Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Akseli Gallen-Kallelalta kuolema-aiheita, Kalevalaa ja Afrikan eksotiikkaa Pyhäniemessä - Marita Liulia ja 17 muuta nykytaiteilijaa käyvät vuoropuheluun klassikon kanssa

Pyhäniemen kartanossa Hollolassa avautui perjantaina kesän kuvataidenäyttely. Sen klassikkotaiteilijana on Akseli Gallen-Kallela. Kansallistaiteilijalta nähdään Kalevala-aiheita, kuten piirros Kullervon sotaanlähdöstä, Afrikassa syntyneitä teoksia, alastonmaalauksia ja kuolema-aiheita.

Näyttelyn kuraattori Riikka Latva-Somppi kiteyttää näyttelyn punaisen langan yhteen sanaan. Se on väkevä.

- Kun aloin käydä teoksia läpi, esiin nousivat ne, joissa on voimakas tunnelataus, Latva-Somppi sanoo.

- Aloin myös leikkiä sellaisella ajatuksella, että mitä Gallen-Kallelan tuotannosta nousisi esiin, jos hän olisi nykytaiteilija.

Gallen-Kallela ei ollut yhden ismin, yhden tyylisuunnan taiteilija, Latva-Somppi muistuttaa. Gallen-Kallelan monipuolisuus näkyy myös Pyhäniemen näyttelyssä. Esillä on useita eri tekniikoita: maalauksia, piirroksia, grafiikkaa, puu- ja pronssireliefejä ja veistoksia.

Ikkunalla, kartanon alakerrassa katselevat pienet tyttöveistokset. Pronssinen niistä on Kirsti, taiteilijan tytär. Puusta veistettyä tyttöä Latva-Somppi arvelee toiseksi tyttäreksi Marjataksi. Veistoksen parina on Kalman kukka -piirros, jossa Marjatta-tyttö on kuvattu lähteellä. Marjatta kuoli kurkkumätään vain muutaman vuoden ikäisenä.

- Marjatan kuolema oli Gallen-Kallelalle hyvin raskas, ja hän kantoi syyllisyyttä siitä, että ei ollut paikalla. Hän teki joitakin teoksia surutyötä tehdessään, ja varmaankin kuolema vaikutti myös muuhun tuotantoon, Latva-Somppi sanoo.

Perheen merkitys taiteilijan elämässä on vahvasti läsnä näyttelyssä. Hauska pilkahdus on piirustus norsuista ja muista eläimistä, jotka Gallen-Kallela piirsi Afrikan matkallaan. Mukana matkalla kulki myös perhe. Siitä kertoo piirustukseen kirjoitettu teksti: isän piirtämiä kuvia.

Kansallistaiteilijan kanssa vuoropuheluun asettuvat nykytaiteilijoiden teokset. Niissä toistuvat erityisesti luontoaiheet. Tekniikoiden kirjo on jälleen laaja: mukana on esimerkiksi keramiikkaa, lasiveistoksia ja tekstiilitaidetta. Olihan Gallen-Kallelallakin vahva taideteollinen tausta.

Omaa kultakauttaan näyttelyssä jatkaa Marita Liulia. Hänen Kultakausi-näyttelynsä nähtiin hiljattain Serlachius-museo Göstassa Mäntässä, ja mukana oli myös teoksia Gallen-Kallelalta. Kuten Mäntässä, myös Pyhäniemeen tuoduissa maalauksissa hehkuvat kulta, helmiäinen ja laava. Nykytanssista innoituksen saanut Punainen piste on maalattu osin käsin.- Siveltimellä tulee liian sievää jälkeä. Kun maalaa käsin, jälkeen saa enemmän voimaa, Liulia sanoo.

Viime vuosina monialainen taiteilija on innostunut maalaamisesta uudella tavalla. Viidessä vuodessa on syntynyt satakunta maalausta.

- Nyt on hirveän hyvä kausi päällä, kultakausi, Liulia sanoo.

Markku Laaksolla suhde Gallen-Kallelaan on ollut aina hyvin likeinen. Elvis-maalauksistaan tunnettu Laakso on hyödyntänyt Gallen-Kallelan Kalevala-teoksia myös hyvin konkreettisesti maalaamalla niistä pastisseja. Sammon puolustusta mukailevassa teoksessa Väinämöisen paikan on ottanut Elvis. Pyhäniemessä Elvistä ei kuitenkaan nähdä. Viime vuosina Laakso on maalannut laajan sarjan ihmistutkielmia.

Päästä varpaisiin -teoskokonaisuudessa on 70 pientä maalausta. Valtaosan malleistaan Laakso on kuvannut alastomina, aivan kuten Gallen-Kallelakin Pariisin kaudellaan. Nuorin Laakson malleista oli paikalla näyttelyn avajaisissa. Hän on perheen uusi tulokas, viisiviikkoinen lapsi.

Näyttely avoinna 1.7.-11.8. Pyhäniemen kartanossa Hollolassa.