Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Osuuspankki tarvitsee uusia rakenteita mutta myös paikallisuutta

Päijät-Hämeen Osuuspankin ja Etelä-Hämeen Osuuspankin maanantaina uutisoitu yhdistymissuunnitelma on uusin lenkki Hämeen elinkeinoelämän keskinäisessä suhteiden tiivistämisessä.

Jos suunnitelma toteutuu, Hämeeseen syntyy Osuuspankki, joka maantieteellisesti kattaa jo erittäin suuren osan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnista. Molempiin maakuntiin jää myös muita Osuuspankkeja.

Olennaista ei kuitenkaan ole alueellinen kattavuus vaan toimintakyky. Pankkien yhdistymistä on perusteltu leveämmillä hartioilla: yhdistynyt Osuuspankki selviytyy kasvavasta ja tarpeellisesta pankkisääntelystä pienempää pankkia paremmin, pystyy paremmin vastaamaan asiakaskuntansa tarpeisiin ja on myös parempi ja houkuttelevampi työnantaja, kunhan johtaminen hoidetaan oikein. Myös tehokkuus kasvaa.

Osuuspankki on ollut yhteisön pankki.

Näin kuvattuna yhdistymishanke on perusteltu. Osuuspankit ovat nykymaailmassa olennaisesti muutakin kuin alkuperäisen ideansa mukaisia paikallisia luottolaitoksia. Varsinkin viime vuosina esimerkiksi varainhoidon palveluiden merkitys Osuuspankeille on kasvanut, mikä puolestaan vaatii hallintoa ja asiantuntijapalveluita. Niitä voidaan nykymaailmassa hoitaa tehokkaammin keskitetysti ja vapauttaa resursseja esimerkiksi sinne, missä ihmisiä kohdataan.

Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava siitä, että Osuuspankit säilyvät myös paikallisina toimijoina. Se on Lahden alueen etu ja myös Osuuspankin kilpailuetu, kun yhtäältä pankkimarkkinat muuttuvat yhä ylikansallisemmiksi ja toisaalta uudet palvelumallit haastavat koko perinteistä pankkialaa.

Yli 120-vuotiaan Osuuspankin tai pikemmin alueellisten osuuspankkien alkuperäisenä toimintaideana oli kohentaa rahatalouteen vähitellen siirtyneen maaseutuväestön toimeentuloa ja elämänlaatua antamalla lainaa ja opettamalla järkevää taloudenpitoa. Osakkaiden sijaan pankkien omistajina olivat paikalliset lainanottajat, jotka omistivat osuuden pankista. Pankki oli yhteisön pankki, jossa takauksena toimi muiden osuudenomistajien myönteinen näkemys lainakohteesta ja lainanottajasta. Toisin kuin liikepankeissa toimintaa ei ajanut omistajien voitto vaan paikallinen laajasti käsitetty kehitystarve.

Vaikka pankkimaailma ja Osuuspankit ovat muuttuneet moneen kertaan runsaan 120 vuoden aikana, on osuuspankkitoiminnan ytimessä pysynyt ajatus yhteisöllisyydestä ja paikalliseksi hyväksi toimimisesta. Paikallista ääntä käyttää Osuuspankkien moninkertainen hallintorakenne, hyvässä ja pahassa.

Hämeen suurten Osuuspankkien yhdistämisessä paikallisuus on luvattu huomioida perustavana periaatteena. Jos yhdistyminen toteutuu, on paikallisen luottamushenkilöstön tehtävänä jatkossa huolehtia paikallisuuden toteutumisesta aiempaa laajemmassa yhteisössä. Työ vaatii vaivannäköä ja periaatteiden puolustamista. Onnistuessaan se voi myös tuottaa enemmän kasvua ja hyvinvointia alueelleen – Osuuspankin idean mukaisesti.

Uuden pankin kotipaikka on Hämeenlinna, mutta pääkonttori sijoittuu Lahteen. Se tarkoittaa monen muun asian ohella sitä, että Lahdessa pysyy merkittävä määrä myös vaativia ja asiantuntijoita houkuttelevia pankkialan työtehtäviä. Sillä on merkitystä koko alueen elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle.

Hämeeseen suunnitteilla jättipankki – palvelua luvataan parantaa, alueelle lisää elinvoimaa