Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Kimmo Kankaan kolumni Hyvinvointialue ei oo lit nimi, mutta Eloisa on tosi fresh

Joku ihme Kotimaisten kielten keskus gonahti keskiviikkona. OMD! Kuulemma sellaiset kivat nimet kuin Eloisa, Pohde ja Soite ei ois legit nimi hyvinvointialueille. No cap! Pitäisi olla mieluummin esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Sheesh.

Edellä setä teki todennäköisesti itsestään naurunalaisen, kuten yleensä on asian laita silloin kun vanhemmat yrittävät matkia nuorisokieltä. Kieli elää ja kehittyy ajassa ja hyvä niin. Kielen avulla luodaan identiteettiä ja samalla jakoa meihin ja muihin, esimerkiksi nuoriin ja seniileihin.

Siinä missä nuorempi polvi luo uutta kieltä, on vanhempien osa usein kauhistella ja paheksua muutosta. Finglishin pelätään tuhoavan suomen kielen. Välissä taiteilee esimerkiksi Kotimaisten kielten keskus, joka joidenkin mielestä pitää yllä kivikautisia ja nillittäviä pilkunviilaussääntöjä ja joka toisten mielestä on täysin antautunut ja myynyt pyhät kiveen hakatut sääntönsä. Nykyisinhän kaikki käy. Oi aikoja, oi tapoja.

Välttämättä ymmärrettävyys ja selkeys eivät tarkoita tylsyyttä.

Vaikka välillä tuntuu, ettei pysyvää ole kuin muutos, eikä kielenhuolto-ohjeiden muutoksen perässä pysy alan ammattilainenkaan, ovat muutokset kuitenkin usein varsin hitaita. Vai miten pitäisi suhtautua Kotimaisten kielten keskuksen torstaina kertomaan uutiseen, jonka mukaan Kielitoimiston sanakirjaa on päivitetty? Sanakirjaan otettiin uutena sanana muun muassa huisi. Sanaa on hevosmiesten tietotoimiston mukaan kuultu käytettävän jossain Pohjois-Savon suunnalla 2010-luvun jälkipuoliskolla.

Kieli muuttuu ajassa, mutta oma lukunsa on yritysten ja palveluiden nimeäminen. Yrityksillä on tietysti täysi vapaus nimetä itsensä siten kuin parhaaksi kokevat ja brändinrakentajat hyväksi näkevät. Silti voi kysyä, kuinka hyvin soneramainen, itellamainen tai fortumlainen tekolatina edistää yrityksen liiketoimintaa.

Vielä hetteisemmälle maaperälle astutaan, kun julkisille palveluille aletaan keksiä lennokkaita ja positiivista pöhinää aikaansaavia nimiä. Tähän ongelmaan suomen ja ruotsin kielen lautakunnat tuoreessa kannanotossaan kiinnittivät huomiota. Siun sote saattaa olla sympaattisempi nimi kuin Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, mutta täsmällisempi se ei ole. Lautakuntien mielestä on myös huolestuttavaa, jos sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden nimistä ei ilmene, millaisen palvelun äärelle asiakas on hakeutumassa. Hyvinvointikeskuksia saati Hyvän olon keskuksia ei välttämättä heti terveyskeskukseksi miellä.

Lautakunnat suosittavatkin, että Kotimaisten kielten keskuksen ohjeita noudatetaan julkishallinnon palvelujen nimiä suunniteltaessa ja viranomaisten toiminnassa. Toiveeseen on helppo yhtyä. Etenkin julkisen palvelun nimen tulisi olla ymmärrettävä ja kuvaava.

Välttämättä ymmärrettävyys ja selkeys eivät tarkoita tylsyyttä. Esimerkiksi vuoden nimi -palkinnosta oli tänä vuonna finalistien joukossa kisaamassa Tornion uusi kirjastoauto Kirjajoppari. Palkinnon voitti kuopiolainen Eläinsairaala Savon Murre. Aiempien vuosien voittajia ovat niinkin hulluttelevat nimet kuin Tikkurilan kirkko ja Tampereen yliopisto.

Lopulta kieli kai on vähän sellainen asia, josta jokaisella on oma mp. Kuten siitäkin, oliko tämä kirjoitus nyt lainkaan wörtti. Mahtavaa joka tapauksessa olisi, jos suomalaiset hallitsisivat vivahteikkaan ja eri tilanteisiin sopivan kielen käytön. Kaikkien ei aina toisiaan tarvitse ymmärtää.

Oikeusministeriö nimitti selvityshenkilön kartoittamaan suomen kielen tilaa

Ulkomaalaisia rekrytoidaan yhä vähän, vaikka tarvetta olisi paljon enemmän – lahtelainen Galvatek on tehnyt poikkeuksen