Hospitalisti on sairaaloiden tulevaisuuden kuva – tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy

Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) asiantuntijalääkäri Heikki Wiik rantautti hospitalistin toimenkuvan Suomeen. Tehtävänkuva on ollut pitkään tuttu ainakin Yhdysvalloissa. LEHTIKUVA / Timo Heikkala

STT

Hospitalistia eli yhdyslääkäriä tarvitaan erityisesti silloin, kun potilas siirtyy tehohoidosta osastolle ja kun hoito pitkittyy tai monimutkaistuu. Hospitalisteista on huomattavaa apua monilääkittävien ja ikäihmisten hoidossa tai silloin, kun sairaalassa päätetään potilaan isoista hoitolinjoista.

Erikoislääkäri vastaa rajatusti osuudestaan kunkin hoidettavan kohdalla, mutta hospitalisti keskittyy katsomaan potilaan tilannetta kokonaisvaltaisesti.

Erikoisaloilla ongelmana on juuri eriytyminen.

– Kärjistetysti voisi sanoa, että oikean ja vasemman polven kirurgitkin ovat erikseen, kommentoi Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) asiantuntijalääkäri Heikki Wiik Suomen sairaanhoidossa vallitsevaa tilannetta STT:lle.

Toisaalta hänen mukaansa esimerkiksi olkapään operoineen kirurgin ei voida edes olettaa seuraavan toipilaan verenpainelääkitystä. Tähän vajeeseen hospitalistin on tarkoitus vastata.

Koulutuksen aikataulu viivästyi

Heikki Wiik rantautti hospitalistin toimenkuvan Suomeen. Tehtävänkuva on ollut pitkään tuttu ainakin Yhdysvalloissa.

Oysissa hospitalistien koulutus alkoi yhden ihmisen vahvuisena pilottihankkeena gastrokirurgian laitoksella vuonna 2016 ja kesti vuoden. Potilaspaikkoja pilottihankkeessa on ollut noin 60. Määrä on jakautunut kahdelle osastolle.

Pilottihankkeen myötä yleislääketieteeseen erikoistuneesta lääkäristä Kirsi Laitakarista piti tulla Suomen ensimmäinen hospitalisti, mutta hän päättikin pilotin aikana erikoistua vatsaelinkirurgiaan, minkä osastolla oli työskennellyt.

Oulussa uusien hospitalistien koulutus piti alkaa syksyllä 2017. Aikatauluun tuli kuitenkin viivettä, minkä Wiik myöntää omaksi "mokakseen". Hanketta vietiin eteenpäin muun työn ohessa resurssien sallimissa rajoissa.

– Joka tapauksessa kokemukset aiemmasta olivat hyviä, ja hospitalistin toimenkuva saatiin luotua, Wiik kertoo.

Tulevaisuuden sairaala rakentuu

Ouluun ollaan parhaillaan rakentamassa tulevaisuuden sairaalaa Tulsa2030-projektissa. Hankkeen taloudellinen panostus on Wiikin mukaan miljardiluokkaa, ja hanke edustaa Suomessa täysin uudenlaista julkisen puolen uudisrakentamista.

Projektin nimi tähtää pidemmälle tulevaisuuteen, mutta niin sanotun kuuman sairaalan toiminnan on tarkoitus alkaa vuonna 2023. "Kuuma sairaala" on käsite, joka kattaa muun muassa päivystyksen, leikkaustoiminnan, tehohoidon ja osan vuodeosastotoiminnoista.

Suunnitelmana on, että hospitalisteja työskentelee tulevaisuuden sairaalassa yksi per vuodeosasto. Raha tietenkin määrittää aietta.

– Ehkä alkuun pitäisi saada kolmesta kuuteen hospitalistia töihin ja katettua ainakin suurimpien erikoisalojen, kirurgian ja sisätautien osastot. Sijaisjärjestelyitä tulee miettiä, eli tarvitaanko yhtä yhdyslääkäriä paikkaamaan toista kesäloman aikana.

– Hoito on parempaa, kun hospitalisti on paikalla, mutta toisaalta onhan pärjätty aiemminkin ilman, Wiik pohdiskelee.

Oysin kirurgialla on toiminut vuodesta 2004 lähtien kaksi sisätautilääkäriä, jotka ovat joustavasti voineet vuorotella toistensa loma-aikoina.

Taudinselostus vaatii aikaa

Hospitalistien koulutus jatkui Oulussa tänä syksynä. Yleislääketieteen erikoislääkäri Sini Rintala aloitti gastrokirurgian osastolla elokuussa 2019, ja palkallista koulutusta on jäljellä lähes pari vuotta. Koska kollega ehti lopettaa tehtävässä jo aiemmin, ja tehtävän hoitamiseen jäi taukoa, toimenkuvaa on pitänyt taas herätellä.

Rintala on ehtinyt olla silti mukana päivittäisessä potilastyössä. Aiemmassa työssään Rintala toimi terveyskeskuksen vuodeosastolla, ja nyt eteen tulleet asiat ovat pitkälti tuttuja.

– Lääkitysasioita ja potilaan erilaisia kipuja, osastolta lähtiessä taas sen harkintaa, että etsitäänkö jatkohoitopaikkaa vai kotiutetaanko potilas, Rintala luettelee tehtäviään.

Hänen mukaansa potilailta kuulee, ettei moni ymmärrä lääkärin lausunnon pohjalta, mikä häntä tarkalleen vaivaa. Myös erikoislääkärin kohtaamiseen tarjolla oleva aika voi olla niin lyhyt, ettei potilaan tilannetta ehditä käydä läpi perusteellisesti.

– Ihminen voi olla myös tosi sairas ja pyörällä päästään, Rintala toteaa.

Potilaat ovat hänen mukaansa olleet tyytyväisiä etenkin yhdestä asiasta.

– Hospitalistilla on eri tavalla aikaa potilaalle kuin mihin ollaan totuttu.

Muitakin pilottihankkeita alkanut

Kiinnostusta yhdyslääkäreiden toiminnan aloittamiseen on ollut muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Helsingin, Oulun ja Turun lastenklinikoilla Lapsus-tutkimuksessa on kolmen vuoden aikana kerätty palautetta lapsipotilasperheiltä hospitalistin toimenkuvaa suunniteltaessa.

Hospitalistien koulutusta annetaan tällä hetkellä vain Oulussa, mutta vastaavia hankkeita on aloitettu viime vuosina esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Siellä pilottihankkeena on ollut Case Manager -toimintamalli, jossa hankkeen projektipäällikkö ja kaksi asiakaspäällikköä ovat työskennelleet monisairaiden ja useita eri palveluita käyttävien potilaiden kanssa. Tavoitteena on ollut vähentää kotiutuksen jälkeen 30 vuorokauden sisällä tapahtuvia paluita sairaalaan.

Mediuutisten mukaan Päijät-Hämeen hankkeen tulokset kertovat projektin onnistumisesta, sillä tuen myötä asiakkaiden paluu sairaalaan vähentyi, ja lisäksi syntyi myös säästöjä. Potilaiden hoitojaksojen määrä väheni 24 prosenttia ja päivystyskäynnit 44 prosenttia. Lisäksi potilaiden hoitojaksojen kustannukset vähenivät 20 prosenttia.

"Koppi potilaan kokonaishoidosta"

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki mainitsee eräänlaisina aiempina hoitajapuolen hospitalisteina tai case managereina myös kotiutushoitajat, jotka koordinoivat ja varmistavat potilaan jatkohoitoa.

Myllymäki ei tunne Oulun-hanketta, mutta pitää yleisesti loistavana ideana sitä, että joku ottaa kopin potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta, kun nykyisin erikoislääkäreiden vastuualueet ovat entistä kapeampia.

– Meillä ei ole välttämättä enää yleissilmälääkäriä, vaan huippuspesialisteja, joiden erityisaluetta onkin silmän etu- tai takaosa tai kaihileikkaukset, hän mainitsee.

Tulevaisuuden haasteina ovat nimenomaan kapea-alainen erikoistuminen sekä ikääntyvät ja monisairaat potilaat.

– Kun mummu tai pappa menee sairaalaan leikkaukseen, voikin tulla odottamattomia sydänongelmia tai sokeritasapaino menee sekaisin, hän antaa esimerkin.

Yksi hoito voi aiheuttaa siis toisen tarpeen.

Tulevaisuus vaatii Myllymäen mukaan ammatillisen työnjaon kehittämistä sairaaloissa.

– Olen itse taustaltani yleislääkäri, joten tulee luontevasti mieleen, että jatkossa kokonaisvaltaisessa potilastyössä voisi toimia tai siihen kouluttautua kokeneita yleislääkäreitä ja geriatreja eli ikääntyneiden hoitoon erikoistuneita lääkäreitä. Toki läheskään kaikki potilaat eivät tarvitse tällaisen ammattilaisen apua, hän arvioi.

Lääkäriliitto ei ole ollut mukana Oulun-hankkeessa. Liitossa keskitytään nyt perusterveydenhuollon vahvistamiseen muun muassa hoitotakuun myötä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Koiviston auton kuljettajat huolissaan työturvallisuudesta – vain harva matkustaja käyttää maskia: "Olemme kohta kaikki karanteenissa eivätkä bussit kulje"
  2. Kaksi peräänajoa Nelostiellä, molemmat onnettomuuspaikat raivattu ja liikenne sujuu
  3. Puolustusvoimat ei luovukaan Hälvälän harjoitusalueesta, taustalla "muuttunut tarve"
  4. Lahti johtaa – maalintekijänä Lahti
  5. Lahdessa on nyt poikkeuksellisen paljon rottia – epäsiistit pihat ja jätekatokset houkuttelevat tuholaisia
  6. Käräjäoikeus vangitsi tällä viikolla kaksi lahtelaismiestä epäiltyinä muun muassa pyörävarkauksista – poliisin hallussa on pyöriä, joiden alkuperä ei tiedossa
  7. Lahden eteläisen kehätien varrelle tulee opiskelijoiden suunnittelemaa taidetta – betoni peittyy näyttävillä maalauksilla
  8. Perussuomalaisilla 24 kuntavaaliehdokasta Lahdessa
  9. Päijät-Hämeen maakuntajohtaja vaatii valtiolta nopeita työllisyystoimia – "Kriisi on päällä ja työttömyys on 1990-luvun lamavuosien tasolla"
  10. Eläkeputken poisto ja ansiosidonnaisen porrastus VM:n rohtoja työllisyyteen
  11. Lahden demariryhmä vaatii kokoomuskaksikolle potkuja kaikista luottamustoimista – "En ole kuullut mitään näin naurettavaa", kommentoi Francis McCarron
  12. Vain yksi vaihtuu voittavasta kokoonpanosta – tässä FC Lahden miehitys RoPSia vastaan
  13. Ilkka Koskimäki siirtyy Hämeestä Itä-Uudenmaan poliisipäälliköksi
  14. Lahtelaistaustainen luonnonsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi hakkaisi ja säästäisi metsiä ja haaveilee, että Tiirismaan masto siirrettäisiin muualle
  15. Sadevesikaivoon heitetty tupakantumppi voi päätyä kalan vatsaan – Lahdessa kampanjoidaan vesistöjen roskaantumista vastaan

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.