Pienetkin muruset Kiinan talviurheilukakusta ovat Suomelle suuria

Niinistön valtiovierailun aikana avattiin Suomen ja Kiinan yhteinen talviurheiluvuosi, jonka tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

STT

Kiina aikoo nostaa kykyjään talviurheilussa, ja Suomi pyrkii sinnikkäästi tästä hyötymään. Apajilla on kuitenkin monta muuta talviurheilumahtia.

Yritysmahdollisuuksista kilpailevat samat maat, joista tulevat Suomen haastajat hiihtoladuille ja jääkiekkokaukaloihin. Kiinan talviurheilurahojen perässä ovat esimerkiksi Itävalta, Norja ja Kanada.

Ampumahiihdon taulujärjestelmiä valmistava Suomen Biathlon on yksi yrityksistä, joka on löytänyt uutta kysyntää Kiinasta.

– Ensimmäinen toimitus on meillä työn alla ja kohta laivauksessa tulossa tänne (Kiinaan) päin jo, toimitusjohtaja Marko Kurvinen kertoo.

Kurvisen mukaan ensimmäisen tilauksen osalta voi puhua muutaman sadantuhannen euron kauppasummasta. Suomen Biathlonin tuotanto on Pohjois-Karjalan Liperissä, ja Suomessa yrityksen palveluksessa on 30 ihmistä.

– Uskomme, että tulevina vuosina saamme tehdä aika monta muutakin stadionia (Kiinaan). Nyt rakennetaan yksi harjoitusstadion, ja sen jälkeen katsotaan lisää, Kurvinen kaavailee.

Talvilajeista ampumahiihto on Kiinassa melko marginaalinen. Kurvinen kuitenkin huomauttaa, että mittakaavan ansiosta Kiina-tilauksilla voi olla todella suuri merkitys yritykselle tulevaisuudessa.

Täsmäosumia isosta kakusta

Mittakaavaa korosti moni muukin presidentti Sauli Niinistön valtiovierailun yhteydessä Kiinaan matkustaneista suomalaisista. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualuetta edustava ylitarkastaja Hannu Tolonen huomautti, että Kiinan markkinoilta riittää jaettavaa kaikille.

– Isoa kakkua ei kaikilta osin voi saada, vaan silloin ne täsmäosumat, mitä voidaan tehdä, kannattaa pyrkiä saamaan, Tolonen sanoi.

Valtiovierailun aikana avattiin Suomen ja Kiinan yhteinen talviurheiluvuosi, jonka tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä. Kiinassa yritysyhteistyö ja valtiolliset suhteet kulkevat usein käsi kädessä.

Urheiluministeri Sampo Terho (sin.) arvioi, että henkilösuhteilla on suuri merkitys Suomen ponnistelujen onnistumisessa.

– Koettajia on monia. Kaikki tietävät, että olympialaiset ovat tulossa, ja Suomi ei ole suinkaan ainoa maa, joka osaa talviurheiluvälineitä, valmennusta ja kisapaikkoja valmistaa, Terho sanoo.

Presidentti Niinistö puolestaan totesi, että kilpailluilla markkinoilla pärjätäkseen suomalaisyritysten on pyrittävä olemaan parhaita.

– Mutta niinhän me olemme, hän jatkoi.

Business Finlandin mukaan teemavuoden avajaisten yhteydessä suomalaisyritykset allekirjoittivat 16 sopimusta, joista suurin osa oli aiesopimuksia.

Tavoitteena satoja miljoonia harrastajia

Tähän mennessä Suomea ei ole suuresti onnistanut Pekingin talviolympialaisiin liittyvissä rakennushankkeissa, mutta valmennuksen puolella yhteistyötä on tehty runsaasti. Esimerkiksi Vuokatissa harjoittelee yli 100 kiinalaisurheilijaa.

Kiina haluaa valmentaa urheilijoitaan kovaa vauhtia talvilajien osaajiksi, sillä kotikisoissa maa tavoittelee lukuisia mitaleja. Virallisissa puheissaan Kiina on asettanut tavoitteekseen ohjata myös 300 miljoonaa harrastajaa talviurheilun pariin.

Mahtipontisen tavoitteen toteutuminen ei ole varmaa, ja tarkkaa lukua talvilajien harrastajien nykyisestä määrästä on vaikea arvioida.

Ylitarkastaja Tolosen mukaan harrastajatavoite olisi tärkeää muistaa, sillä se osoittaa, että Kiinan talviurheilukiinnostus ei rajoitu pelkästään olympialaisiin, vaan kasvua riittänee kisojen jälkeenkin.

Kommentoi

Mainos: Torin Wanha Hautaustoimisto

Kuoleman kohdattua

Mainos: Etelä-Suomen Sanomat

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut