Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Taantuma kolkuttelee jo ovella

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) liittyi maanantaina siihen ennustajien kasvavaan joukkoon, joka povaa Suomen talouden vajoavan taantumaan tämän vuoden lopulla. Inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset alkavat yhä raskaammin jarruttaa alkuvuoden rivakkaa kasvuvauhtia. Piinaa lisää, että näihin ilmiöihin on liki mahdotonta vaikuttaa kotimaisin päätöksin.

Pian Etlan perään julkisti oman talouskatsauksensa myös valtiovarainministeriö (VM). Sekin oli äänensävyltään mollivoittoinen, joskaan ei aivan yhtä pessimistinen. Toki myös ylijohtaja Mikko Spolander korosti, että kasvu uhkaa hidastua merkittävästi ensi vuotta kohti. Silti hän korosti, ettei VM povaa kriisiä eikä romahdusta. Taantumastakin hän tyytyi toteamaan, ettei sitä voida sulkea pois vaihtoehtojen joukosta.

Riskejä leijuu ilmassa runsaasti.

Vaikka Spolander ei halunnut vielä julistaa taantumaa väistämättömäksi, kaikki merkit VM:nkin ennusteessa viittaavat siihen, että talouskasvu tyssää jo lähiaikoina sitä tänä vuonna kiitettävästi kannatelleiden kuluttajien säikähdykseen. Yleinen huoli energian riittävyydestä ja hinnasta, inflaation rapauttama ostovoima sekä kallistuvat korot leikkaavat tehokkaasti kulutuksen ja investointien kasvua niin meillä kuin muualla.

Lohdullista sekä VM:n että Etlan ennusteissa on, että jos tai kun taantuma koittaa, se jäänee lyhytaikaiseksi riesaksi. Paino on tosin sanalla jäänee, sillä VM:nkin ennuste perustuu tältä osin siihen, että meneillään olevat kriisit eivät kärjisty. Jos Venäjän hyökkäyssota eskaloituisi, koronapandemia villiintyisi uudelleen tai energiamarkkinat romahtaisivat, kaikki povaukset menevät taas täysin uusiksi. Pakkaa voivat sekoittaa myös nykyiset ja tulevat palkkakierrokset. Riskejä leijuu ilmassa niin runsaasti, että yllätyksiin on syytä varautua.

Pysyi maailma raiteillaan tai ei, nykyistenkin ennusteiden perusteella näyttää yhä selvemmältä, että julkisen talouden vahvistuminen pysähtyy ja epätasapaino alkaa taas syventyä, parahiksi vaalikauden vaihtuessa. Tämä tietää tulevalle hallitukselle tuskallista taivalta, sillä se ei voi enää jättää liian vähälle huomiolle sitä ikävää tosiasiaa, että taloutemme suorituskyky ei enää riitä kannattelemaan nykyistä hyvinvointiamme, ellei avuksi löydetä esimerkiksi merkittävästi lisää tuloja.

VM ennustaa kestävyysvajeen kohoavan nykymenolla 9 miljardiin euroon vuoteen 2026 mennessä. Se on liian raskas taakka jätettäväksi jälkipolville, joten tulevan hallituksen on kannettava vastuunsa paremmin kuin edeltäjiensä.