Näkökulma: Some raivostui Brasilialle ja nosti metsäpalot median agendalle, mutta keskustelua vaivaa kontekstin puute

Metsäpalojen savut nousivat torstaina Brasilian Porto Velhon ylle auringon laskiessa. EPA-EFE/Roni Carvalho

Joonatan Hulkkonen

Maailma palaa ja some raivostui. #PrayforAmazonas-aihetunniste levisi sosiaalisessa mediassa tällä viikolla ja media räjähti torstaina ja perjantaina Amazonin metsäpaloista kertovista uutisista.

”Viimeinkin”, totesi moni Twitterissä vasta toissapäivänä aiheesta huolestunut kansalainen. Miksi media pysyy hiljaa, monet itkivät vielä keskiviikkona.

Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi , , ja lukemattomat muut mediat ovat kirjoittaneet uutisia ja pitkiä, taustoittavia juttuja Amazonin ahdingosta ja Brasilian presidentin Jair Bolsonaron metsäkatoa lisäävästä politiikasta koko kesän.

Jopa konservatiivisista kannoistaan tunnettu teki Amazonista kansijutun muutama viikko sitten ja on jatkanut aiheesta kirjoittamista.

Suomessa aiheen päällä ovat olleet ainakin ja . Myös kertoi metsäkadon taustoista heinäkuun lopulla.

Tiistaina Mato Grosson osavaltiossa otettu ilmakuva näyttää, kuinka metsä on tuhoutunut palojen jäljiltä. EPA-EFE/ROGERIO FLORENTINO

Siperiassa metsäpalot ovat riehuneet jo useamman kuukauden. Niistä noussut savupilvi oli parhaimmillaan koko Euroopan kokoinen, ja savua kantautui tuulen mukana Pohjois-Amerikkaan saakka.

Tänä vuonna julkaistu tutkimus viittaa siihen, että sademetsiäkin tärkeämpiä hiilinieluja ovat nuoret, kasvavat metsät, joita on runsaasti juuri arktisilla alueilla.

Suomessa viime vuonna tehty tutkimus taas osoittaa, että arktisen alueen hiilinielujen merkitys kasvaa entisestään ilmaston lämmetessä.

Missä somekampanjoijat olivat kolme viikkoa sitten #PrayforSiberia-hashtageineen, kun Siperian paloista kirjoitettiin laajasti mediassa?

Someraivo on hyvästä, sillä se nostaa tärkeän ja meihin kaikkiin vaikuttavan ongelman julkiseen keskusteluun. Brasilian metsäpalot tuskin olisivat nousseet median agendalla näin korkealle ilman Instagramin ja Twitterin aktivisteja.

Silti netissä huutelua vaivaa paha kontekstin puute ja jopa väärän informaation levittäminen.

Brasilian paloista leviävistä kuvista suuri osa on osoitettu jopa vuosia vanhoiksi tai ei lainkaan Brasilian metsiä kuvaaviksi, vaikka samoja kuvia ovat jakaneet julkkikset Leonardo DiCapriostaRicky Martiniin sekä näiden miljoonat seuraajat.

Taustojen tuntemattomuudesta paras esimerkki ovat laajalle levinneet meemit, joissa verrataan Brasilian metsäpaloja Notre Damen tulipaloon. Meemeissä kysytään, miksi Notre Damen kunnostukseen riittää miljoonia, mutta kukaan ei lahjoita Amazonille.

Vertaus on ontuva. Siinä missä Notre Damen palo oli vahinko, Brasilian metsäpalot ovat laajalti ihmisten tahallaan sytyttämiä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron otti ilomielin lahjoitukset vastaan, kun Brasilian Bolsonaroa ei voisi vähempää kiinnostaa, vaikka Amazonin säilyttämiseen lahjoitettaisiin miljardeja.

Amazon ei pala itsestään. Sitä polttavat brasilialaiset kaivosyhtiöt ja maanviljelijät Bolsonaron rohkaisemina.

Vasta viime viikolla Saksa ja Norja leikkasivat kymmenien miljoonien tuet Brasilian Amazon-rahastolle vastauksena maan metsäpolitiikkaan. Bolsonaro ohitti päätöksen olankohautuksella ja parilla myrkyllisellä kommentilla.

Juuri tässä piilee metsäkadon estämisen suurin vaikeus: metsät eivät ole maailman yhteistä omaisuutta.

Ne kasvavat suvereenien valtioiden alueella, ja jos Bolsonaro päättää olla uusi keisari Nero, joka polttaa koko sademetsän maan tasalle, hän voi hyvin tehdä niin.

Maailma on pullollaan hyvää työtä tekeviä, Amazonin puolesta taistelevia ympäristöjärjestöjä, jotka ottavat mielellään vastaan lahjoituksia. Niiden vaikutusvalta on kuitenkin hyvin rajallinen niin kauan, kun metsäkato ei nouse kansainvälisen politiikan keskiöön.

Viitteitä siitä on, mistä kertovat vaikkapa Macronin perjantaina antamat huolestuneet kommentit.

Toisaalta Euroopan Unioni teki vasta keväällä kauppasopimuksen eteläamerikkalaisen Mercosur-kauppaliiton kanssa. Brasilia on liiton talousmahti.

EU on Brasilian toiseksi tärkein kansainvälinen kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa. Unionilla olisi nyt paikka näyttää Bolsonarolle ja jäädyttää kauppasopimus, kunnes metsätuhot lopetetaan.

Helsingin yliopiston kehtysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger kommentoi , ettei millään ilmastotoimilla ole enää juuri merkitystä, jos Brasilia jatkaa metsien polttamista. Huolen Amazonista pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen.

Somesuuttumus luo varmasti myös poliitikoille painetta toimia Amazonin puolesta. Levittäkää siis tietoa, lahjoittakaa, lopettakaa brasilialaisen ruuan kulutus ja pitäkää meteliä.

Mutta ennen kaikkea: tarkistakaa faktanne ja lukekaa taustoista laajemmin, sillä mikään ei syö hyvää tarkoittavalta viestiltä pohjaa niin paljon kuin väärän tiedon levittäminen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahtelaisen Purkupihan suurpalon syystä alustava käsitys - "Itsestään tavara ei ole syttynyt"
  2. Lahden lomautustarve supistui murto-osaan arvioidusta 1 500:sta
  3. "Tätä on kyllä odotettu kiihkeästi" – moni tuli Lahden torin terasseille suoraan töistä
  4. Näin paljon kaupunginorkesteria johtava Dalia Stasevska tienaa Lahdessa aluksi
  5. Vääksyyn avattiin pieni jäätelötehdas – Ahvenaisen pariskunta valmistaa nyt jäätelöt kahvilaansa itse
  6. Vain Tönnön koulu sai armon Orimattilan kaupunginhallituksessa – kolmen kyläkoulun lakkautus valtuustoon
  7. 2.6. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Päijät-Hämeessä ei uusia koronavirustartuntoja yli viikkoon
  8. Pääkirjoitus: Yllättävä paluu al-Holin leiriltä
  9. Koitin-Pertunmaan Osuuspankki suunnittelee liitosta, edellinen yritys karahti kiville
  10. "Kuin liikkuvaan maaliin tähtäisi", sanoo Asikkalan talousjohtaja Aapo Pispa talouden sopeuttamistoimista – kunta tähtää ylijäämäiseen talousarvioon
  11. Formulakausi sai uusia kilpailuaikatauluja, kalenterissa nyt kahdeksan kisaa
  12. Sokerista on vaikea päästä kokonaan eroon – Tutkijan mielestä sokerittomuuteen ei edes pidä pyrkiä: "Ruoka ei saa olla mautonta eikä tylsää"
  13. Seurakuntien tulos romahtanut liki 20 miljoonalla alkuvuonna: "Tässä on poikkeuksellinen tilanne käsillä"
  14. Lahden keskustan suosituissa ravintoloissa oli lounasaikaan vilinää – "Oli selvää, että tänään pitää päästä ravintolaan"
  15. Korona ei ole säikäyttänyt ulkomaille tutkinto-opiskelijoiksi mieliviä – määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.