Hunajasato uhkaa jäädä pieneksi – mehiläiset ovat parveilleet tavallista enemmän

SML:n laskelmien mukaan Suomessa on tällä hetkellä 70 000 tarhamehiläispesää. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

STT

Tarhamehiläisten talvi sujui hyvin ja mehiläisten määrä on suurempi kuin koskaan, kerrotaan Suomen Mehiläishoitajien liitosta (SML). Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen harmittelee kuitenkin kevään ja kesän säiden kylmyyttä, sillä mehiläisten kannalta tärkeät kasvit eivät ole menestyneet.

– Mehiläiskasvina suosittu ja tärkeä horsma ei ole tänä kesänä pärjännyt. Horsma vaatii lämpimiä öitä, ja jos lämpötila laskee alle kahdentoista, siitä ei tule juuri minkäänlaista satoa, Luukinen sanoo.

Hänen mukaansa myös parveiluon ollut tänä vuonna tavallista runsaampaa. Pois lentänyt parvi on menetys tarhaajalle ja mahdollinen harmi muille. Kun toistakymmentätuhatta tarhamehiläistä ottaa hatkat ja pesiytyy naapurin petäjään, voi parveilusta syntyä säröjä naapurisopuun.

– Parvia on otettu kiinni, etteivät sivulliset joudu kärsimään. Jos mehiläiset saadaan hyvävointisina talteen, ne tuottavat ihan kohtalaisen hyvin hunajaa vielä samana kesänä, Luukinen sanoo.

Kaikkiaan SML kuitenkin pelkää, että kesän hunajasato jää pieneksi.

Pesämäärät kasvussa

Liiton laskelmien mukaan Suomessa on tällä hetkellä 70 000 tarhamehiläispesää. Liitossa on 2 800 jäsentä, ja Luukisen mukaan kaikkiaan tarhureita on kolmisen tuhatta.

– Yli 90 prosenttia on harrastajia, täysammattilaisia on noin sata. Ammattilaisilla on kuitenkin puolet pesistä, Luukinen laskeskelee.

Hän kertoo, että valtiolta tukea saavat mehiläistarhaajat, joilla on yli 15 pesää. Apurahalla pyritään turvaamaan esimerkiksi mehiläisten talvehdintaa. Vaikka Luukinen luonnehtii tukia varsin mitättömiksi, niillä katetaan kuitenkin tärkeää maatalouden osa-aluetta.

– Pelkkien luonnonpölyttäjien armoilla vuosivaihtelut ovat aika isoja. Tarhamehiläisillä saadaan tasattua pölytystä.

Kolea sää haittaa muitakin hyönteisiä

Villejä pölyttäjähyönteisiä kiusaavat samat ongelmat kuin tarhamehiläisiä.

– Kolealla kelillä hyönteiset ovat vähemmän aktiivisia, tutkija Ari Järvinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo. Tänä kesänä Järvinen on tutkinut härkäpavun ja rypsin sekaviljelyä sekä näiden kasvien pölyttäjiä.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN arvioi, että lähes kymmenen prosenttia villimehiläisistä on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Pölyttäjäkato on maailmanlaajuinen ongelma.

– Suomessa havaintojen mukaan määrät ovat tänä kesänä pienemmät, mutta tämä menee vielä vuosittaisvaihtelun nimiin. Lajit ovat normaalit, en ole huomannut, että joitakin puuttuisi tai olisi tullut uusia, Järvinen sanoo.

Tutkijan mukaan kimalaisia on surkeasta kesästä huolimatta havainnoitu hyvin. Pölyttäjien raskassarjalainen on sen verran järeää tekoa, että Järvisen mukaan kimalaiset pystyvät pörräämään sateellakin.

Pölyttäjinä tärkeitä kimalaisia on eri lajeja. Niiden herkkuruoka voi määrittyä esimerkiksi kimalaisen kielen pituuden perusteella. Katovuosina jotkin lajit pärjäävät juonikkuudella.

– Bombus lucorum, mantukimalainen, on opetellut ryöstäjäksi. Sen kieli ei muuten riittäisi keräämään mettä härkäpavusta, mutta kimalainen pystyy puraisemaan reiän kukkaperän juureen.

Järvinen ei ole havainnut, että tarhamehiläiset vaikuttaisivat paikallisten villien pölyttäjien menestymiseen.

– Lähinnä ajatellaan, että tarhamehiläiset keräisivät mettä niin tehokkaasti, että tulisi vajausta. Tarhamehiläisiä on tarjottu myös tautien tai loisten itse vastustuskykyisiksi levittäjiksi. Ei todennäköistä, muttei myöskään mahdotonta, Järvinen pyörittelee.

Mesikämmen ei nauti hunajasta vain sadussa

Jopa 300 mehiläispesää joutuu vuosittain karhujen ryöstämiksi, Luukinen kertoo. Mehiläishoitajien liitto kerää havaintoja karhuvahinkokarttaan.

– Karhujen aiheuttamat vahingot voivat olla todella suuria. Näin pystymme kätevästi välittämään tietoa mehiläistarhaajille.

Hänen mukaansa iso tila voi kärsiä kerralla kymmenien tuhansien eurojen tappiot. Vuositasolla vahingot ovat Suomessa satojatuhansia. Eivätkä tarhuritkaan halua päätyä karhun yllättämiksi.

– Kun omalla mehiläistilallani sattui karhuvahinko, eläin kävi aivan pihapiirissä.

Karhut syövät erityisesti proteiinipitoisia toukkia. Hunaja kuitenkin houkuttelee tuoksullaan karhuja.

Luukinen korostaa, etteivät mehiläishoitajat aja karhunkaatolupien lisäystä, vaan toivovat tarkennettua metsästystä.

– Karhuongelma saataisiin minimoitua, jos nykymääräiset luvat saataisiin kohdistettua rohkeisiin yksilöihin, jotka ylipäätään ymmärtävät hunajan päälle ja liikkuvat asutuksen lähellä.

SML:ssä pelätään karhujen kulkeutumista idästä mehiläisfarmeille Lounais-Suomeen, jonne hyönteisten tarhaus painottuu.

– Silloin tilanne räjähtää käsiin, Luukinen arvioi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Vesijeteillä pörrääminen Lahden sataman alueella poikii valituksia – Vesijärvellä ajelua rajoitetaan, mutta poliisin mukaan "juuri kukaan jeteillä liikkuvista ei tiedä siitä", tarkista tästä paikat, joihin jeteillä ei ole asiaa
  2. Reportaasi: Seurasimme kuukauden ajan ensikertalaisia mansikkapellolla – suomalaiset vetivät vertoja jopa ukrainalaisille
  3. Humalainen kuski törmäsi autolla puuhun Hollolassa, kyydissä useampi matkustaja
  4. Pirjo-Liisa ja Kari Penttilä viihtyvät kesämökillä Hartolassa niin hyvin, että halusivat muuttaa sinne pysyvästi – "Kahden kodin ylläpitäminen ei tuntunut enää järkevältä"
  5. Toinen halusi tietoa, toinen vapauksia – näin ex-jengipomo Keijo Vilhusesta tuli huumepoliisin tietolähde koko 2000-luvun ajaksi
  6. Kemiönsaaren pikkukylissä voi nauttia saariston tunnelmasta ja mauista – merimatkaa kannattaa jatkaa Bengtskärin majakalle saakka
  7. Lahtelainen Jouni Hujanen pääsee lomatunnelmaan junassa matkalla Lappiin – ESS:n lomakyselyssä moni piti tärkeänä aikatauluttomuutta ja vapautta
  8. "Olen jonkin verran riskinottaja" – Antti Eskelinen, 57, on hypännyt yli 2 800 kertaa laskuvarjolla, osallistunut ralliin Afrikassa ja pyöräillyt Istanbulista Travemündeen
  9. Koronakevät on lisännyt palautumisen tarvetta – näillä vinkeillä vaihdat vapaalle onnistuneesti
  10. Hämyisten metsien pikkulintuja – Kuusamossa lauloivat sinipyrstöt, Viiankiaavalla mäkättivät taivaanvuohet
  11. Kesäkuu oli harvinaisen lämmin – Lahdessa oli viime kuussa 13 hellepäivää, vettä saatiin odotella
  12. Heikki Hiilamon Vierailija-kolumni: Miksi Ruotsi epäonnistui koronaviruskriisin hoitamisessa?
  13. Lahden eteläisen kehätien rakennustyöt aiheuttavat uusia liikenteen poikkeusjärjestelyjä – lue tästä useita katuja koskevat muutokset
  14. Kaiken nähnyt Markku Nieminen puolustaa Suur-Hollolan kaksipäiväistä kilpailumallia – tapahtuma lukeutuu aina vuoden tärkeimpiin
  15. Oletko todellinen Päijät-Hämeen tuntija? Testaa tietosi kuvavisassa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.