Opintolainahyvityksiä maksetaan tänä vuonna jopa 40 miljoonaa euroa – summa vain murto-osa nopeasti tuplaantuneesta velkavuoresta

Opintolainahyvitys on porkkana korkeakouluopintonsa määräajassa suorittavalle. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

STT

Tänä vuonna opiskelijoille maksetaan jopa yli 40 miljoonaa euroa opintolainahyvityksiä. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin, mutta arvioiden mukaan kyse on vasta alkusoitosta. Asiantuntijoiden mukaan tänä vuonna saadaan ensimmäiset arviot siitä, mille tasolle hyvitysten määrä asettuu.

Opintolainahyvitys otettiin käyttöön syksyllä viisi vuotta sitten. Hyvitys on porkkana korkeakouluopintonsa määräajassa suorittavalle. Jos opiskelija ottaa tarpeeksi lainaa ja saa opinnot kasaan riittävän nopeasti, Kela maksaa osan hänen lainastaan.

Opiskelijat kuitenkin saavat hyvityksinä vain murto-osan nopeasti kasvaneesta opintolainavuoresta. Viime vuoden joulukuussa valtion takaama opintolainakanta pankeissa oli lähes 3,4 miljardia euroa. Yhdellä opiskelijalla oli keskimäärin 7 800 euroa lainaa. Vielä neljä vuotta aiemmin lainakanta oli alle 1,8 miljardia euroa, ja velkaa opiskelijoilla oli keskimäärin noin 3 400 euroa.

– Lainaa on ryhdytty käyttämään enemmän ja keskimääräiset hyvitykset ovat isompia, opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen tiivistää.

Hyvitysten määrän nousu on ministeriöllekin "jännittävä paikka"

Toistaiseksi hyvitystä ovat saaneet lähinnä ammattikorkeakouluista valmistuneet, joilla opintojen tyypillisin tavoiteaika on kolme ja puoli vuotta. Yliopistosta hyvityksen saaneita valmistui viime vuonna vasta noin 500. Yliopistoissa tyypillisin opintojen tavoiteaika on viisi vuotta.

Jo ensi vuonna hyvitysten määrä todennäköisesti kasvaa hurjasti, sillä hyvitykseen oikeutettuja valmistuu vuosi vuodelta enemmän. Yliopistosta valmistuvien takia opetus- ja kulttuuriministeriössä ollaan Hiltusen mukaan varauduttu hyvitysten määrän nousuun.

– Viime vuonna hyvitysmenoja maksettiin yhteensä 28 miljoonaa euroa. Tänä vuonna todennäköisesti niitä maksetaan jopa yli 40 miljoonaa, Hiltunen sanoo.

Lopullinen hyvitysmenojen määrä selviää lokakuussa, kun Kela alkaa tehdä opiskelijakohtaisia päätöksiä hyvitysten suuruudesta.

– Tämä on meillekin jännittävä ja pelottava paikka, että missä määrin menot kasvavat, Hiltunen sanoo.

Useimpien opiskelijoiden on pakko ottaa lainaa

Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen arvioi, että lainanoton kasvu johtuu monesta eri tekijästä. Vielä 90-luvulla lama loi lainapelkoa. Asenteen muuttumisessa on kestänyt lähes kaksi vuosikymmentä. Myös matala korkotaso on avittanut lainan suosiota.

Lainanotolle on muitakin syitä, kuten opintorahan leikkaukset ja tukikuukausien vähentäminen kolme vuotta sitten. Opintoraha pieneni 86 euroa kuukaudessa, ja tämän arvioitiin säästävän valtiolle 112 miljoonaa euroa.

– Lisäksi opintotuen ostovoimasta ei ole huolehdittu. Useimpien opiskelijoiden on ollut pakko ottaa lainaa, Lahtinen sanoo.

Lainanoton kasvussa ratkaisevaksi askeleeksi Lahtinen kuitenkin arvioi opintolainahyvityksen käyttöönoton. Kela maksaa lainan 2 500 euron ylittävästä osasta 40 prosenttia. Tuhansien eurojen hyvityksellä voi lyhentää kertynyttä velkaa.

Ammattikorkeakoulusta 3,5 vuoden tavoiteajassa valmistunut saa hyvityksiä maksimissaan 4 100 euroa. Tämä edellyttää 12 800 euron lainaa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittavalla vastaava lainamäärä on viiden vuoden tavoiteajassa 18 000 euroa. Siitä saa hyvitystä 6 200 euroa. Lainaa saa ottaa enemmänkin, mutta 40 prosentin hyvitys ei kipua yli näiden kattojen.

Hyvitystä saadakseen ammattikorkeakoulussa voi opiskella puoli vuotta ja yliopistossa korkeintaan vuoden tavoiteaikaa pidempään.

Ammattikorkeakoululaisista yli puolet saa jo hyvityksiä

Suuntaa hyvitysmenoille voi katsoa ammattikorkeakoulusta valmistuneista. Viime vuonna 28 miljoonan euron arvoisista lainahyvityksistä heille meni lähes 26 miljoonaa. Summa jakaantui hieman yli 8 000:lle valmistuneelle, eli keskimäärin opiskelija sai noin 3 200 euroa.

Vuosittain ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia on noin 23 000, joista opintotukea saa noin 17 000.

– Koska lainanotto on vuosi vuodelta kasvanut, myös hyvityksen saajien määrä voi nousta lähivuosina 12 000:een, sanoo Lahtinen Kelasta.

Hän arvioi, että kehitys on vastaavaa yliopistoissa.

Yliopistossa alemman yliopistotutkinnon suorittajia on noin 14 000. Heistä suurin osa jatkaa opinnoissaan ja hyödyntää hyvityksen vasta maisteriksi valmistuttuaan. Lisäksi osa opiskelijoista suorittaa vain erillisen ylemmän tutkinnon.

Viime vuonna vain hieman yli puolet valmistuneista olisi ollut opiskelutahtinsa takia oikeutettu lainahyvitykseen. Lahtinen kuitenkin uskoo, että tulevaisuudessa heitä on enemmän, jopa kaksi kolmasosaa opintotukea nostavista opiskelijoista.

Hyvityksen toimivuutta aletaan tutkia

Lainahyvityksen käyttöönottamista perusteltiin sillä, että se nopeuttaa valmistumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön Virpi Hiltusen mukaan vielä on liian aikaista arvioida sitä, ollaanko tähän tulokseen päästy.

Viime vuonna ammattikorkeakoululaisista tutkinnon suoritti opintolainahyvitykseen oikeuttavassa ajassa 78 prosenttia. Yliopistossa vastaava luku oli 53 prosenttia. Molemmat määrät ovat kasvaneet kolmessa vuodessa lähes kuusi prosenttiyksikköä.

Hiltunen muistuttaa, että pelkistä numeroista ei voi vetää johtopäätöksiä. Hyvityksen toimivuudesta ammattikorkeakoulun osalta ollaan Hiltusen mukaan mitä todennäköisemmin käynnistämässä tutkimuksia jo ensi vuoden puolella. Yliopistojen vuoro on myöhemmin.

– Ei ole syytä olettaa, että opintolainahyvityksellä olisi ollut negatiivista vaikutusta. Sen tarkoitus oli lisätä lainanottoa, ja tilastot osoittavat että lainanotto on lisääntynyt, Hiltunen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Puolustusvoimain lippujuhlan­ päivän ylennykset ja ansiomerkit – katso tästä ESS:n levikkialueen ylennetyt
  2. Lahden Aleksin ylikulkusillalle tuli kaksi uutta vaihtoehtoa: tunneli tai jaettu katutila
  3. Hollolan Kiikunlähteen parkkipaikka poistetaan – paikalliset kyllästyivät jatkuvaan liikenteeseen ja roskiin, luonnosta kerätään jopa ulostepapereita
  4. Koronakevään ketutuksesta syntyi sarja kirkkovenekoruja, jotka pelastivat hollolalaisen kultasepän konkurssilta
  5. Lahden Rautatienkadulla kokeillaan kaksisuuntaista pyöräilyä – nämä asiat kannattaa huomioida ensi viikosta alkaen
  6. Poliisi kehotti lopettamaan Helsingin Black Lives Matter -mielenosoituksen liiallisen väkimäärän takia
  7. Kiuru: Hallitus ei anna yleistä suositusta kasvomaskien käytöstä
  8. Kulmuni: Maksan esiintymiskoulutusten kustannukset takaisin ministeriöille
  9. Lahdessa halutaan lisää ammattilaisia kuntayhtiöiden hallituksiin – poliittiset palkintopaikat voivat vähentyä
  10. Virtaava vesi ja sulava jää - palkitun viinilasin suunnitellut lasitaiteilija inspiroituu luonnon helmassa
  11. Korkea katto ja uusi sisäänkäynti, Lahden kaupungintalon sisäpiha halutaan avoimeksi kohtaamispaikaksi
  12. Perussuomalaisten Turtiainen tviittasi huumorikuvan poliisin tappamasta miehestä – ryhmänjohtaja Tavion mukaan käytös ei ole hyväksyttävää
  13. Hämeen kauppakamarin kyselyn mukaan koronakriisi iski yritysten liikevaihtoon: "Konkurssiriski on noussut"
  14. Huvivenekin tarvitsee nyt päällikön, määrittää uusi vesiliikennelaki – "Soutuveneessäkin pitää jonkun ottaa vastuu"
  15. Suomen MM-rallia ei ajeta tänä vuonna – "Terveys ja hyvinvointi ovat aina etusijalla"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.