Tykkejä ja tikkoja kartanon puistossa

Saksalan kartanon puutarha on aikaa myöten metsittynyt. Lampaat auttavat pitämään raivattua maisemaa avoimena. Christian Creutz on palannut lapsuudenkotiinsa. ESS

1850-luvulla perustettu puisto kasvoi sata vuotta myöhemmin vähitellen umpeen ja osa puista lahosi pystyyn.

Kartanon puisto lähimetsineen on nimetty Natura-kohteeksi. Niiden yhteinen pinta-ala on noin 40 hehtaaria. Siitä puiston osuus on kolme hehtaaria.

Kyseessä ei ole tyypillinen luonnonsuojelualue, jossa ihmisen käden jälkeä koetetaan torjua ja peitellä. Päinvastoin: kartanon ympärillä on kaivettu esiin puiston alkuperäistä ilmettä.

Saksalan kartano ja sen ympäristö todettiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi vuonna 1993.

- Lintuharrastajat löysivät valkoselkätikan pesän vuonna 1998. Joku keksi, että!\qtehdään tästä Natura-alue. Isä innostui siitä kovin. Hän oli innokas lintuharrastaja, kertoo nykyinen isäntä Christian Creutz.

Hänen isänsä Ernst Creutz kuoli 93-vuotiaana viime marraskuussa.

Puisto oli löytö

Natura-neuvotteluissa väännettiin kättä alueen laajuudesta.

- Siinä käytiin pitkät neuvottelut. Virkamiehet olisivat halunneet mukaan vaikka kuinka paljon.

Noin neljän hehtaarin alue on nyt suojeltu lintudirektiivin mukaan. Se ei estä marjastusta eikä edes metsästystä.

Natura-sopimusta seurasi alueen tarkempi tutkiminen vuonna 2002. Tuolloin kävi ilmi, että kartanoa ei ympäröikään mikä tahansa metsä, vaan aikanaan huolella suunniteltu kartanon vanha puisto.

Puistolle laadittiin hoitosuunnitelma. Pari vuotta sitten sitä ruvettiin raivaamaan. Töitä tehtiin kuukausi syksyllä 2007 ja seuraavana keväänä lisää. Mahtavia kuusia kaadettiin.

- Kyllä itketti, tunnustaa Creutz.

Kartano on hänen lapsuudenkotinsa. Nyt hän asuu siellä osa-aikaisesti.

Pystyyn jäivät muun muassa vanhat lehtipuut. Maahan jätettiin itsestään kaatuneet rungot ja oksat. Puista saadulla hakkeella lämmitettiin kaksi viikkoa Padasjoen taajamaa.

Kartano itse lämpiää öljyllä ja sähköllä. Niitä varmasti kuluu talon koon ja iän huomioon ottaen. Muutakaan vaihtoehtoa ei ole, sillä taloa ei voi jättää kylmilleen. Kartanorakennus on suojelukohde. Se on rakennettu jo 1820-luvulla.

Lampaat siivoajina

Metsähallituksella on nyt vastuu koko Natura-alueen hoidosta.

Vielä pitäisi poistaa pieniä kuusia parin kilometrin päässä alueelta, joka hakattiin sotien jälkeen kyläläisten karjan laitumeksi. Sittemmin laidunta ei tarvittu ja se metsitettiin uudelleen. Nyt suunta on taas toisin päin luonnon hoidon nimissä.

Laiduntajia ympärillä!\qriittää, sillä naapurikartanossa on suuri lihakarja. Ne pysyvät pellolla omassa aitauksessaan.

Kartanon lähipuistoa siivoavat kesälampaat. Niillä onkin suuri kulttuurihistoriallinen vastuu pitää rikkakasvit kurissa. Vielä on paljon tehtävää, mutta menossa onkin vasta ensimmäinen laidunkesä.

Saksalan kartanossa ei enää ole omaa maanviljelystä. Pellot on vuokrattu.

Pitkät puukujat

Puistoon on aikoinaan istutettu kymmeniä puu- ja pensaslajeja sekä koristekasveja. Osa niistä on säilynyt meidän päiviimme, jotkut villiintyneinä.

Laidunpuistossa viihtyy ja pesii edelleen valkoselkätikka. Lahoavat lehtipuut ovat sille elintärkeitä.

Kartanon puisto on yksityisaluetta, mutta sitä ympäröivät puukujat ovat paikkakuntalaisten suosimia ulkoilureittejä. Neljä pitkää kujaa ovat samalla osa kirkonkylän maisemaa. Lehtikuusikuja on peräti komein lajissaan Suomessa. Puut on istutettu noin vuonna 1880.

Puiston hoitosuunnitelmassa suositellaan, että puisto pysyisi yksityisalueena. Näin luonnonarvot säilyvät parhaiten.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut