Tutkimus: Vuorotyö lisää sairauslomia ja altistaa vakaville sairauksille, mutta mahdollisuus vaikuttaa omiin vuoroihin pienentää riskiä

Vuorotyön vaikutus on selvempi kuntapuolella kuin sairaaloissa. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ

STT

Vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien keskuudessa, ilmenee Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen kertoo tutkimuksen osoittaneen, että vuorotyö lisää verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden sekä kakkostyypin diabeteksen lääkkeiden käyttöä.

Tutkimus koskee jaksoittain tehtävää epäsäännöllistä vuorotyötä sairaaloissa sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Osalla vuorot sisälsivät työtä öisin ja osalla ei. Jaksotyönä tehtävässä epäsäännöllisessä vuorotyössä työvuorolistat tehdään jopa kuudeksi viikoksi eteenpäin.

Ropposen mukaan vuorotyön vaikutus on selvempi kuntapuolella kuin sairaaloissa. Saattaa olla, että suurissa sairaaloissa on helpompi järjestää työntekijän siirto päivätöihin.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä koskevaan tutkimukseen osallistui vajaat 50 000 kuntien ja noin 12 000 sairaaloiden työntekijää.

Vuorotyö lisää lyhyitä sairauspoissaoloja

Ropposen mukaan lyhytaikaisista 1–3 päivän sairauslomista osa johtuu flunssien ja vatsatautien kaltaisista epidemioista, mutta osassa sairauspoissaoloista taustalla on liian kova työkuorma. Hän arvioi, että vuorotyön kuormittavat piirteet lisäävät lyhyiden sairauslomien riskiä keskimäärin parikymmentä prosenttia.

– Voi olla, että työntekijä on yksinkertaisesti niin väsynyt, ettei jaksa tulla töihin. Väsymys voi korostaa oireita, kun on vaikkapa sairastumassa flunssaan, ja sitten ilmoittautuu sairaaksi. Kun on väsynyt, oireetkin tuntuvat voimakkaammilta.

Ropponen kertoo, että sairastumisen riski kohoaa voimakkaasti, jos työvuorojen välit ovat lyhyitä eikä palautumisaikaa jää tarpeeksi. Myös useat peräkkäiset yövuorot lisäävät riskiä.

– Jaksotyötä tehdään monilla muillakin aloilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuloksemme voi yleistää varovaisesti, Ropponen sanoo.

Avuksi yhteisöllinen vuorosuunnittelu

Sosiaali- ja terveysalalla riskejä yritetään pienentää niin sanotulla yhteisöllisellä vuorosuunnittelulla. Yhteisöllinen vuorosuunnittelu tapahtuu käyttämällä hyväksi ohjelmistoa, jonka avulla myös työntekijä voi itse toivoa tiettyjä vuoroja. Hän siis osallistuu omien työvuorojensa suunnitteluun.

– Yhteisölliseen vuorosuunnitteluun tarvitaan pelisäännöt ja yhdessä sovitetut käytännöt, Ropponen kuvailee.

Toiveiden lisäksi on huomioitava työaikojen kuormitus, jotta työntekijät eivät valitse liikaa raskaita työvuoroja.

Tutkimuksen mukaan yhteisölliseen vuorosuunnitteluun siirtyminen on vähentänyt lyhyitä sairauspoissaoloja yksikkötasolla 8–10 prosenttia. Tutkimuksen piirissä olleista yksiköistä jo kolmannes käyttää yksilöllistä vuorosuunnittelua.

Vuorotyötä tekevien määrä on pysynyt vakaana

Vuorotyötä tekevien määrä suhteessa kaikkiin palkansaajiin on pysynyt suhteellisen vakaana kymmenvuosikaudella 2009–2018, kertoo Tilastokeskus.

Kaikkien palkansaajien määrä oli viime vuonna 2,204 miljoonaa. Vuorotyötä tekeviä oli 523 000.

Vähiten palkansaajia oli vuonna 2015, jolloin heidän määränsä oli 2,090 miljoonaa. Vuorotyötä tekevien määrä oli puolestaan pienimmillään vuonna 2010, jolloin heitä oli 478 000.

Vuorotyöläisten määrä on liikkunut yleensä vajaassa 500 000:ssa. Puolen miljoonan yli on menty niukasti vuosina 2015–2016 ja selvemmin viime vuonna. Samaan aikaan kaikkien palkansaajien määrä on lisääntynyt hieman nopeampaa tahtia kuin vuorotyötä tekevien.

Kaikkien palkansaajien määrä on yleensä ollut runsaat 2,1 miljoonaa. 2,2 miljoonan raja ylittyi vain viime vuonna.

---

Korjattu klo 15.57: Palkansaajien määrät ovat miljoonia, eivät miljardeja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Louhosluvan hakijan ja mökkiläisten välit tulehtuivat Hollolan Sarvassa – "Vahinko on kevyen kranaatinheittimen iskemää pahempi"
  2. Yön uutiskooste: CNN: Räjähteitä valmistava mosambikilaisyhtiö vahvistaa tilanneensa Beirutissa räjähtäneen ammoniumnitraatin
  3. Yhdessä työt ja yöt – Virpi Kesonen ja Ilkka Koskinen vaalivat Lahden upseerikerhon perinteikästä miljöötä
  4. Poikkeusvuosi aiheutti ruuhkapiikin elokuulle – katso 8 tärppiä Päijät-Hämeen urheilun supervilkkaaseen tapahtumaviikonloppuun
  5. Nähtiinkö yhtymäkokouksessa puolueiden juoni vai yksittäisten kokousedustajien irtiotto? – "Tämä vaikuttaa kokoomuksen ja keskustan sopimalta taktiikalta"
  6. Koulu alkaa Lahdessa uuden normaalin mukaisesti – ulkomaanmatkan jälkeisestä karanteenista odotetaan vielä virallista ohjetta
  7. Suomi on maailman ykkönen kuminan tuotannossa – Miksi suomalaiset ovat onnistuneet paremmin kuin ruotsalaiset?
  8. Fyysisempi, tasaisempi ja kypsempi Iikka Kangasniemi palasi Isku Areenaan jälleen Pelicansin riveihin – "Pyrkimykseni on pelata hyvällä tasolla entistäkin tasaisemmin"
  9. 7.8. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Päijät-Hämeessä on varmistunut kaksi uutta koronavirustartuntaa, molemmat potilaat palanneet ulkomailta
  10. Lahtelaisen olympiavoittajan poika kisaa MasterChef-ohjelmassa
  11. Lauantaina helle hellii etenkin maan länsiosaa
  12. Lahti on saanut etäkoulukevään jäljiltä 1,5 miljoonaa oppimisen tukemiseen – avustus käytetään tukiopetukseen ja uusien opettajien palkkaamiseen
  13. Anssi Tikanmäki soittaa Sysmässä Maisemakuvia Suomesta – artisti sai kultalevyn sooloalbumistaan 36 vuoden jälkeen
  14. Mikael Hoikkalan Esalainen: Opetus 40 vuoden takaa: kesän kultahetki pohjustetaan räntäkelissä
  15. Lahden Ahkeran Ilona Monosen kolmen kisan urakka alkoi 3 000 metrin kullalla 17-vuotiaiden SM-kisoissa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.