Teltta suojaa kosteudelta rakennusvaiheessa ja harjakatto myöhemmin, kertoo vastaava työnjohtaja Esa Heikkilä HL-Rakentajat-yhtiöstä. Katja Luoma

Rakennusten erityinen kosteusvalvonta telttoineen oli tilaajan eli Salpauksen vaatimus.

Paljon puhuttua märän betonin aiheuttamaa ongelmaa voidaan seurata antureilla, jotka upotetaan kiinteästi betonilattian pintaan. Rakennusvaiheessa anturit kertovat, koska betoni on kuivunut riittävästi päällystystä varten. Varmuuden vuoksi kosteutta mitataan myös perinteisesti porausrei’istä.

Anturit jäävät pysyvästi paikoilleen. Niiden avulla kosteutta voidaan mitata seuraavat kymmenen vuotta.

- Olemme pikemminkin asentanut antureita parin vuoden ajan. Jos on jotain kosteusepäilyjä, syytä ei välttämättä saada selville. Antureiden avulla saadaan kuitenkin nopeasti selville, onko rakenteessa kohonnutta kosteuspitoisuutta, selittää vastaava työnjohtaja Esa Heikkilä HL-Rakentajat-yhtiöstä. HL vastaa rakentamisen sisätilavaiheesta.

Tulitikkuaskin kokoiset kosteusanturit jäävät lattiaan pysyvästi. Katja Luoma

Rungon pystytti Skanska. Siihen käytettiin myös teräksisiä, onttoja delta-palkkeja, joita valmistaa naapurissa toimiva Peikko-yhtiö. Betonin ja teräspalkin yhdistelmää epäiltiin syylliseksi Lahden upouuden Jalo-koulun sisäilmaongelmiin viime talvena. Varmuutta asiaan ei saatu.

Jalo-koulun lattiapinnoitteet uusitaan silti, ja tämä tilanne vaikutti myös Vipusenkadulle:

- Muovimattojen sijaan tulee laattapinta, kertoo Toivonen.

Micael Kjellman seuraa mittarin avulla lattian antureiden ilmoittamaa kosteutta. Katja Luoma

Lattialaattojen läpi pääsee haihtumaan kosteutta. Samalla vältytään myös muovimattojen liimojen aiheuttamilta ongelmilta. Kaakeleiden tuoma lisäkustannus muoviin verrattuna ei ole merkittävä hankkeen koko budjetissa, joka on noin 20 miljoonaa euroa.

Tulevaisuudessa rakennuksen katolle voidaan asentaa aurinkokeräimet, jotka lämmittävät alapohjan tuuletusilmaa, kaavailee Toivonen. Nyt lämpö imetään toisesta suunnasta eli kalliosta maalämpönä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut