Lukijalta | Lapsiperheköyhyyteen on puututtava – Päijät-Hämeessä lasten pienituloisuusaste on maan kolmanneksi korkein

Köyhissä kodeissa asuvien lasten määrä on kasvanut, vaikka hyvinvointi Suomessa on muuten lisääntynyt. Perusturvan varasta pois pääseminen on myös hidastunut, ja köyhyys on siten periytyvää ja aiempaa syvempää.

Koronapandemian aikana köyhyys on tullut entistä näkyvämmäksi, kuin lomautukset, irtisanomiset tai etäopetuksen aikaiset ruokakulut ovat koskettaneet monen arkea ja tulleet yllätyksenä.

Tartuin tähän ongelmaan yhdessä asiatuntijaryhmän kanssa, kun käynnistimme yli kaksi vuotta sitten selvityksen lapsiperheköyhyyden poistamiseksi. Eroon lapsiperheköyhyydestä -selvitys luovutettiin valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk.) viime syksynä.

Päijät-Hämeessä lasten pieni­tuloisuusaste on maan kolmanneksi korkein, ja meillä on paljon periytyvää huono-osaisuutta. Myös eroperheiden osuus on suurempi kuin muualla maassa. Siksi aluevaltuuston kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.

Lapsiperheköyhyyteen ei voida puuttua vain rahaa lisäämällä. Siihen tulee puuttua väliintuloina useissa paikoissa ja myös toimintakulttuuria uudistamalla. Kokoamamme selvitys tiivistää 20 keinoa puuttua lapsiperheköyhyyteen. Osasta niistä päätetään alue­valtuustoissa.

Köyhyyteen tulee puuttua jo ennen lapsen syntymää. Äitiys- ja lastenneuvoloiden kattavuus on erinomainen, ja neuvolapalveluiden tarjoamasta tuesta on tehtävä aukotonta.

Päijät-Hämeessä olemme myös edelläkävijöitä yhden oven taktiikalla toimivien perhekeskusten kehittämisessä.

Neuvolaterveydenhoitajilla on oltava aikaa ja resursseja kohdata perheet ja rakentaa työnsä tueksi monialaista yhteistyötä. Selvityksessä ehdotammekin, että äitien synnytyksestä palautumista jouduttavasta fysioterapiasta on tehtävä kaikille tarjottava kiinteä osa neuvolapalveluita ja perheiden taloudellinen tilanne tulee ottaa puheeksi jo neuvolassa.

Oppilashuoltoa on kehitettävä jatkossakin lähipalveluna koulun arjessa. Päijät-Hämeessä olemme myös edelläkävijöitä yhden oven taktiikalla toimivien perhekeskusten kehittämisessä. Tätä tärkeää työtä on syytä jatkaa ja ottaa jatkossakin rohkeasti järjestöjä ja seurakuntia mukaan. Esimerkiksi mielenterveyden tukeen ja eroperheiden apuun meillä on vielä varaa panostaa.

Varhaisella puuttumisella on tärkeä rooli myös synnytyksen jälkeisen alakulon ja masennuksen hoidossa. Siinä Päijät-Hämeen on syytä hyödyntää jo olemassa olevia onnistumisia. Esimerkiksi Lahden diakonialaitoksen Vauvan Taika -työ on hyvä esimerkki toimivasta vertaistoiminnasta. Siinä keskitytään luomaan ja vahvistamaan äidin ja vauvan välistä suhdetta jo raskausaikana. Vanhempien ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen suojaa perhettä pitkälle nuoruuteen.

Lapsen oikeuksien sopimus määrittelee, että lapsen etu on aina ensisijanen ihmisten oikeuksia ja palveluiden velvollisuuksia punnitessa. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun päätöksiä tehdään.

Lapsiperheköyhyyteen puuttuminen vaatii toimia kaikilla päätöksenteon tasoilla. Työn tueksi toimitamme melko tuoreen selvityksen luettavaksi kaikille aloittaville aluevaltuutetuille. Köyhyyden poistaminen edellyttää erityisesti maakunnallisella tasolla poliittista tahtoa ja yhteistyötä eri ryhmien välillä. Ilman niitä kärsijäksi jää lapsi, joka ei itse osaa pyytää apua.

Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) Asikkalasta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut