Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Leivotko mokkapaloja vai ahkeroitko talkoissa? Vastaa ESS:n kyselyyn ja kerro, mikä olisi paras tapa rahoittaa lasten harrastustoimintaa

Terhi Säynäjärven Esalainen Hinnat nousevat nyt huimaa vauhtia ja pian asuntolainojen korotkin ovat uusissa lukemissa

Kaupan viikonlopputarjous: kaksi kahvipakettia kympillä – ei enää kolmea pakettia.

Bensatankki täyteen ja loppusumma useita kymppejä enemmän kuin vielä vähän aikaa sitten.

Roska-astian tyhjentävältä yritykseltä tuli tiedote: nyt pitää alkaa maksaa myös 19 prosentin olosuhdelisää polttoaineiden hinnannousun takia.

Ja sähkölaskut: niissä vasta huimia korotuksia onkin nähty.

Kaikki hinnat nousevat. Samalla rahalla saa nyt paljon vähemmän kuin vaikkapa viime syksynä. Inflaatio alkoi kiihtyä jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ja sotatilanne nostaa kierroksia.

Helmikuussa inflaatio oli 4,5 prosenttia, mikä on korkein inflaatiolukema 30 vuoteen. Maaliskuun lukemasta tulee taatusti korkeampi ja vasta siinä alkaa näkyä sodan vaikutus.

Kun kaikki kallistuu, palkankorotusten pitäisi olla aivan toisenlaisia kuin mihin viime aikoina on totuttu. Jotta ostovoima säilyisi, korotusta pitäisi tulla vähintään inflaatioprosentin verran, ellei sitten veronkevennyksillä jätettäisi lisää rahaa palkansaajien käytettäväksi.

Veronkevennyksistä on ehkä turha haaveilla, kun julkista velkaa joudutaan jatkuvasti ottamaan valtavan paljon enemmän kuin oli alun perin suunniteltu: ensin koronan takia ja nyt turvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden takia. Ei ihme, että valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) viime viikolla totesi, että "jokaisen on varauduttava tinkimään elintasostaan".

Kuluttajat ovat kyllä kovin erilaisissa asemissa. Toisilla on korona-aikana kertyneitä säästöjä, joihin voi nyt turvautua. Kotitalouksien pankkitileillä makaa nyt ennätykselliset 109 miljardia euroja.

Toisia korona-aika on kurittanut kovaa ja velkaa on otettu, jotta päästäisiin pahimman yli.

Ikävä kyllä velallisiakin odottaa uusi näkymä.

Keskuspankit yrittävät yleensä hillitä inflaatiota korkoja nostamalla. Kovin äkkiä kovaa korkojen nousua tuskin nähdään, mutta varmaa on, että teemme paluuta niin sanottuun normaaliaikaan ja negatiiviset korot jäävät taakse. Asuntovelallisten on siis syytä herätä unesta, jossa korkotaso on miinuksella. Herääminen voi tuntua rajulta, koska euribor-korot ovat vuodesta olleet 2015 lähtien negatiivisia. Korkojen nousua on itse asiassa odotettu jo pitkään, mutta aina on tullut uusi syy jatkaa elvyttävää rahapolitiikkaa ja pitää korot miinuksella. Nyt tilanne on toinen, kun taloutta monin tavoin haittaava inflaatio laukkaa kovaa vauhtia.

Suomalaiset ovat onneksi aina olleet sitkeitä lainanmaksajia, ja 1990-luvun lama-ajan säästöniksit ovat monella vielä tuoreessa muistissa.

Muistan hyvin, kuinka ensimmäisen asuntolainamme nostaminen vuonna 1993 tuntui hyvältä ajoitukselta. Korot olivat tuolloin laskeneet yli 15 prosentin lukemista reiluun seitsemään prosenttiin.

Silloin asuntolainan korkoja sai toki hyvin vähennettyä veroissa, mutta tänä vuonna enää viisi prosenttia korkomenoista on vähennyskelpoisia. Korkojen nousu vaikuttaa siis aivan toisella tavalla.

Onneksi suomalaiset ovat nykyisin paremmin varautuneita vaikeisiin aikoihin. Oma talous kiinnostaa, ja yksityisiä osakesijoittajiakin on jo noin 950 000.

Polttoainehintojen tappotahti iskee rahtifirmojen kannattavuuteen kipeästi – "Helpompi ne vehkeet on itse viedä pois kuin että vouti tulee ne hakemaan"

Huolestuttaako rakentamis- ja asumiskustannusten nousu?

Kaikki kallistuu ja kurkun hintakin kaupassa huimaa jo - "Taustalla vaikuttaa niin monta asiaa, että ei ole helppoa ennustaa tulevaa"