Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

ESS:n vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Lahtelaispojat kertovat valvovansa viikonloppuisin aamuyöhön – Asiantuntija suosittelee nukkumaanmenoaikoja myös teineille

Uniterapeutti Johannes Kajavan mukaan nuorten uni on koko perheen asia. "On aina tärkeää selvittää nuoren valvomisen syyt."

Lahtelaiset Mukkulan koulua käyvät Alisan Erdogan, 12, Ville Tyrväinen, 13, Jere Jokela, 14, ja Lähteen koulua käyvä Luka Ojanen, 13, vakuuttavat nukkuvansa tarpeeksi pitkiä yöunia, vaikka viikonloppuisin pojat myöntävät nukkumaanmenoajan venyvän myöhään yöhön.

– Arkisin nukahdan illalla puoli yhdeltätoista ja varhaisimpina kouluaamuina pitää herätä bussin takia jo puoli seitsemältä. Illalla viimeiseksi olen aika usein puhelimella, Alisan Erdogan kertoo.

Ville Tyrväisen ja Luka Ojasen arkiaikataulut ovat hyvin samanlaisia. Viikonloppuisin Ville Tyrväinen kertoo valvovansa välillä aamukolmeen. Sen jälkeen hän nukkuukin usein puoleen päivään asti.

– Joskus aikaisemmin oli jotain nukkumaanmenoaikoja. Taisi olla puoli kymmeneltä. Ei minua koskaan pahemmin väsytä, Ville Tyrväinen sanoo.

Jere Jokelalla pelaaminen tai puhelimella oleminen voi viikonloppuisin jatkua aamukolmeen tai -neljään asti.

– Aika riippuu siitä, onko muita kavereita pelaamassa. Usein nukahdan puhelin kädessä ja aamulla on akku nollissa, hän naurahtaa.

Pojat muistelevat, että nukkumisen tärkeydestä on puhuttu koulussa terveystiedon tunneilla. Siellä on suositeltu heidän ikäisilleen noin kymmenen tunnin yöunia. Mukkulan urheilualueella tavattu nelikko on silti tyytyväinen omaan unirytmiinsä.

"Kivempaa kuin asioiden opettelu kirjoista" –  Lahtelaiset Kärpäsen koulun oppilaat testasivat uutta Ekopoli-peliä

Sosionomeiksi LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelevat siskokset Ymran Colak, 21, ja Adile Colak, 23, laskevat nukkuvansa arkisin keskimäärin kahdeksan tunnin yöunia. Adile Colakille se on tarpeeksi, mutta Ymran Colak sanoo usein tuntevansa itsensä aamuisin väsyneeksi.

– Väsymisen huomaa päivällä siinä, ettei oikein jaksa keskittyä. Haluaisin nukkua enemmän, hän sanoo.

Viikonloppuisin ja lomilla molemmat kertovat valvovansa pari tuntia myöhempään. Ymran kertoo käyttävänsä puhelinta viimeiseksi illalla, mutta Adile lopettaa kännykällä olemisen pari tuntia ennen nukkumaan menoa.

– Sen tuijottaminen vaikuttaa nukahtamiseen paljon. Suosittelen siskolle puhelimesta luopumista illan päätteeksi ja rytmin siirtoa pikkuhiljaa aikaisemmaksi, Adile Colak sanoo.

Nukkumisen tärkeydestä ei Colakien mukaan puhuta paljon nuorten keskuudessa. Nuorempana koulussa opettajat muistuttivat asiasta ja kotonakin oli nukkumaanmenoajat. Lomalla siskosten unirytmit menevät uusiksi, sillä he viettävät kesät Turkissa. Siellä on kesällä öisinkin niin kuuma, että nukkuminen on hankalaa.

Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi nuori nukkuu alle kahdeksan tunnin yöunia. Ajoittaisesta unettomuudesta kärsii noin joka kymmenes nuori.

Voi tulla painonnousua ja lisääntynyttä passiivisuutta.

Johannes Kajava

Kun nuoren uniongelmat pitkittyvät ja kroonistuvat, niiden hoito voi olla tuskaisen vaikeaa ja vaatia sinnikkyyttä, myöntää Husin nuorisopsykiatrian osastolla työskentelevä yöhoitaja, uniterapeutti Johannes Kajava.

– Nuori voi saada hyvin korkeat pisteet unettomuuden haitta-arviossa, mutta hän ei ole välttämättä yhtään huolissaan nukkumisestaan. Saati että motivoituisi hoitamaan uniongelmiaan.

Nuoren unettomuus onkin koko perheen asia.

– Koska nuorta ei voi vielä hänen kehitysvaiheensa takia vastuuttaa hoitamaan itse unettomuuttaan, vanhempien vastuu on suuri, Kajava korostaa.

Valmentava koulutus ohjaa nuoria takaisin opintopolulle Lahdessa – "Kun löytyy oma ala, kasvu tapahtuu aika nopeastikin"

Uniongelmat ja mielenterveyshäiriöt kulkevat käsi kädessä niin nuorilla kuin aikuisillakin. Nuorisopsykiatrian osastolle tulevien nuorten psykiatrisen diagnoosin rinnalla onkin usein uniongelma. Nuorilla nukkumisen ongelmat alkavat usein 11–13-vuotiaana.

– Suurin osa näistä nuorista on yökukkujia, tyttöjä ja poikia. He valvovat yöt ja nukkuvat päivät, Johannes Kajava kertoo.

Kajavan mukaan nukahtamisen vaikeus on nuorten yleisin ongelma. Yövalvominen, päivänukkuminen ja koulusta lintsaaminen voivat liittyä sosiaalisten tilanteiden välttelyyn.

Osan yökukkumisesta selittää murrosiän hormonaalisiin muutoksiin liittyvä unirytmin viivästyminen. Se ei kuitenkaan selitä kaikkea, eikä unirytmi viivästy välttämättä kaikilla nuorilla, Kajava viittaa tuoreisiin tutkimustuloksiin.

– On aina tärkeää selvittää nuoren valvomisen syyt. Miksi nuori haluaa nukkua päivällä? Onko syynä vain se, että hän haluaa olla omassa rauhassaan vai onko eristäytymisen tarpeen taustalla vaikkapa masennusta tai ahdistuneisuutta?

Positiivista on se, ettei unettomuus vaikuta nuoriin yhtä raskaasti kuin aikuisiin, joilla huonot yöunet voivat johtaa myös fyysisiin sairauksiin. Pitkäaikaisena oireiluna se jättää kuitenkin jälkensä myös nuoriin.

– Paino voi nousta ja passiivisuus lisääntyä. Mieliala voi laskea ja keskittymiskyky heikentyä. Asioiden ymmärtäminen ja oppiminen heikkenevät.

Osastohoidossa nuoren uniongelmiin päästään kiinni laajan alkuhaastattelun avulla. Tähän osallistuvat myös vanhemmat, jotka eivät ole välttämättä tiedostaneet nuoren univaikeuksia.

– Nuorella on ehkä neuropsykiatrisia ongelmia, jotka ovat pahentuneet iän myötä, mutta joihin vanhemmat ovat vain tottuneet.

Voi olla myös niin, että nuoren lähetteessä lukee ”erittäin vaikea uniongelma”. Nuori nukkuu kotona huonosti mutta osastolla jo ensimmäinen yö voi mennä hyvin.

– Vanhemmat eivät välttämättä tiedä paljon nuoren nukkumisesta tai asioista, jotka siihen vaikuttavat.

Kotona voi olla ehkä liian ahdistava ilmapiiri, joka vaikuttaa myös nukkumiseen, tai perheen arki voi olla hyvin kaoottista.

– Jos ajatellaan, että kello 22 olisi perheessä ihanteellinen aika mennä nukkumaan, niin silloin aletaankin paistaa lettuja, syödä jäätelöä tai katsoa elokuvia. Eihän siitä hyvä seuraa.

Vanhemmat voivat olla myös kiireisiä omissa töissään ja menoissaan eivätkä ymmärrä vastuutaan nuoren unesta.

– Kärjistetyimmissä tapauksissa vanhempien asenne on sellainen, että ”tässä on tämä, hoitakaa ja palauttakaa vasta sitten kun kaikki on kunnossa”. Eli omaa vastuuta ei täysin hahmoteta. Toisaalta on myös paljon välittäviä ja vastuullisia vanhempia.

Miten vanhemmat voivat sitten tukea nuorta nukkumaan riittävästi? Ensinnäkin on oltava kiinnostus nuoren elämää ja unta kohtaan. Toiseksi unettomuuden hoito tapahtuu päiväsaikaan ja yöllä nautitaan sen hedelmistä, Johannes Kajava painottaa.

– Huolehditaan siitä, että nuori saa päivän aikana riittävästi liikuntaa ja säännöllisesti ruokaa. Rauhoitetaan illat, laitetaan koko perheen älylaitteet hyvissä ajoin pois käsistä ja yöksi vaikka eteiseen.

Nuoren kannustaminen, motivointi ja nuoren kanssa keskusteleminen edesauttavat säännölliseen unirytmiin ja riittävään yöuneen.

– Nämä voivat vaatia toistoja ja toistoja, mutta vanhempien on vain jaksettava keskustella nuoren kanssa, Johannes Kajava sanoo.

Uniautonomiakin on syytä ottaa perheessä käsittelyyn.

– Kun nuori kasvaa, hän haluaisi itse päättää omista asioistaan, myös nukkumaanmenoajoistaan. Koska nuori ei ole siihen vielä kypsä, aikuisen on asetettava rajat myös nukkumaanmenolle yhtä lailla kuin hän on asettanut nuorelle kotiintuloajat. Kokemukseni mukaan nuoret noudattavat näitä rajoja aika hyvin.

Joskus nuoren unta voi auttaa kotona myös melatoniinilla.

– Melatoniinin käytön vaikutuksista ei ole tehty pitkäaikaistutkimuksia, mutta uskaltaisin sanoa, että kotiin voi ostaa melatoniinia, jutella sen käytöstä nuoren kanssa ja antaa nuoren käyttää sitä ainakin jonkinlaisia aikoja.