Tutkijat lähtivät malariasääskimetsälle – aseena hämähäkin myrkyllä terästetty sieni

Tutkijoiden tavoitteena on löytää keino malarian leviämisen pysäyttämiseksi, ei saattaa sääskiä sukupuuttoon. LEHTIKUVA/AFP

STT

Burkina Fasossa tutkijat ovat aseistaneet sienen malarianvastaiseen taisteluun, kertovat muun muassa BBC ja Independent.

Geenimanipuloitu sieni tappoi burkinafasolaisessa kokeilussa 45 päivän aikana 99 prosenttia testisääskistä. Tutkimus tehtiin kylässä, joka oli suljettu 608 neliömetrin laajuisen hyttysverkon sisään.

Burkinafasolaiset tutkijat yhdessä yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston tutkijoiden kanssa ottivat käsittelyyn Metarhizium pingshaense -sienen, joka on luonnossa jo valmiiksi malariaa kantaviin anopheles-sääskiin tarttuva loinen.

Professori Raymond St Leger Marylandin yliopistosta kertoo BBC:lle, että kyseiset sienet ovat hyvin muovailtavissa ja niitä voidaan geenimanipuloida varsin helposti.

Tämän jälkeen tutkijat terästivät sienen australialaisen hämähäkin myrkyllä. Tutkijat lisäsivät sienen omaan geneettiseen koodiin geneettiset ohjeet myrkyn kehittämiseen. Näin sieni alkaisi kehittää myrkkyä sen jälkeen, kun se on hyttysen sisällä.

– Hämähäkki käyttää myrkkyhampaitaan hyönteisten ihon puhkaisemiseen, me korvasimme myrkkyhampaat Metarhiziumilla, kertoo St Leger BBC:lle.

Sieni-itiöt sekoitettiin seesamiöljyyn ja levitettiin mustien puuvillalakanoiden päälle. Hyttysten piti laskeutua lakanan päälle, jotta itiö pääsi tarttumaan hyttyseen. Sienen vaikutusta tutkittiin 1 500 hyttysellä.

Science-tiedejulkaisussa julkaistuissa tuloksissa osoitettiin, että jos hyttyset jätettiin rauhaan, niiden määrät kasvoivat kohisten. Kun käytettiin hämähäkkimyrkkysientä, hyttysiä oli 1,5 kuukauden jälkeen jäljellä vain 13.

Sieni on valikoiva ja suosii sääskiä

Tutkijat suitsuttavat kokeilua valtavana edistysaskeleena, mutta vastustustakin löytyy.

– Malarian vastaan taisteleminen geenimanipulaation avulla on vaarallista, kertoo Nnimmo Bassey nigerialaisesta Health of Mother Earth Foundation -järjestöstä yhdysvaltalaiselle NPR:lle.

Bassey on huolissaan siitä, että sieni tuhoaisi vahingossa myös muita eliöitä. Tämä voisi järkyttää herkkiä ekosysteemejä.

– Olen todella huolissani siitä, että afrikkalaiset ovat kokeilujen ensisijaisia koekaniineja. Ja siitä, että Afrikasta tulee suuri laboratorio riskialttiille kokeiluille, Bassey jatkaa.

St Leger kertoi NPR:lle, että tarvitaan vielä hyvin paljon tutkimustietoa sienen arvioimiseen, ennen kuin voitaisiin edes harkita sen päästämistä vapaaksi.

– Mitään ei tule tapahtumaan ilman niiden paikallisten hyväksyntää, jotka tulevat altistumaan sienelle, sen hyödyille ja mahdollisille riskeille, St Leger kertoo.

Testien kerrotaan osoittaneen, että sieni tarttui vain anopheles-sääskiin, eikä sillä ollut vaikutusta muihin hyönteisiin, kuten esimerkiksi mehiläisiin.

– Nämä sienet ovat hyvin valikoivia. Ne tietävät missä ovat, hyönteisen keholla olevien kemiallisten signaalien ja tunnuspiirteiden pohjalta, St Leger kommentoi Independentille.

Se sienilajike, jonka parissa tutkijat toimivat, suosii heidän mukaansa hyttysiä.

– Kun sieni tunnistaa olevansa hyttysen päällä, se tunkeutuu hyttysen kutikulan (ulkoisen tukirangan) läpi ja menee hyönteisen sisälle. Se ei näe samaa vaivaa muiden hyönteisten kohdalla, joten se on varsin turvallinen hyödyllisille lajeille, kuten mehiläisille, St Leger jatkaa.

Tehoaa myös silloin, kun myrkyt eivät

Malarian vastaisessa taistelussa tarvitaan uusia työkaluja, sillä sääsket ovat alkaneet kehittää vastustuskykyä hyönteismyrkyille. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan malariatapaukset ovat nousussa niiden kymmenen Afrikan maan joukossa, jotka kärsivät taudista eniten.

Sienen nähtiin tehoavan myös sääskiin, jotka ovat vastustuskykyisiä perinteisille hyönteismyrkyille.

– Teknologiamme tavoitteena ei ole ajaa hyttysiä sukupuuttoon, vaan me tähtäämme siihen, että saamme katkaistua malarian tarttumisen alueella, kertoo tohtori Brian Lovett Marylandin yliopistolta BBC:lle.

Malarianvastaista taistelua on tehty monilla rintamilla ja monin keinoin. Myös geeniteknologiaa on käytetty aiemmin malariataistossa. Vuonna 2015 brittitutkijat kehittivät mutanttihyttysen, joka tekisi naarashyttysistä lisääntymiskyvyttömiä.

Ajatuksena oli tuolloin, että hyttyset, joilla on yksi lisääntymiskyvyttömyyteen johtava geeni, laittavat geenin eteenpäin tuleville sukupolville. Vasta kun naaraspuolinen jälkeläinen saa syntymässään kaksi kopiota tuosta samaisesta geenistä, tulee siitä lisääntymiskyvytön, kertoi BBC.

Huhtikuussa WHO ilmoitti, että maailman ensimmäistä malariarokotetta alettaisiin antaa lapsille Malawissa, Keniassa ja Ghanassa osana laajaa pilottiohjelmaa, kertoo CNN.

Malaria tarttuu ihmiseen, kun sääskinaaraat juovat heistä verta. Malariatapauksia on maailmassa vuosittain noin 219 miljoonaa. Tautiin kuolee vuodessa yli 400 000 ihmistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Heinäkuussa on vielä hiljaista, mutta elokuussa tanssitaan jo muutamalla Päijät-Hämeen tanssilavalla – katso, missä lavatansseja järjestetään
  2. Hanhiongelma ryöstäytyi käsistä Kaivannon uimarannalla Heinolassa
  3. Kaasujalka oli jälleen raskas Lusin suoralla Heinolassa
  4. Oletko todellinen Päijät-Hämeen tuntija? Testaa tietosi kuvavisassa
  5. Suomessa todettu kuusi uutta koronavirustartuntaa
  6. Tallimaisemissaan kisaava Knows Best ei lähde Suur-Hollolaan pullistellen – ravivalmentaja Hannu Laakkonen on virittänyt viisivuotiasta ruunaansa maltillisesti kohti huippua
  7. Hykyn toimitusjohtaja Marina Erhola irtisanoutui THL:n ylijohtajan tehtävästä – "Ratkaisu tuntui oikealta"
  8. Suur-Hollola-ajo täyttää Lahden seudulla auki olevat hotellit – "Minilomille alkaa riittää kysyntää"
  9. Heinolan kirkkoherra Janne Hatakka toivoo kirkolta suvaitsevaisuutta – "Olen surullinen, että emme mahdu samaan porukkaan, jos olemme jostain eri mieltä"
  10. Lukijalta: Saadaanko vihdoinkin tasapainoinen sote? Hyky on hyvinvointikuntayhtymä – ei sairaanhoitopiiri
  11. Hammashoitokäynnit vähenivät jopa alle puoleen korona-aikana – jonojen purkuun voi mennä vuosia, arvioi Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja
  12. Päijäthämäläisen Salpausselkä Geoparkin haku Unesco-verkostoon käynnistyi – statuksen voi saada aikaisintaan vuonna 2022
  13. Jari Ronkaisen Vierailija-kolumni: Hallitus ei ole noudattanut eduskunnan herrasmiessopimusta, vaan on tehnyt politiikkaa koronan varjolla
  14. Heinolan Kailas-talon rakentaminen voi alkaa aikaisintaan ensi vuoden alussa
  15. Jollaleiri kouli uusia purjehtijoita Heinolassa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.