Pisa-tutkija ei allekirjoita ehdotusta, jonka mukaan poikien oppimismenestys paranisi miesopettajia lisäämällä

Opetushallitus esittää miesopettajien lisäämistä erityisesti alaluokille poikien koulumenestyksen parantamiseksi. Pisa-tutkijan mukaan asialle ei löydy näyttöä. Kuva Lauttasaaren yhteiskoulusta. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

STT

Pisa-tutkijan mukaan ei ole näyttöä, että poikien kyykännyt oppimismenestys kohenisi miesopettajia lisäämällä. Apulaisprofessori Juhani Rautopuron mielestä asiantuntijat tarjoavat yksinkertaisia esityksiä monimutkaiseen ongelmaan.

Opetushallitus julkisti elokuun alussa kehittämisohjelmansa, jossa ehdotetaan miesopettajien lisäämistä erityisesti alaluokille mahdollisena keinona parantaa poikien koulumenestystä.

– Tuloksemme eivät anna eväitä minkäänlaisiin johtopäätöksiin opettajan sukupuolen vaikutuksista oppimistuloksiin tai oppilaiden motivaatioon, Rautopuro sanoo.

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori maalailee seinille mieskiintiön muotoisia piruja. Hän epäilee, että joku saattaisi tehdä johtopäätöksiä jopa naisopettajien ammattitaidosta.

Rautopuron mielestä suurempi ongelma on oppimistulosten lasku ylipäätään.

– Ehdotus kuulostaa aataminaikaiselta ajattelulta. Poikien ja tyttöjen välinen ero on ongelma, mutta suurempi ongelma on oppimistulosten lasku kautta linjan.

Hänen mielestään tasa-arvo on kantava periaate, ja ratkaisun löytämiseksi tarvitaan kunnollista tutkimustietoa eikä pikapolitiikkaa ja mielipiteitä.

Rautopuro arvelee, että laajalle tutkimukselle olisi tilausta. Professori on samoilla linjoilla kuin STT:n aiemmin haastattelema Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen: asiantuntijoilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa.

– Jos olisi helppoja ratkaisuja, ne olisi jo ajat sitten tehty, Rautopuro painottaa.

Paikoin huipulta keskikastiin

Suomi on tunnettu siitä, että sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimistuloksiin vähän, sanoo professori.

Rautopuron näkökulmasta peruskoulun lähtöajatuksena on pyrkiä tasaamaan oppilaiden eroja, jotka voivat johtua lähtötasosta ja perhetaustasta. Hänen mukaansa edellinen Pisa-tutkimus vuodelta 2015 osoitti, että sosioekonomisen taustan vaikutus on jo OECD:n keskiarvoa.

OECD on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, johon kuuluu kehittyneitä maita.

– Suomi on tähän saakka ollut selvästi keskiarvon alapuolella. Vanhempien sosioekonominen tausta on vaikuttanut huomattavasti vähemmän oppimistuloksiin kuin monissa muissa maissa, Rautopuro kertoo.

Opetushallituksen perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Rissanen nojaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusseuran vuonna 1997 syntyneitä seuranneeseen kohorttitutkimukseen. Nuorisotutkimusseura kirjoitti syystalvella, että verrattuna vanhempaan vuoden 1987 syntymäkohorttiin useammalle 1997 syntyneelle oli asetettu psykiatrinen diagnoosi. Kodin ulkopuolelle sijoitettiin 3,1 prosenttia vuonna 1987 syntyneistä ja 5,7 prosenttia 1997 syntyneistä.

– Koulumenestykseen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset ja perheiden asiat. Perheiden mahdolliset mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat lapseen, Rissanen mainitsee.

"Täydennyskoulutukset heikolla tasolla"

Rautopuro ja Rissanen sanovat, että Suomessa opettajat ovat taitavia yliopistokoulutettuja ammattilaisia.

Rautopuron mukaan opettajien täydennyskoulutus on kuitenkin kirjavaa ja heikolla tasolla. Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, etteivätkö opettajat haluaisi osallistua. Rautopuro sanoo, että opettajat osallistuvat täydennyskoulutuksiin vähänlaisesti.

– Kysymys on mahdollisuudesta ja rahoituksesta. Eniten opettajat kaipaavat lisäoppia erityisoppilaiden kohtaamisessa ja digitalisaatiossa, Rautopuro toteaa.

Rissanen kertoo, että Opetushallitus myönsi tänä vuonna kymmenen miljoonaa euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutukseen.

Hänen mukaansa opettajien täydennyskoulutuksiin osallistuminen on lopulta paikallisesti päätettävissä.

– Koulutukseen osallistumisesta tulee aina kustannuksia, kuten sijaisuudet ja matkat. Kuntien välillä on eroja, miten ne pystyvät euroja antamaan täydennyskoulutukseen.

STT ei tavoittanut opetusministeri Li Anderssonia (vas.) kommentoimaan asiaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Urheilun ja yrityselämän kerma kokoontui Lahdessa pohtimaan menestyksen reseptiä: "Kisapuistoon pitäisi saada ensin sähköt", murjaisi FC Lahden toimitusjohtaja
  2. Uppoaisiko sinulle kilo lihaa vain minuuteissa? Lahdessa kisataan lauantaina jälleen lihamukin syönnin MM-tittelistä
  3. Pelicansin A-nuoret avasivat maalihanat – ottelu käynnissä, katso suora lähetys tästä
  4. Husissa todettiin toinen koronavirustartunta – suomalaisnainen oli saapunut Pohjois-Italiasta
  5. Pariisin keskustassa suurpalo, Gare de Lyon -rautatieasema evakuoitu
  6. Pelicansilla punainen lanka kateissa Jukureita vastaan
  7. Katkenneen voimajohtopylvään korjaus etenee Lahden Patomäessä
  8. Gallup: Kysyimme Lahdessa liikkuneilta, suuntaavatko he Salppurin kisoihin, vastaus oli yksiselitteinen ei – "Aiemmin kisat näkyivät Lahdessa enemmän"
  9. Korkeakoulutettu tienaa Uudellamaalla lähes 20 000 euroa enemmän kuin maakunnissa – yksi syy selittää ilmiöstä paljon
  10. Samae Koskinen esiintyy kesällä Villähteen uusilla festivaaleilla
  11. Herola aloitti Salpausselällä lupaavasti – yhdistetyn varakilpailussa kolmas
  12. Asiantuntijat kyseenalaistivat Aika jonka sain -elokuvalle myönnettyjen palkintojen arvon – Olga Temonen vastaa: "Minulla ei ole tapahtumasta mitään pahaa sanottavaa"
  13. Isyys tuo tasapainoa lahtelaisen urheilijan Leevi Mutrun elämään
  14. Lahtelaistaustainen dramaturgi Marko Järvikallas pääsi esikoiskirjaa tehdessään seikkailemaan vapaana teatterin raameista – novelleihin heijastui myös nuoruuden ilmapiiriä 1980-luvun Lahdesta
  15. Eeva Soivio tuo veljensä traagisen tarinan Teatteri Vanhaan Jukoon sunnuntaina

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.