Pariisin Notre Damen merkitys ylittää uskontojen ja kulttuurien rajat

Notre Dame on ollut näyttämönä lukluisissa historiallisissa tapahtumissa. LEHTIKUVA/AFP

STT

Pariisin Notre Damen tuhon merkittävyyttä kuvaavat maailman reaktiot tapahtuneeseen. Valtiojohtajat ovat ilmaisseet suruaan, presidentti Emmanuel Macron kiiruhti paikalle tulipalon vielä riehuessa, miljardöörit lupasivat rahaa korjaustöihin ja sosiaalinen sekä perinteinen media täyttyi tulipalon ja sen sammutustöiden reaaliaikaisesta seurannasta.

Ranskaa syvällisesti tunteva ja Pariisissa pitkään asunut, Suomen Ranskan instituutin ensimmäinen johtaja Tarmo Kunnas kuvaa yli 800-vuotiasta rakennusta myyttiseksi kansalliseksi pyhätöksi ja kirkoksi, joka ylittää uskonnollisen kutsumuksen.

– Olen poikennut siellä satoja kertoja. Se on karismaattisinta Pariisia. Se kuuluu siihen kokonaisuuteen, jossa on paljon muuta, kuten suuret bulevardit. Se on varmasti myös pariisilaisille valtavan rauhoittava ja jollain tapaa terapeuttinen maamerkki ja ehdottomasti heille ranskalaisuuden tunnus.

Itseään suurempaa historiaa

Notre Dame on ollut näyttämönä maailman historiallisissa tapahtumissa. Napoleon kruunautti itsensä siellä keisariksi ja puolisonsa Josephinen keisarinnaksi vuonna 1804. Paikalla oli paavi. Sitä ennen Ranskan vallankumouksen aikana 1700-luvun lopulla rakennuksen julkisivua tuhottiin, mutta katedraali säilyi. Vallankumouksen melskeissä rakennuksen kerrotaan päätyneen joksikin aikaa viinivarastoksikin. Kun Pariisi vapautui toisessa maailmansodassa Saksan miehityksestä, kaikuivat Notre Damen kellot vapauden merkiksi.

Katedraali on tunnettu taideaarteistaan, kuten suurikokoisista ruusuikkunoista, joiden kohtalosta ei vielä ole täyttä varmuutta.

– Ne ovat taiteen perussymboleja, joista voi ajatella väritaiteen lähteneen kehittymään. Ne ovat inspiroineet myöhempien sukupolvien taiteilijoita, sanoo Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari, joka itse on asunut aikanaan vain minuuttien kävelymatkan päässä rakennuksesta.

– Se oli vähän niin kuin kotikirkko, ja siihen liittyy vahvoja symbolisia arvoja. Pariisi ilman Notre Damea tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

Katedraalissa on lukuisia keskiaikaisia veistoksia ja maalauksia.

– Se on mittaamaton aarre, ja on järkyttävää, että se tuhoutuu. Vaikka se saataisiin rakennettua uudelleen, sen alkuperäisyys kärsii, pohtii Sakari. Hän miettii sitäkin, löytyykö enää sellaista käsityötaitoa, jota katedraalin ja sen taideteosten kunnostaminen vaatii.

– Uskon kuitenkin, että paljon saadaan pelastettua.

Kirkon urut ovat hyvin merkittävät, kertoo musiikkitieteilijä Veijo Murtomäki. Katedraalissa on kaikkiaan kolmet urut.

– Vaikea on kuvitella maailman urkutaidetta ilman Pariisin Notre Damea. Ilman sen urkuja ei olisi luotu sellaista ranskalaista urkukulttuuria, joka jatkuu yhä. Nämä urut ovat olleet suuri inspiraation lähde.

Vielä ei ole tarkkaa tietoa, miten urkujen on käynyt kovassa kuumuudessa savun ja liekkien keskellä. Pahimmillaan tuho voisi olla liki totaalista, arvioi Murtomäki. Ranskan kulttuuriministeri on luonnehtinut vahinkoja varsin merkittäviksi.

Eurooppalaisuuden tunnus

Notre Dame on yksi eurooppalaisuuden tunnus, sanoo kaupunkihistorian tutkija Anja Kervanto Nevanlinna Helsingin yliopistosta.

– Kristillisen maailmankuvan kulttuurinen ulottuvuus kiteytyy tällaisiin rakennuksiin kuin Notre Damen katedraali.

Kervanto Nevanlinna painottaa, että 1800-luvun alun Keski-Euroopassa ja Ranskassa teollistuminen ja kaupungistuminen olivat hyvin nopeaa ja ihanteet liittyivät moderneihin keksintöihin, kuten rautateihin ja uusiin teknologioihin.

– Historia oli sen vastavoima. Ranskalaisille Notre Dame ja kirjailija Victor Hugon kirjoitukset osoittivat, miten historia on nykypäivässä ja miten se yhdistää kansakunnan eri ryhmiä, sekä liberaaleja ja kaupallisesti suuntautuneita että konservatiiveja ja uskonnollisia.

– Rakennettu kulttuuriperintö, jota Notre Dame symbolisoi ja josta se oli elävä esimerkki, oli kansakuntaa yhdistävä voima, Kervanto Nevanlinna sanoo.

Katedraalissa vierailee noin 13 miljoonaa ihmistä vuosittain eli reilusti yli 30 000 ihmistä joka päivä, vilkkaimpina päivinä määrä nousee 50 000:een.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Basso jytisi ja valot välkkyivät Lahden Riihelässä, kun Kimmo Huovila laittoi kaiken peliin valtakunnallisessa Parvekedarude-tempauksessa
  2. Naapurit paljastivat huumeviljelmän – lahtelaismies kasvatti kannabista asunnossaan
  3. Lappu luukulla ja ovet säpissä – katso kuvat koronaviruksen hiljentämästä Lahden keskustasta
  4. Milja Kungaksen Esalainen: "Äiti, en halua värittää yksin" – etätyökouluhoitopaikkakoti neljävuotiaan näkövinkkelistä
  5. Pääkirjoitus: Korona ei kaada kevään sotaharjoituksia
  6. 3.4. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Neljä uutta tartuntaa todettu, tartuntoja nyt yhteensä 41
  7. Pelicans-pomo myöntää palkkojen myöhästymisen, mutta kiistää osan Ylen tiedoista: "Tällaista emme ole viestittäneet"
  8. Padasjokelaissyntyinen journalisti Paula Vilén seuraa Atlantin takana kaikkien aikojen katastrofia – koronavirustartunta tappaa amerikkalaisia enemmän kuin Vietnamin sota
  9. Saksalaisyritys Layher sijoittaa toimintojaan Hollolaan – työllistää syksyllä noin 10 henkilöä
  10. Isä Jonas luotsasi Lahden ortodoksiseurakunnan pois kriisistä – kohta koko seurakunta lakkaa olemasta
  11. Mediatalo Keskisuomalainen lomauttaa koronaviruksen takia – johto leikkaa palkkojaan
  12. Espanjassa arki koronaviruskriisissä on yhä tiukempaa, kertoo Torreviejassa talvea viettävä lahtelainen Annika Ardin
  13. Oppositio kritisoi hallitusta turhasta kiireestä asioissa, jotka eivät liity koronakriisiin – "Nyt on riskinä se, että tavalliset lakiesitykset eivät tule käsitellyksi asianmukaisesti"
  14. Nastolassakin myyntinäyttelyä pitäneet taidekauppiaat tuomittiin petoksista ja väärennyksistä – oikeus tuomitsi "aidot picassot" menetettäviksi valtiolle
  15. Kärkölän kunta aloitti ruokatarjoilun etäkoululaisille

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.