"Hänellä oli koko ajan positiivinen asenne elämään", Arto Nyberg muistelee pelikaveriaan Jukka Virtasta – Aarre Elo kutsuu "laatumieheksi"

Hänellä oli kaikenlaisia kärsimyksiä ja vaivoja, mutta ne vain jalostivat häntä, toimittaja Arto Nyberg muistelee edesmennyttä Jukka Virtasta. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

STT

Jukka on – tai siis oli – mainio hahmo, sanoo toimittaja Arto Nyberg STT:lle. Nyberg tunsi Jukka Virtasen lähinnä raittius- ja urheiluseura Zoomista, jonka perustajajäseniin Virtanen kuului.

– Hänellä oli koko ajan positiivinen asenne elämään. Hänellä oli kaikenlaisia kärsimyksiä ja vaivoja, mutta ne vain jalostivat häntä, Nyberg sanoo.

Hänen mukaansa Virtasen asenne vastoinkäymisiin oli se, että mitä enemmän niitä kokee, sitä valaistuneempi ja parempi ihmisestä voi tulla.

– Jukka oli niin mukava ihminen, että ei sanonut kenestäkään pahaa sanaa eikä haukkunut ketään, ainakaan niin, että minä olisin kuullut. Hän näki omituisessakin ihmisessä jonkin positiivisen piirteen, Nyberg jatkaa.

– Hänen muistinsa oli ihan mahdoton. Kun tapasimme ensimmäisiä kertoja, yli 20 vuotta sitten, Jukka tiesi kertoa, missä äitini lapsuudenkoti oli.

Kärkkäri oli Virtasen vahvuus

Jalkapalloon ja jääkiekkoon keskittyvän Zoomin jäsenkunnassa on paljon esiintyviä taiteilijoita ja viihdealan ammattilaisia.

– Silloin, kun ihmisiä halusi liittyä Zoomiin, siellä saattoi joutua kovaan kouluun. En tiedä, oliko se Jukka, joka sitä kovaa koulua ylläpiti – itse en usko sitä ollenkaan, Nyberg sanoo.

– Jukka oli sen verran iäkäs, kun itse lähdin mukaan, että hän ei enää silloin ollut parhaita futaajia. Jukka sijoittui hyvin, kärkkäri oli hänen vahvuutensa.

Yksi mieleenjääneimmistä yhteisistä pelimatkoista oli Jukka Virtasen nimikkokentän avajaisjuhlaottelu Jämsässä Keski-Suomessa kesällä 2016. Zoomin väki järjesti syksyllä 2015 myös Jukka Virtasen veikeimmät veisut -konsertin, jossa Virtanen oli kunniavieraana.

Zoomin Facebook-sivuilla kerrottiin sunnuntaina, että seura muisti Jukka Virtasta hiljaisella hetkellä. Tieto pidetyn pelitoverin kuolemasta tavoitti joukkueen sunnuntaiaamuna.

"Laatumies, työtoveri ja sanaseppo on poissa"

Musiikin, elokuvan ja television parissa pitkään työskennellyt Aarre Elo on yksi Virtasen pitkäaikaisista ystävistä ja työtovereista. Virtanen, Elo ja Matti Kuusla (1933–2018) työskentelivät 1960-luvun alkupuolella yhdessä Ylessä ja muodostivat VEK-ryhmän, jolla oli tuolloin huomattava vaikutus suomalaisen televisioviihteen kehitykseen.

Elo ei sunnuntaina halunnut itse kommentoida yhteistyötään Virtasen kanssa ja tämän kuolemaa medialle, vaan pyysi tytärtään Saara Eloa puhumaan puhelimessa puolestaan.

– Isä on aika järkyttynyt ja antoi ihan lyhyet kommentit. Hän pyysi sanomaan, että tämä on ollut vaikea aamu, koska paras ystävä, laatumies, työtoveri ja sanaseppo on poissa, sanoi Saara Elo STT:lle.

VEK-ryhmä kuului suomalaisen televisioviihteen uranuurtajiin. Tunnetuin ryhmän tekemistä ohjelmista lienee komedia Lumilinna. Se sai Kultaisen ruusun vuonna 1965 Montreux’n kansainvälisillä viihdeohjelmafestivaaleilla.

"Jukan sanoituksissa on sydäntä ja järkeä", sanoo musiikkituottaja Ilkka Vainio

Sanoittaja, musiikkituottaja ja laulaja Ilkka Vainio on julkaissut lukuisia Virtasen sanoittamia lauluja ja myös esittänyt niitä. Hän luonnehtii Virtasta yhdeksi esikuvistaan sanoittamisen alalla.

– Jukan sanoituksissa on kaikissa sydäntä ja järkeä. Niissä on huumoria, mutta myös herkkää syvyyttä. Hän sai tekstin soimaan, hän oli teknisesti ja sisällöllisesti todella taitava, sanoo Vainio.

Virtasen tekstien taustalla on Vainion mukaan sekä laaja yleistieto että inhimillinen lämpö.

– Tekstejä ei ole hirveitä määriä, mutta ne ovat teräviä ja loistavia. Hänellä oli nerokas huumori. Hän uskalsi elää ja tehdä omalla uniikilla persoonallaan.

Ilkka Vainio kertoo muistavansa Virtasen jo omista lapsuusvuosistaan asti, sillä tämä oli myös hänen isänsä Juha "Watt" Vainion ystävä ja yhteistyökumppani.

– Jukka loi hyvää mieltä kaikille. Hän oli viisas, sydämellinen ja reilu. Oli kunnia tuntea, hänestä on jäänyt hienot muistot.

Virtanen tunnettiin paitsi sanoittajana myös muun muassa käsikirjoittajana ja näyttelijänä.

– Jokainen katsoja ja taiteenkuluttaja voi löytää oman suosikkiteoksensa Jukka Virtasen töistä, tiivistää Vainio.

Omasta puolestaan Ilkka Vainio nostaa esiin erityisesti musiikkinäytelmän Albatrossi ja Heiskanen. Jukka Virtanen käsikirjoitti ja ohjasi tämän teoksen ystävänsä Juha Vainion kunniaksi muutamia vuosia tämän kuoleman jälkeen.

"Suomi on eräänlainen kylä, jonka Jukka tunsi ja joka tunsi Jukan"

Ylen Runoraati-ohjelmassa pääsi esiin vähemmän tunnettu puoli Jukka Virtasesta: modernin runouden ystävä. Toimittaja Minna Joenniemen mukaan Virtasen suhtautumista runouteen leimasi loputon uteliaisuus – eli sama elämänasenne, joka teki hänestä koko kansan viihdemiehen.

– Hän varmaan nautti siitä hämmennyksestä – miten sen sanoisi – ratkottavasta, mitä nykyrunous tarjoaa, Joenniemi sanoo.

Hän teki Runoraatia Virtasen kanssa kymmenkunta vuotta vuodesta 2002 lähtien. Virtanen muisti Runoraadissa usein huomauttaa, että ei ole itse kirjoittanut kovin monta runoa.

– Hän oli aika nöyrä runouden edessä – mikä ei ole ominaisuus, joka Jukasta ensimmäisenä nostetaan esiin, kuvaa Joenniemi.

Joenniemi kertoo, että kohtaaminen Runoraadissa ei jäänyt koskaan laimeaksi. Runoraadin takahuoneessa kävi lisäksi monesti ilmi, että raatiin kutsutuilla oli jokin yllättäväkin yhteys Virtaseen.

– Suomi on eräänlainen kylä, jonka Jukka tunsi ja joka tunsi Jukan, sanoo Joenniemi.

Yksi Runoraadin keskeinen tehtävä oli tuoda runous ihmisten pariin ja alas tarpeettomista korkeuksista. Joenniemen mukaan moni katsoja tuli sanomaan: en minä ymmärrä mitään runoista, mutta hyvä se teidän ohjelmanne. Kotisohvilla puolisot ja perheet huomasivat yhtäkkiä puhuvansa runoista.

Jämsän kaupunki liputtaa surun päivänä

Jämsän kaupunki järjestää suruliputuksen Virtasen kuoleman johdosta. Virtanen syntyi Jämsänkoskella, joka sittemmin liitettiin Jämsän kaupunkiin.

Virtanen vietti paljon kesiään ja muutakin vapaa-aikaansa Jämsänkoskella. Hänen arvostustaan paikkakunnalla kuvaa esimerkiksi se, että Jämsänkosken pallokenttä vihittiin kesällä 2016 Jukka Virtasen pallokentäksi.

Suruliputuksesta kertoi Jämsän väliaikainen kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen Twitterissä. Juurisen mukaan Virtanen oli monilahjakas taiteilija, joka kosketti suomalaisia vuosikymmenten ajan ja oli yhteisön tärkeä jäsen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. 7.8. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Päijät-Hämeessä on varmistunut kaksi uutta koronavirustartuntaa, molemmat potilaat palanneet ulkomailta
  2. Yhtymäkokous hyväksyi yhteisyrityksen perustamisen, kokoomuksen lahtelaiset edustajat uhmasivat kaupungin ohjeistusta ja äänestivät puolesta
  3. Lahtelaisen olympiavoittajan poika kisaa MasterChef-ohjelmassa
  4. Nastolalaislähtöistä Ylen suosikkimeteorologia Anniina Valtosta yritettiin uran alussa vanhentaa meikillä ja vaatteilla, kunnes esiintymiskouluttaja pisti pelin poikki
  5. Suomessa on todettu 22 uutta koronavirustartuntaa, tartuntoja nyt kaikkiaan 7 554
  6. 80-vuotias nainen joutui varkauden kohteeksi Lahdessa – arvokas kaulakoru vietiin bussipysäkillä
  7. Nuori mies piilotti elintarvikkeita paitansa alle ja poistui kaupasta maksamatta Lahden Nastolassa – tilillä kymmeniä näpistyksiä
  8. Poikkeusvuosi aiheutti ruuhkapiikin elokuulle – katso 8 tärppiä Päijät-Hämeen urheilun supervilkkaaseen tapahtumaviikonloppuun
  9. Elokuva-arvio: Lauluja rakkaudesta on täysien tähtien dokumentti – lahtelaislähtöinen ohjaaja Anu Kuivalainen pääsee dokumentissa häkellyttävän lähelle kuvaamiaan ihmisiä
  10. Tältä näyttää Lahden Seurahuoneen tulevissa loft-huoneissa Sokoksen yläkerrassa: korkeutta lähes seitsemän metriä ja puuta kylpyhuoneessa
  11. Vankilataustaiset pääsevät ääneen Lahden torilla järjestettävässä Ex-criminal Day -tapahtumassa
  12. Lähes neljä viidestä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle viime vuonna tehdyistä palohälytyksistä oli vääriä – vahinkohälytyksen laskun maksaa kiinteistön omistaja
  13. Mannerheimin salonkivaunu töhrittiin Mikkelissä, spraymaali imeytyi ainutlaatuisen vaunun puupaneeleihin – Museojohtaja: "Kyllä tässä aika suuri vahinko on tehty"
  14. Alkometrejä saa halvimmillaan kympillä, täysin luotettavan laitteen hinta on yleensä kolminumeroinen – "Rattijuopumus se vasta typerää on, ja usein kallistakin"
  15. Autojätin outo hiljaiselo loppui ja jopa logo uudistui – "Ariyasta alkaa aivan poikkeuksellinen hyökkäys"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.