Hakkapeliitat lahtelaisten suosikkipatsas

Uhmakas Hakkapeliittojen kotiinpaluu on :n lukijoiden mielestä Lahden hienoin veistos. ESS

Rumimmiksi äänestettiin Troijan hevonen, Läpi päivän ja Kukkatervehdys

ESS-Vili Lindström

Mariankadun kävelykatuosuudella komeileva Hakkapeliittojen kotiinpaluu on Etelä-Suomen Sanomien lukijoiden mielestä Lahden hienoin patsas. 30-vuotisesta sodasta palaavia suomalaissotilaita kuvaava veistos vei ykkössijan verkkolehden patsasäänestyksessä, johon kertyi muutamassa päivässä 472 vastausta.

Perjantaina päättyneessä äänestyksessä olivat mukana Lahden kaupungin omistamat 39 ulkoveistosta, joista lukijoita pyydettiin valitsemaan hienoin ja rumin. Kummassakaan sarjassa yksikään veistos ei noussut kirkkaasti ylitse muiden.

Hakkapeliittapatsaan valitsi suosikikseen 14,8 prosenttia kyselyn vastaajista. Kakkoseksi äänestyksessä sijoittui Pikku-Vesijärvellä sijaitseva Vauhtia-veistos, joka sai 12,7 prosenttia äänistä. Ihmisten suosikkiveistoksia ovat myös Ristin kirkon sankarihautausmaan Vapauden hengetär, Mannerheimin ratsastajapatsas sekä Aino-suihkukaivo.

Uusista ei pidetä

Kaupungin rumimman veistoksen tittelistä käytiin äänestyksessä äärimmäiset tiukka kamppailu. Ykkössijan vei Ankkurikadun ja Satamakadun risteyksessä seisova Troijan hevonen, joka sai 62 rumuusääntä.

Vain yhden äänen vähemmän sai Jalkarannantien liikenneympyrän Läpi päivän -teos. Voitosta kamppailivat aivan loppumetreille asti myös kaupunginsairaalan edustan Kukkatervehdys ja Niemenkadun hirsispiraali.

Vain aniharvat nimesivät suosikikseen jonkin viimeisen 15 vuoden aikana pystytetyistä veistoksista. Inhokkiveistosten listalta sen sijaan löytyy käytännössä pelkästään vuoden 1961 jälkeen valmistuneita veistoksia.

Hienoimmaksi äänestetty hakkapeliittapatsas valmistui vuonna 1975. Kolme seuraavaa suosikkipatsasta on pystytetty 1950-luvulla.

Riihelän rumilus

Kyselyn perusteella ihmiset näyttävät arvostavan esittäviä patsaita ja karsastavan abstrakteja veistoksia. Hienoimmaksi äänestetty Pentti Papinahon hakkapeliittapatsas on yksityiskohtaisen tarkka kuvaus 1600-luvun ratsusotilaista.

Viime sunnuntain lehdessä ja Lahden kaupungin satavuotisjulkaisussa todetaan, hakkapeliittapatsaan toteuttaminen olisi ollut kytköksissä 1960-luvulla toteutettuun Eetu Salinin patsashankkeeseen.

Kokoomuksen pitkäaikaisen kaupunginvaltuutetun Heino Avikaisen mukaan näin ei kuitenkaan ollut. Poliittisen lehmänkaupan kohteina olivat hänen mukaansa oikeiston tukema hakkapeliittapatsas sekä vasemmiston ajama Punavankimuistomerkki, joka valmistui vuonna 1978.

Patsasäänestykseen pääsivät mukaan veistokset, joilla Lahden kaupunginmuseo katsoo olevan taiteellista arvoa. Kyselyn ulkopuolelle jätettiin muun muassa Riihelään vuonna 1978 pystytetty betoninen Rakentajien muistomerkki, joka olisi todennäköisesti kerännyt rutkasti ääniä rumimpien veistosten sarjassa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut