Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Missä ja millainen on oma lähimetsikkösi? Kerro meille lähimetsikkösi merkityksestä

Kuollut | Keraamikko Kirsti Oksanen

Kirsti Oksanen (os. Viljanen) kuoli 7.3. kotonaan Hollolan Herralassa 80-vuotiaana. Hän oli syntynyt 27.7. 1941 Herralassa. Syöpään menehtynyt Oksanen sai olla kotona aivan viimeisiin tunteihin asti.

Kirsti Oksasen syntyessä hänen Osse-isänsä oli sodassa ja Elna-äiti asui sisarustensa kanssa osittain keskeneräisessä talossa. Hänet kastettiin yhdessä kymmenkunnan muun samoihin aikoihin syntyneen herralalaislapsen kanssa sota-ajalla vallitsevan tavan mukaisesti. Lapsuus ja nuoruus kului Herralassa taiteilija-yrittäjäisän ja ruotsinkielisen äidin perheen omapäisenä kuopuksena.

Saven työstämiseen Kirsti Oksanen tutustui pikkutyttönä Herralan tiilitehtaalla. Ensimmäisiä työpaikkoja oli perheen oma kioski. Nuorena Oksanen harrasti teatteria ja sai roolitöistään hienoja arvioita.

Oksanen kouluttautui ensin verhoilijaksi, kävi kotiteollisuuskoulun ja valmistui myöhemmin askartelun ohjaajaksi. Kesällä 1962 hän avioitui miehensä Eskon kanssa ja vuonna 1963 syntyi esikoinen Minna Hyvinkäällä. Sieltä tie johti Herralan kautta Pernajaan Koskenkylään, josta mies oli saanut töitä. Kirsti Oksanen toimi vanhainkodissa askartelunohjaajana. Perheen toinen lapsi Katariina syntyi vuonna 1967. Viisi vuotta myöhemmin perhe muutti Turkuun, jossa asuttiin kaksi vuotta ennen paluuta Hollolaan. Oksaset rakensivat Soramäkeen omakotitalon, jossa Kirsti asui loppuun asti.

Hollolassa Oksanen meni töihin kansalaisopistoon (myöh. Wellamo-opisto), jossa aloitti askartelunohjaajana. Pian hän keskittyi keramiikkapiirien vetämiseen Lahden ja Hollolan alueella. Oksanen työskenteli keramiikan opettajana joulukuulle 2021 asti. Hän opetti pitkään myös joogaa.

Keramiikasta muodostui tärkeä asia Oksasen elämässä. Hänellä on useita vuosikymmeniä mukana olleita oppilaita, jotka muistavat Oksasen innostavana, osaavana ja huumorintajuisena opettajana. Hän opetti kesäisin keramiikka myös Hartolan ja Korpilahden kansanopistoissa, sekä omilla kursseillaan Herralassa.

Raku-keramiikka – vanha japanilainen menetelmä, jossa lopputulos on aina yllätys – oli Oksasen erityisosaamisalaa. Hän piti myös muutamia taidenäyttelyitä. Kirsti kävi mielellään taidenäyttelyissä kauempanakin ja järjesti taideretkiä myös oppilailleen.

Ystävien mukaan Oksanen oli aina valmis seikkailemaan, kokemaan ja kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia asioita. Hän oli monitaitoinen luova taiteilija, erinomainen ruuanlaittaja, viihdyttäjä ja opettaja.

Ystäviensä kanssa hän halusi jakaa kaiken mielenkiintoisen ja oli heitä kohtaan rakastava ja lojaali. Hän iloitsi toisten ilosta ja tuki suruissa. Oksasessa oli sekä lady like-, että työhaalarityyppi . Ryhdikäs olemus, kauniit vaatteet, viimeistelty ulkonäkö. Tyylikkäänä oopperaan, hienostuneena teatteriin, mieskuorokin oli lähellä sydäntä. Hän viihtyi kuitenkin myös oranssit haalarit päällä kasvimaalla, rakennuspuuhissa tai jonkin uuden projektin parissa. Oksasella olikin tapana sanoa: muut tekee mitä ne osaa, me tehdään mitä me halutaan.

Vuoden kiertoon kuului käynnit lapissa ja Kanarialla, matkat Euroopan kulttuuri-kohteisiin, Herralan puutarhan hoito, kesän raku-kurssit, Kirstin-päivät ja pikkujoulut suvulle, kesät Heralassa, talvet Soramäessä. Perhe, suku, ystävät, omat koirat, itse tekeminen, sinnikkyys, kekseliäisyys, uteliaisuus, esteettisyys – kaikki merkittäviä asioita Kirstille.

Lapsenlapset olivat äärimmäisen tärkeitä ja hän olisi tehnyt mitä tahansa heidän eteensä.

Kirsti Oksanen siunattiin Hollolan kirkossa 19.3. ja haudattiin suvun hautaan.

Kirjoittaja on Kirsti Oksasen tytär