Turvapaikanhakija ei saanut ajoissa hoitoa - toimenpiteet evättiin puuttuvan oleskeluluvan takia

Ville Paso

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä menehtynyt turvapaikanhakija ei saanut hoitoa, koska hänen turvapaikanhakuprosessinsa oli kesken. Asia käy ilmi Hennalan vastaanottokeskuksessa asuneen miehen hoitoyhteenvedosta.

Mikäli mies olisi saanut turvapaikan, olisi Wilsonin taudin hoito voitu aloittaa ajoissa. Näin kokevat miestä kaipaavat ystävät, joiden mukaan mies eli ilman tarvittavaa lääkitystä ainakin viime heinäkuusta tämän vuoden tammikuulle.

Miehen maksasta ei tuona aikana otettu koepalaa, jonka ottaminen oli vaatimuksena lääkityksen käynnistämiseksi.

­- Katko hoidossa aiheutti sen, että tauti ehti edetä, eikä tämän vuoden puolella enää pystytty korjaamaan tilannetta, ystävä kertoo.

Päijät-Hämeen keskussairaalan johtaja Juhani Sand kertoo tapauksen pääkohtien olevan hänelle selvillä.

- Kaikilla tavoin toimittu hyvin ja yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, Sand muotoilee.

Wilsonin taudin, kuten monien muidenkin sairauksien hoidon aloittamisessa on huomioitava kokonaisuus ja jatkuvuus. Mikäli hakija ei saa turvapaikkaa ja aloitettu lääkehoito katkeaa, voi se vaikeuttaa potilaan tilaa myöhemmin. Näin ollen kaikkia toimenpiteitä ei turvapaikanhakijoille tehdä ennen varmuutta oleskeluluvasta.

- Yleisellä tasolla täytyy varautua hoitamisen jatkuvuuteen, sillä muuten se menee hukkaan, Sand selventää.

Sandin mukaan turvapaikanhakijoiden hoidossa ei ole erityisiä haasteita. Hänellä ei myöskään ole huomautettavaa yhteistyöstä vastaanottokeskusten ja niissä toimivien lääkäreiden kanssa.

Lain mukaan turvapaikanhakijoilla on oikeus saada kiireellistä hoitoa. Sillä tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Lisäksi turvapaikanhakijalla on oikeus muihin ammattilaisten välttämättömiksi arvioimiin terveyspalveluihin, esimerkiksi kroonisten sairauksien hoitoon. Päätöksen hoidosta tekee aina lääkäri.

Turvapaikanhakijoiden tilanteita seurannut edesmenneen irakilaismiehen ystävä kokee, että raha vaikuttaa hoitoon pääsyyn, eikä kalliita lähetteitä haluta vastaanottokeskuksissa laatia.

- Hoitajan yleisin ohje 'juo vettä ja lepää' on muodostunut jopa vitsiksi asukkaiden keskuudessa.

Nuoren irakilaisen viimeisiä hetkiä todistanut ystävä sanoo, että saattohoitokunnossa olleen miehen toiveena oli pääsy takaisin Irakiin. Hän oli ehtinyt jo suostua vapaaehtoiseen paluuseen. Viimeisinä aikoinaan mies oli kieltäytynyt hoidoista, joista hänelle ei ystävän mukaan olisi ollut enää hyötyä.

­- Lento olisi lähtenyt tiistaina, mutta huonon kunnon ja lääkärin antaman kiellon myötä hän jäi Suomeen.

Nyt miehen suomalaisystävät ja Irakissa asuva äiti yrittävät saada miehen kotiin hautaamista varten. Islamin oppien mukaisesti hautaaminen pitäisi suorittaa mahdollisimman pikaisesti kuoleman jälkeen. Maahanmuuttovirasto on kuitenkin kieltäytynyt maksamasta kuolleen paluuta kotiin. Elävänä hän olisi saanut ilmaisen paluun.

- Irakin suurlähetystö on valmis maksamaan osan, mutta se ei kata koko kustannusta, ystävä mainitsee.

Maahanmuuttovirastolta pyydettiin uutista varten kommentteja. Virasto lupasi antaa ne vasta ensi viikolla.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut