Susanna Pajakon kolumni Nenäsi on aikakone, joka siirtää sinut sekunnin murto-osassa ajassa taaksepäin­­, tunnelmiin ja tiloihin kauan sitten

Täyteen lastattu tukkirekka tulee tiellä vastaan. Rekan kiitäessä ohitseni autoni ilmastointikanavista pelmahtaa vastakaadetun mäntypuun pihkainen, raikas tuoksu.

Samalla sekunnilla olen lapsuudessani.

Istun isäni takana Yamahassa. Tuuli ujeltaa ohi, prätkän renkaat rouhivat epätasaista tietä. Nenäni painautuu isän takin selkämystä vasten. Ajamme mutkaisella metsätiellä, isän nahkatakin tuoksuun sekoittuu mäntyä.

Tukkirekan ansiosta olen yhtäkkiä taas kymmenvuotias, turvassa isän leveän selän takana, kun hän kaartaa hakkuuaukion ohi isommalle tielle.

Viljelypalstalle levitetty ammoniakkilannoite taas kiskaisee minut takaisin joutilaaseen kesäpäivään 70-luvun lopulla. Äiti ja veljeni istuvat pihakeinussa. Taivaankannella poutapilvet seilaavat valkoisina pumpulitukkoina kevyessä tuulessa. Tuulessa, johon sekoittuu lapsuuteni kesäpihassa tuttu ammoniakin pistävä haju.

Hajuntekijät istuvat rivissä toisella puolen 50-luvun talon pihaa, lempipaikallaan. Nyppi, Klaara, Kotko ja Rosina, neljä lemmikkikanaamme ne siinä kuuntelevat, kuinka äitini lukee satukirjaa veljelleni.

Klaara, se vanhin ja arvovaltaisin, säestää äitiäni hyväksyvillä, kurkunpäästä nousevilla kurahduksilla.

Musta Miska venyttelee kyljellään lämpimällä kivellä, oikoo koipiaan, avaa vaaleanpunaisen pedonkitansa ja painuu takaisin unten maille, kuten vain kissa helteisenä heinäkuun päivänä voi.

Hajumuistot ovat aikakone, jolla siirtymä muistoihimme toimii sekunnin murto-osassa.

Hajumuistojen syntyminen perustuu siihen, että kykymme haistaa tapahtuu tismalleen siellä, missä aivomme käsittelevät tunteita ja muistoja. Hajusignaalit ohjautuvat suoraan aivojemme limbiseen järjestelmään. Limbinen järjestelmä on pääkoppamme uskomaton monitoimikeskus, tunteittemme ja muistojemme synnyinsija ja säätelijä.

Suuri osa tunteistamme nivoutuu tuoksuihin, vaikka emme sitä tiedostakaan. Tuoksut ja hajut nostavat muistoja esiin tehokkaammin kuin mitkään muut aistimukset.

Suuri osa tunteistamme nivoutuu tuoksuihin, vaikka emme sitä tiedostakaan. Hajumuistojen onkin arvioitu olevan pitkäikäisimpiä muistoistamme. Tuoksut ja hajut nostavat muistoja esiin tehokkaammin kuin mitkään muut aistimukset. Hajuihin liittyvän muistijäljen on myös tutkittu jäävän meihin nopeammin kuin aina haluaisimmekaan.

Mahtaako jossain joku tutkijaryhmä selvitellä tuoksujen käyttämistä oppimisen tehostamiseen, siinähän olisi oiva kohde. Ranskan kielen opiskelu ruusun tuoksussa voisi toimia.

Hajuvesiteollisuus on asian kyllä hoksannut, ja tahkoaa euroja eurojen perään. Mainostajat ovat biologiamme innoittamina koettaneet keksiä jos jonkinmoisia muitakin hyödyntämiskeinoja tuoksuille. Esimerkiksi aistimarkkinointi tekee tuloaan myös meidän pohjoisille perukoillemme. Asuntomyynnin stailistit kehottavat kotiaan kauppaavia leipomaan pullaa juuri ennen näyttöä, jotta asuntoa katsomaan tulijoille viriäisi mahdollisimman tervetullut ja kotoisa tunne. Olen kuullut jopa keksityn pullantuoksuisen suihkeen – rapakon takana osataan. Amerikan ihmemaassa suurilla ostoskeskuksilla on omat tuoksunsa, ja ostoskeskusten osastoilla tuotteita kauppaavat omansa. Keittiötuotteitten kohdalla sitruuna ja pyykinpesuaineitten kyytipoikana laventeli, ehkä.

Tuoksut puhuttelevat, vievät meidät vuosien läpi kaukaisiin tiloihin, joihin ovet ovat voineet olla lukittuina jo vuosikausia. Niinpä odotan. Odotan tukkirekan ohi ajamista, jotta pääsen vielä kerran istumaan isän selän takana Yamahan muristessa metsätiellä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut