Terrafamen uraanisuunnitelmat etenevät hallituksen käsittelyyn – Säteilyturvakeskus arvioi uraanin talteenoton ihmisille ja ympäristölle aiheuttamat riskit vähäisiksi

Terrafame on suunnitellut käynnistävänsä uraanin talteenoton kaivoksellaan Sotkamossa Kainuussa. LEHTIKUVA / KIMMO RAUATMAA

STT

Säteilyturvakeskus (STUK) ei näe säteily- ja ydinturvallisuuden kannalta esteitä Terrafame Oy :n suunnitelmille käynnistää uraanin talteenotto kaivoksellaan Sotkamossa Kainuussa. STUK ilmoitti kantansa tiistaina työ- ja elinkeinoministeriölle luovuttamassaan lausunnossa. Luvan toiminnan aloittamiselle myöntää hallitus.

Suunnitelman käsitteleminen jatkuu työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ydinenergialainsäädännön mukaisesti. Hallitus päättää asiasta aikaisintaan elo-syyskuussa, TEM kertoo Twitter-tilillään.

Terrafamen aikataulu on sidoksissa päätöksen aikatauluun.

Ympäristö- ja ilmastoministerin Krista Mikkosen (vihr.) mukaan valtioneuvosto arvioi kokonaisuutta, kun Terrafamen uraanisuunnitelmia käydään läpi. Hän ei osannut sanoa, millä aikataululla arvio tehdään.

Mikkonen kommentoi STUKin lausuntoa sanomalla, että STUK on katsonut asiaa säteilyn osalta, ja valtioneuvosto tekee kokonaisarvion ympäristön ja ihmisten terveyden näkökulmasta.

– Tässä koko prosessissahan oli se ongelma, että siinä vaiheessa, kun kaivoslupaa haettiin, niin tätä uraanin talteenottoa ei nostettu siihen lupaan, niin kuin tietysti olisi pitänyt. Nythän tässä hallitusohjelmassa kaivosluvan uudistamisen yhteydessä on nimenomaan kirjattu, että tämä pitäisi sitten ottaa huomioon jo. Sitä vaikutusten arviota kehitetään niin, että tällaiset uraanipitoisuudet tulevat jo siinä vaiheessa esiin, Mikkonen muotoili eduskunnassa.

STUK: Riskit ihmisille ja ympäristölle vähäisiä

Terrafame haki työ- ja elinkeinoministeriöltä lupaa tuottaa uraania 250 tonnia vuodessa. Yhtiön arvion mukaan todellinen vuosituotanto jäisi tätä pienemmäksi, noin 135 tonniin vuodessa.

– Valtioneuvostolta on haettu lupaa koko kaivoksen toiminta-ajaksi, joka on vähintään 30 vuotta, sanoo kestävän kehityksen johtaja Veli-Matti Hilla Terrafamesta STT:lle.

Hillan mukaan Terrafame on halunnut jättää hakemukseen muun muassa bioliuotusprosessin kehittämisvaraa. Tämä tarkoittaa sitä, että tekniikan kehittyessä Terrafame saisi mahdollisesti samalla luvalla talteen enemmän uraania.

Toiminnan harjoittaja vastaa laitoksen, sen työntekijöiden sekä ympäristön säteilyturvallisuudesta. STUK valvoo, että velvoitteita noudatetaan.

STUKin lausunnon mukaan uraanin talteenoton ihmisille aiheuttamat riskit ovat vähäisiä.

– Vähäiset riskit tarkoittavat käytännössä sitä, että uraanin talteenottolaitoksen työntekijöiden säteilyaltistus jää vähäiseksi eikä väestölle aiheudu lisäaltistusta uraanintuotannon aloittamisesta, kertoo STUK:in ylitarkastaja Jarkko Kyllönen tiedotteessa.

STUKin johtaja Pia Vesterbacka on samoilla linjoilla.

– Lähtökohtaisesti uraani on tiukasti kipsisakkaan sidottua, ja se ei säteilyturvallisuuden näkökulmasta aiheuta ympäristölle tai ihmisille vaaraa, Vesterbacka sanoo STT:lle.

Kyllösen mukaan myös riski siitä, että uraania pääsisi ympäristöön, on pieni.

Pahimmaksi onnettomuusskenaarioksi STUK arvioi tulipalon, jossa uraania vapautuisi ilmaan palokaasujen mukana. Senkin riski on arvioitu pieneksi. Tulipalossa päästö rajoittuisi analyysien perusteella pääosin kaivosalueelle.

Loppusijoitettavaa jätettä ei syntyisi

STUK hyväksyi myös Terrafamen aikeet valmistaa niin kutsuttua yellow cake -puolituotetta eli uraanioksidia, josta valmistetaan ydinvoimalaitosten polttoainetta.

STUKin mukaan talteenottolaitoksen lopputuote luokitellaan ydinmateriaaliksi, joka on kansainvälisen valvonnan piirissä, jotta se ei päädy väärissä käsissä esimerkiksi ydinaseisiin.

Uraanin talteenottolaitos tulee osaksi Terrafamen metallitehdasta, eikä uraanin raakajalosteita täten tarvitse kuljettaa tehdasalueelta muualle ennen valmiin uraanioksidin kuljettamista. STUKin mukaan laitoksen sijainti kaivosalueella etäällä asutuksesta lisää turvallisuutta.

Terrafamen jätehuoltosuunnitelman mukaan loppusijoitettavaa jätettä ei kertyisi, joten myös mahdolliset loppusijoituspaikat ovat avoinna.

– Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt siitä vielä suunnitelmaa. Teemme siitä päätöksen erikseen. Kun loppusijoituksesta päätetään, pitää huolehtia ettei uraani pääse ympäristöön kalvotetuista kipsisakka-altaista tuhansienkaan vuosien päästä, Vesterbacka sanoo.

Talvivaaran vastaavalla hankkeella oli vastustajia Kataisen hallituksessa

Sotkamon kaivos nousi otsikoihin ympäristön saastumisen vuoksi vuonna 2012. Talvivaaran tuolloin omistaman kaivoksen lähivesistöjen tila heikkeni kaivokselta johdettujen jätevesien ja kipsisakka-altaan vuodon vuoksi. Kaivos siirtyi sittemmin Terrafamen omistukseen.

– Uskon, että Terrafame on oppinut Talvivaaran tapauksesta. Tapaus liittyi ongelmiin vesien hallinnassa, enkä usko, että Terrafame ajaisi kipsisakkaa altaaseen vastaisuudessa, ylitarkastaja Jarkko Kyllönen sanoo STT:lle.

Aikanaan myös Talvivaara suunnitteli ottavansa talteen ja myyvänsä uraania muun metallituotannon sivutuotteena. Kesäkuussa 2011 STUK puolsi sen uraanilupaa, koska se katsoi, ettei Talvivaaran esittämien suunnitelmien mukainen uraanin tuotanto olisi lisännyt ympäristön säteilyvaikutuksia. Samalla STUK kuitenkin esitti, että lupaan sisällytettäisiin muun muassa uraanin varastointia, talteenottolaitosta sekä radioaktiivisten jätteiden loppusijoitusta koskevia ehtoja.

Marraskuussa 2011 Talvivaara sai EU:n atomienergiayhtiö Euratomilta luvan myydä uraania Cameco -yhtiölle. Tammikuussa 2012 Talvivaara sai puolestaan EU:n komissiolta luvan uraanin talteenotolle.

Jyrki Kataisen (kok.) johtamalta sateenkaarihallitukselta Talvivaara sai luvan uraanin talteenottoon maaliskuussa 2012. Soraäänittä lupa ei kuitenkaan irronnut, sillä lupapäätös syntyi äänin 11–6. Silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoi blogissaan, että lupa lisää ympäristöriskejä.

Niinistön lisäksi päätöstä vastustivat silloisen hallituksen ministerit Heidi Hautala (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Paavo Arhinmäki (vas.), Jukka Gustafsson (sd.) ja Maria Guzenina-Richardson (sd.).

Joulukuussa 2013 KHO kumosi Talvivaaran uraaniluvan ja palautti asian uudelleen valtioneuvoston käsiteltäväksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Koronavirus vei melkein perheenisä Jukka Pylvänäisen hengen – "Tauti on opettanut elämän arvoa"
  2. Lahden peräkonttikirppiksellä vanha tavara pääsee kiertoon – "Vierailu on meille jo itsestäänselvyys"
  3. Poliisilla iso operaatio Lahdessa – ei aiheuttanut vaaraa sivullisille
  4. Asikkalan Vääksyn Ranskalaisen kyläkaupan omistaja julkaisi Facebook-päivityksen nuorten kesätyöntekijöiden kaltoinkohtelusta – laaja tuki yllätti, ja kaupalle on tultu jopa Tampereelta asti
  5. FC Lahti keskeyttää oheismyynnin – SJK-pelissä ei ole kioskitoimintaa
  6. Valoihin pysähtyneet autot joutuivat kolariin Lahdessa – perään ajanut katumaasturi häipyi paikalta
  7. Tältä näyttää Vääksyyn tuleva uusi Yhteiskoulu – katso luonnoskuvat
  8. Nuoret ovat kirineet muita ikäryhmiä koronaviruksen tartuntatilastoissa, pääsyynä rento suhtautuminen rajoituksiin – "Kansa rupeaa jakautumaan"
  9. Brasilian presidentti Bolsonarolla on todettu koronavirustartunta
  10. Juha Honkosen uutisanalyysi: Kulmuni maksoi ministeriöille liikaa – "Miksi palautit koko summan?"
  11. Olavi Lanun veistos koristellaan Lahdessa perjantaina
  12. United Brotherhoodin kerhotilaan asennettiin kamerat kotietsinnän yhteydessä – syyttäjän mukaan näin saatiin merkittävää tietoa ryhmästä, joka pyrkii viimeiseen asti suojaamaan johtajaansa
  13. VR lopettaa lipunmyynnin palvelupisteensä Lahdessa
  14. Vesijärven vanha asemarakennus palautetaan yli sadan vuoden takaiseen ulkoasuunsa – "Tämä on Lahden vanhoista kohteista ehkä vaikuttavin"
  15. Näppis: Ei ollut yllätys konserttitalon kosteusvaurio

Näytä lisää

Luetuimmat

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.